Politiikka    |   Lauantaivieras

Kuntien edunvalvoja ei sure, jos hallituksen sote-uudistus kaatuu: ”Päät on pantu turhaan pyörälle”, sanoo Kunta­liiton Minna Karhunen

Kuntaliiton uusi toimitusjohtaja Minna Karhunen ei pidä maakuntahallintoa tarpeellisena. Hän edistäisi kuntayhtymiä ja kuntaliitoksia.

”Hallituksen olisi pitänyt keskittyä sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Ihan henkilökohtaisestikaan en ymmärrä uuden hallinnollisen tason rakentamista. Viisimiljoonainen kansa ei olisi tarvinnut näin laajaa maakuntahallintoa.”

Näin sanoo kuntien edunvalvontajärjestön Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen (kok). Mielipiteen ilmaisemista helpottanee se, että myös Kuntaliiton kanta on sama.

Karhunen on Kuntaliitossa vielä viikon toimitusjohtajan sijaisena ja aloittaa varsinaisesti tehtävässään maaliskuun alussa. Kalenteri on jo iloisesti tukossa ja tuleva työhuone remontissa.

Karhunen siirrättää toimitusjohtajan huoneen kellarikerroksesta yläkertaan ja rakennuttaa siihen lasiset seinät. Hän haluaa olla näkyvissä – ja tämä pätee myös ympäröivään maailmaan.

Karhusen tavoitteena on nostaa Kuntaliiton profiilia yhteiskunnallisessa keskustelussa. Hän aikoo osallistua siihen itse ja tuuppia myös Kuntaliiton lukuisia asiantuntijoita rohkeammin esiin.

Etenkin isoissa kaupungeissa on kyselty, saavatko ne Kuntaliitosta vastinetta jäsenmaksuilleen. Karhunen on jo tavannut äänekkäimmän kriitikon, Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren (kok).

”Sovittiin, että katsotaan ensin nämä sote- ja maakuntaratkaisut. Ne vaikuttavat myös siihen, mikä Kuntaliitto on tulevaisuudessa.”

 

”Kaikki on mennyt kummalliseksi nokitteluksi.”

Kuntaliiton tiilitalossa Helsingin Toisella linjalla ei surtaisi hallituksen sote- ja maakuntamallin kaatumista eduskunnassa.

Jos malli menee läpi, kuntia odottaa valtava muutos. Sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyy kunnilta maakunnille, mikä muuttaa esimerkiksi kuntien rahoituksen perusteellisesti.

”Kuntaliitto on esittänyt hallitukselle useita korjauksia, mutta niitä ei ole tehty. Avoimia kysymyksiä on yhä paljon, esimerkiksi kiinteistöomistukset. Melkein pelottaa, millainen härdelli siitä sitten tulee, jos sote ja maakunnat menevät läpi.”

Entinen kansanedustaja ja pitkäaikainen kuntapoliitikko Karhunen sanoo, että koko vaalikauden vellonut sote- ja maakuntauudistus kertoo omaa tarinaansa demokraattisen päätöksenteon nykytilasta.

”Päätöksenteko on kriisissä joissakin kunnissa, ja nyt se näyttää olevan todella kriisissä myös valtion tasolla. Ei tunnu olevan halua ratkaista yhdessä yhteisiä ongelmia, vaan kaikki on mennyt kummalliseksi nokitteluksi.”

Karhusen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon kaltaisia jättiuudistuksia ei ole mahdollista tehdä yhdessä hallituskaudessa. Hän toivoo, että tulevat hallituspuolueet muistaisivat valtaan päästyään itse vaatineensa parlamentaarista eli kaikkien puolueiden yhteistä valmistelua. Se tuppaa hallituksessa helposti unohtumaan.


Miten Karhunen sitten itse etenisi, jos saisi vapaat kädet uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon nykyistä paremmaksi?

Ensi alkuun Karhunen sanoo, että häntä kyllästyttää jatkuva rakenteisiin keskittyvä sote-puhe.

”Tavallisen kansalaisen kannalta on ihan sama, kuka palvelut tuottaa, kunhan ne toimivat eikä verorasitus kasva. Ihmisten päät on pantu turhaan pyörälle.”

Rakenteista on silti pakko puhua, jos Karhuselle eivät kelpaa hallituksen väkertämät maakunnat. Mistä löytyvät ne leveämmät hartiat, joita hän itsekin haluaa?

”Tarvitsemmeko me isoa muutosta? Me pystyisimme tekemään hyvin paljon nykyisillä rakenteilla, jos on tahtoa. Nykyisiä kuntayhtymiä kehittämällä voisi päästä eteenpäin.”

Kuntayhtymien rahoitus pitäisi silloin uudistaa. Nyt niiden rahat kiertävät kuntien kautta, mutta Karhunen tekisi saman kuin toisen asteen koulutuksessa: valtionapu menee suoraan palvelun järjestäjälle, mikä on läpinäkyvämpää ja kannustaa tehokkuuteen.

Karhusen mallissa kunnat voisivat toimia palveluiden tuottajina ja suurimmat kaupungit myös kuntayhtymien kaltaisina palveluiden järjestäjinä.

Kuntien pitäisi Karhusen mielestä miettiä ennakkoluulottomasti myös kuntaliitoksia. Valtio ei ole pakottanut niihin kuin äärimmäisissä talouskriiseissä, mikä on Karhusen mielestä ”vähän harmi”.

”Ymmärrän itsehallinnon, mutta meillä on kuntia, jotka eivät pysty koskaan tulorahoituksellaan maksamaan velkojaan pois tai joissa muuttotappiot vain jatkuvat.”

Karhunen sanoo toivovansa hartaasti, että kunnat itse tekisivät sen, mikä on asukkaiden kannalta järkevää. Ne eivät ole helppoja päätöksiä, mutta niitä varten kuntapäättäjät on valittu tehtäviinsä vastuuta kantamaan.

”En ole ikinä ymmärtänyt, miksi kunnissa on mieluummin annettu päätösvalta pois valtiolle, joka tekee sitten tyhmiä ratkaisuja, laittaa väkisin kuntia yhteen tai väkisin perustaa maakuntia.”

 

”Kunnat eivät ole voineet tehdä työtä, joilla olisi voinut tehostaa palveluita.”

Sote ja maakunnat ovat leimanneet lopuillaan olevaa hallituskautta, ja muu kunnissa tehtävä työ on jäänyt sivuraiteelle. Karhunen on eniten harmissaan siitä, että nykyisellä hallituksella ei hänen mielestään ole ollut kaupunkipolitiikkaa lainkaan.

Hallitus on moneen kertaan myös pääministeri Juha Sipilän (kesk) suulla vakuuttanut, että nykyinen hallitus ei ole leikannut kunnilta eikä esimerkiksi vanhusten hoivan kriisi johdu siitä, että hallitus olisi kurjistanut kuntia.

Karhusen mukaan on totta, että hallitus ei ole tehnyt tietoista päätöstä leikata, mutta kiristykset ovat tulleet valtion ja kuntien välisen monimutkaisen valtionosuus- ja tasausjärjestelmän kautta. Esimerkiksi kilpailukykysopimus helpotti kuntien palkkakustannuksia lomarahoja leikatessaan, mutta vastapainoksi valtio vähensi kuntien saamia valtionosuuksia.

Työajan pidennyksestä tullut laskennallinen säästökin leikkasi valtionosuuksia, vaikka Karhusen mukaan todelliset säästöt eivät olleet niin suuret kuin valtio oletti.

Kuntaliiton mukaan kaksi kolmasosaa kunnista teki viime vuonna negatiivisen tuloksen. Lainakanta on kasvanut, verotulot ja valtionosuudet pienentyneet.

”Kunnat eivät ole voineet tehdä työtä, joilla olisi voinut tehostaa palveluita, kun kaikki ovat joutuneet odottamaan tietoa sotesta. Valitettavasti se on joissakin paikoissa pysäyttänyt kehityksen.”

Viisi kysymystä Minna Karhuselle

1. Ketä lobbasit viimeksi?

”Yritin vaikuttaa valtiovarainministeriön virkamiehiin kuntien rahoitukseen liittyen.”

2. Ketä poliitikkoa arvostat?

”Monia. Mutta mainittakoon tässä erityisesti työministeri Jari Lindström (sin), joka on aivan poikkeuksellisella tavalla kyennyt muuttamaan näkökulmaa ja ottamaan haltuun haastavan tehtävänsä. Pidän myös hänen suoruudestaan ja avoimuudestaan. Koen, että hän on aito ja rehellinen.”

3. Minkä kirjan luit viimeksi?

”Ystäväni Hanna Vellingin kirjan Kirjosieppo, joka kertoo siitä, miten elämä ympärillä romahtaa ja parisuhde täysin yllättäen pettää.”

4. Mikä tekee sinut onnelliseksi?

”Ihmisten ilahduttaminen. Saan virtaa ihmissuhteista ja vuorovaikutuksesta. Onnistuneet kohtaamiset tuovat hymyn kasvoille ja lämpöä sydämeen.”

5. Mitä aiot tehdä viikonloppuna?

”Puuhaamme avomieheni kanssa moottoripyörien parissa ja valmistaudumme kevääseen. Ostin hiljattain uuden moottoripyörän, ja tarkoitus olisi päällystyttää tankki sekä etu- ja takalokasuojat uudella värisävyllä.”

Kuka?

Minna Karhunen


 51-vuotias.

 Asuu Hyvinkäällä.

 Kuntaliiton toimitusjohtaja 1. maaliskuuta alkaen.

 Kokoomuksen kansanedustaja 1991–1999.

 Karkkilan kaupunginjohtaja 2005–2009.

 Järvenpään kehitysjohtaja 2009–2014.

 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja vuodesta 2015 vuoden 2019 alkupuolelle.

 Hallintotieteiden maisteri Tampereen yliopistosta.

 Avomies, kaksi aikuista lasta.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Poikkeuksellinen hyppäys hiv-tartunnoissa pääkaupunki­seudulla – Hus pelkää epidemiaa

    2. 2

      Ulkoministeri Soiniin kohdistuneesta hyökkäysyrityksestä epäillään vuonna 1967 syntynyttä miestä, poliisilla ei näyttöä teon suunnitelmallisuudesta

    3. 3

      Abiturientti Viivi Puskala pyöräili kaikessa rauhassa Mallorcalla, kun hänet värvättiin treenilenkin päätteeksi Luxemburgiin

    4. 4

      Harvinainen rikosten sarja Espoossa toi tuomion: Mies varasti lapsilta reput ja uhkasi tappaa viimeisillään raskaana olevan naisen

    5. 5

      Mieti, mitä haluat, jos käy huonosti: kuolemaan ja sairastumiseen voi varautua näillä keinoin

      Tilaajille
    6. 6

      Kaahari ajoi reilusti yli kahtasataa satasen alueella – ”Kyseinen auto ei käsittääkseni kulje sen kovempaa”

    7. 7

      700 miljoonan euron hankkeen kohtalon­hetket ovat käsillä: Vanhan jäähallin kupeeseen suunniteltu jätti­areena mullistaisi maisemaa Töölössä

    8. 8

      Virolainen Asta Tikerpäe kyyditettiin neljä­vuotiaana Siperiaan ”isänmaan vihollisen” lapsena: ”Luulin, että menemme kylään tädin luokse Tallinnaan”

    9. 9

      Alle kymmenen vuotta vanhassa asunnossa voi olla rakennusvirheitä, ja jos tärkeä vakuutus puuttuu, ostaja saattaa joutua maksamaan korjaukset itse

    10. 10

      Yhtälö ei nyt täsmää: Poliitikot myyvät vaalien alla kansalle höttöistä laskelmaa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ulkoministeri Timo Soinia yritettiin lyödä Korson maalais­markkinoilla Vantaalla, puolue­johtajat tuomitsevat ”hyökkäyksen demokratiaa vastaan”

    2. 2

      Lauri Markkanen hämmästyttää amerikkalaisia tavoillaan: kaurapuuroa aamulla eikä edes omaa kokkia

    3. 3

      Jään uumenista nousee vihainen jätti – Siperian ikiroudassa ratkaistaan planeettamme kohtalo, ja nyt poromies Nikolai Tasmanovin rautakanki uppoaa liian syvälle

      Tilaajille
    4. 4

      Merihätään joutunut risteilijä pääsi onnellisesti satamaan Norjassa

    5. 5

      Suku istui iltaa Espoossa, kun sedän kysymys Auschwitzista muutti Orna Kollmann-Grinbergin käsityksen isästään täysin

      Tilaajille
    6. 6

      Saksassa tyylikäskin villapaita voi olla ratkaiseva virhe

    7. 7

      Abiturientti Viivi Puskala pyöräili kaikessa rauhassa Mallorcalla, kun hänet värvättiin treenilenkin päätteeksi Luxemburgiin

    8. 8

      Muellerin raportti ei todennut Trumpin vaalikampanjan tehneen yhteistyötä venäläisten kanssa, presidentti riemuitsi tutkinnan tuloksesta

    9. 9

      Helsinki nostattaa asuntojen hintoja: kaupunki saa myymistään tonteista sitä enemmän rahaa, mitä kalliimmalla niille rakennettavat asunnot myydään

    10. 10

      Grafiikka näyttää, miten suomalaiset kahmivat norjalaisten yhtiöiden pika­lainoja: Viran­omaiset ryhtyivät uusiin toimiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS:n erikoisartikkeli vie Kiinan uiguuri­alueelle, missä historian käsittämättömin kontrolli­koneisto aivo­pesee ihmisiä ja ahdistelee toimittajaa joka askeleella

      Tilaajille
    2. 2

      Keskellä suomalaista metsää on pieni mökki, josta aukeaa näkymä ihmis­kunnan kohtaloon – Tässä on hiili­nielu, mutta onko siitä planeetan pelastajaksi?

      Tilaajille
    3. 3

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    4. 4

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    5. 5

      Uusi liikunta­trendi parantaa terveyttä nopeasti, ja kenellä tahansa on siihen aikaa

      Tilaajille
    6. 6

      Trumpin entinen YK-lähettiläs sohaisi mehiläis­pesään arvostellessaan Suomen terveyden­huoltoa: ”Tiedätkö edes missä Suomi on?”

    7. 7

      Merihätään joutunut risteilijä pääsi onnellisesti satamaan Norjassa

    8. 8

      Helsingin seudun kouluissa leviää nyt villitys, joka saa lapset liikkumaan jopa kilometrejä tunnin aikana

    9. 9

      Jään uumenista nousee vihainen jätti – Siperian ikiroudassa ratkaistaan planeettamme kohtalo, ja nyt poromies Nikolai Tasmanovin rautakanki uppoaa liian syvälle

      Tilaajille
    10. 10

      Helsinki vai Tšernobyl? Testaa, kuinka hyvin erotat Suomen pää­kaupungin ydin­tuhoalueesta

    11. Näytä lisää