Politiikka

Haastekilpailua ehdotetaan edistämään jatkuvaa oppimista

Valtioneuvosto teetti konsulttitoimistolla selvityksen, miten Suomi voisi hyödyntää muiden maiden elinikäisen oppimisen malleja. Opetusministerin mukaan Suomessakin voitaisiin ottaa käyttöön esimerkiksi koulutussetelit, osaamistilit ja verokannustimet.

Olisiko haastekilpailu yksi keino etsiä parhaita käytäntöjä, joilla vastentahtoisetkin kansalaiset saataisiin motivoitua oppimaan uutta eli päivittämään osaamistaan läpi elämän?

Elinikäisestä eli jatkuvasta oppimisesta on puhuttu jo noin 50 vuotta, mutta nyt poliitikot ovat Suomessakin heränneet jatkuvan oppimisen tarpeeseen toden teolla työn murroksen kiihtyessä. Myös tekoäly ja robotiikka ovat edistämässä tarvetta ajantasaistaa taitoja.

Tekniset muutokset ovat aiemminkin virittäneet suuria suunnitelmia uudelleenkoulutuksesta. Esimerkiksi 1970-luvulla oli määrä kouluttaa puoli miljoonaa reikäkorttilävistäjää.

Pääministeriä myöten on nyt syksystä 2017 lähtien hoettu, kuinka vähintään miljoona suomalaista tulee kymmenen vuoden aikana kouluttaa uudelleen tai ainakin varustaa heidät täydennysopein.

Konsulttiyritys McKinseyn raportista napattu tasaluku ei tosin ole kiveen hakattu, vaan lisäoppeja tarvitsevat kaikki töissä olevat.

Seuraavan hallituksen yksi kärkihanke onkin todennäköisesti jatkuvan oppimisen tarkempi suunnitelma, mukaan lukien se, kuka lystin maksaa: työntekijä, työnantaja vai valtio – vai kaikki yhdessä.

Haastekilpailua ehdottaa tuore selvitys, jossa on etsitty hyviä jatkuvan oppimisen esimerkkejä muista verrokkimaista. Valtioneuvoston kanslian tilaaman katsauksen on laatinut konsulttitoimisto Owal Group. Senioripartneri Olli Oosi esitteli selvitystä julkistustilaisuudessa tiistaina.

Selvityksen vastaanottanut opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) sanoo, että jatkuvan oppimisen uudistus on tehtävä tulevalla hallituskaudella. Se tarkoittaa lisää koulutusmahdollisuuksia aikuisille lähinnä työn ohessa ja joustavasti erilaisissa elämäntilanteissa.

Grahn-Laasosen mukaan Suomen koulutusjärjestelmä on liian organisaatiokeskeinen: ”Asiantuntijat esittävät kiinnostavaa mallia, jossa rahoitus saataisiin seuraamaan nykyistä enemmän oppijaa ja hänen tarpeitaan.”

Pitkällä tähtäimellä Suomen tulisi selvityksen mukaan siirtyä kohti monirahoitteisia jatkuvan oppimisen malleja ja etsiä tapoja kiinnittää rahoitus enemmän juuri oppijaan, ei pelkästään instituutioihin.

Katse suunnattiin katsauksessa yhdeksään verrokkimaahan, jotka ovat Ruotsi, Tanska, Saksa, Hollanti, Irlanti, Britannia, Singapore, Uusi-Seelanti ja Etelä-Korea.

Vastauksia näistä maista etsittiin kysymyksiin: Millaisin menettelyin Suomen tärkeimmät huipputeknologian vertailumaat ovat edistäneet jatkuvaa oppimista tai pyrkineet poistamaan sen esteitä? Mitä muiden maiden malleista voitaisiin soveltaa suomalaiseen työelämään?

Selvityksen mukaan monissa maissa on hyödynnetty henkilökohtaisia oppimistilejä ja taloudellisia kannusteita oppijoille.

Erilaisia koulutusseteli- tai oppimistilimalleja ovat kokeilleet tai suunnitelleet esimerkiksi Etelä-Korea, Singapore, Ranska, Britannia, Ruotsi ja Hollanti.

”Tulevaisuudessa Suomessakin esimerkiksi erilaiset koulutussetelit, osaamistilit, verokannustimet, digitaalisilla alustoilla tapahtuva oppiminen ja tiiviimpi yhteistyö oppilaitosten, oppijoiden ja työnantajien välillä voivat avata uusia mahdollisuuksia”, Grahn-Laasonen sanoo ja ottaisi mallia kansainvälisistä esimerkeistä.

Grahn-Laasosen mukaan esimerkiksi työn ja osa-aikaisen opiskelun yhteensovittaminen voi olla vaikeaa, eikä täydentäviä opintokokonaisuuksia ole tarjolla riittävästi.

Joissakin maissa on jopa yllätytty siitä, että koulutusseteleiden kysyntä on ylittänyt tarjonnan. Selvityksen mukaan myös järjestelmiin kuuluvien akkreditointien, osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen sekä byrokratian ja luottamuksen välillä on paljon tasapainottamista.

Suomessakin monet ammattijärjestöt ovat jo erilaisia tilejä esittäneet.

Katsauksesta käy ilmi, että kansainväliset verrokkimaat ovat monesti tehneet muutoksia myös sosiaaliturvaan ja verotukseen jatkuvan oppimisen tukemiseksi.

Keskeistä on pyrkiä tavoittamaan etenkin niitä henkilöitä, jotka ovat vaarassa jäädä jatkuvan oppimisen ulkopuolelle.

Suomessa aikuiskoulutukseen osallistuminen on jo verrattain runsasta, mutta ongelma on se, että myös aikuiskoulutus kasautuu niille, joilla jo koulutusta on.

Tähän epäsuhtaan esitetään haastekilpailua.

Yhdeksästä maasta selvitys nostaa esimerkeiksi erityisesti kaksi eli Singaporen ja Etelä-Korean, joissa aikuiskoulutusta ja elinikäistä oppimista varten on luotu pysyviä instituutioita.

Irlanti ja Hollanti ovat taas esimerkkejä maista, joissa vastaavia pysyviä rakenteita ei ole, mutta huomiota on kiinnitetty erityisesti taitojen tunnistamiseen ja positiivisemman oppimiskulttuurin vahvistamiseen.

Tanskassa yhteistyö työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kesken on ollut keskeinen osa jatkuvan oppimisen lainsäädäntömuutoksia. Se näkyy esimerkiksi vuonna 2017 laaditussa kolmikantasopimuksessa, joka sisältää laajan kirjon elinikäisen oppimisen toimia tuleville vuosille.

Katsauksen mukaan kovin harva vertailumaista on ottanut huomioon sosiaaliturvan uudistamisessaan jatkuvan oppimisen.

Sen sijaan Suomessa on ollut jo jonkin verran puhetta osaamisturvasta osana sosiaaliturvaa.

Maanantaina julkistetuissa sosiaaliturvauudistuksen malleissa tai aihioissa myös koulutusta sivuttiin. ”Jatkuvan oppimisen uudistuksella tulee olla kiinteä yhteys sosiaaliturvan uudistamiseen”, Grahn-Laasonen linjaa.

Fakta

Aikuiskoulutus kasautuu


 Aikuiskoulutukseen osallistui toissa vuonna noin puolet 18–64-vuotiaista eli yhteensä 1,6 miljoonaa ihmistä.

 Suurimman osan eli 1,2 miljoonan opinnot liittyivät ammattiin tai työhön, ja heistä noin miljoona opiskeli henkilöstökoulutuksessa työnantajan tuella.

 Osallistumisaste aikuiskoulutukseen on Tilastokeskuksen mukaan hieman laskenut viime vuosina.

 Myös koulutuspäivät ovat vähentyneet. Vielä vuosituhannen alussa koulutuspäiviä oli henkeä kohden 13, kun toissa vuonna niitä oli vajaa yhdeksän.

 Naiset opiskelevat enemmän kuin miehet, ja korkeasti koulutetut eniten ja vain peruskoulun käyneet vähiten.

 Työolobarometrin mukaan työssä oppiminen on arkipäiväistynyt eli opiskelemaan ei lähdetä erikseen, vaan sitä tapahtuu työn ohessa ja vaikka verkon välityksellä.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Romanimiehiä ei päästetty ravintolaan Helsingissä – Tapahtumat tallentuivat videolle

    2. 2

      ”Epämiellyttäviä tapauksia on ollut” – Kristina, 22, myy nettiseksiä suomalaistenkin suosimalla sivustolla

      Tilaajille
    3. 3

      Jaksoarvio: Game of Thronesin toinen jakso tarjosi todella suuren paljastuksen ja hienoja tunteellisia hetkiä

    4. 4

      Seitsemänlapsinen perhe oli matkalla kotiin, kun vastaan kaahasi auto moottori­tien väärää kaistaa – ”Jos olisin lähtenyt ohittamaan, olisi tullut suoraan nokkakolari”

    5. 5

      Iran uhkasi taas tukkia ”öljykaupan valtimon”, Hormuzin­salmen sulkeminen vaarantaisi maailman­rauhan ja -talouden

    6. 6

      Suomen velkasuhde painui alle 60 prosentin, Kreikan ja Italian velkataakat kasvoivat suuremmiksi kuin koskaan aiemmin

    7. 7

      Sdp:n johto ei langeta seuraamuksia Hussein al-Taeelle: ”Pidämme hyvänä sitä, että hän pyysi anteeksi”

    8. 8

      Intia varoitti Sri Lankan tiedustelua terroriuhasta vain tunteja ennen sunnuntain iskuja

    9. 9

      ”Yksinkertaisesti tyrmäävä valokuva” – kongolaisen puiston vartija otti selfien, jonka taustalle ilmestyi kaksi gorillaa

    10. 10

      Verottaja ajaa kansalaisia tekemään vero­ilmoitukset verkossa – muista nämä vinkit, niin saat satojen eurojen hyödyn

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Epämiellyttäviä tapauksia on ollut” – Kristina, 22, myy nettiseksiä suomalaistenkin suosimalla sivustolla

      Tilaajille
    2. 2

      ”Olen onnellinen Jussin puolesta” – Rock­maailman hylkäämä Kari Peitsamo puhuu ihailemastaan Jussi Halla-ahosta, näyttää uuden kotinsa, ja kaiken sanottuaan puhkeaa itkuun

      Tilaajille
    3. 3

      Verottaja ajaa kansalaisia tekemään vero­ilmoitukset verkossa – muista nämä vinkit, niin saat satojen eurojen hyödyn

      Tilaajille
    4. 4

      Romanimiehiä ei päästetty ravintolaan Helsingissä – Tapahtumat tallentuivat videolle

    5. 5

      ”He ovat tulleet tänne katteettomien lupausten perusteella” – Suomi houkuttelee tutkijoita ja maksaa heidän koulutuksestaan miljoonia, muttei osaa pitää heistä kiinni

    6. 6

      Erottaisitko synteettisen timantin oikeasta? Eivät erota kultakauppiaatkaan, ja näin se mullistaa timanttikauppaa

    7. 7

      Kaikkien aikojen kovakuntoisin Miss Suomi: äärimmäisen raskas treeni voi pelastaa Lotta Näkyvän hengen

      Tilaajille
    8. 8

      Asiantuntijat pitävät Mannerheimin matkoiltaan keräämää historiallista esineistöä sensaatiomaisena – Miksi nämä aarteet makaavat varaston uumenissa?

      Tilaajille
    9. 9

      Miten on mahdollista, että kunnallinen hammashoito panee luukut kiinni jo kello 14.30?

    10. 10

      Jaksoarvio: Game of Thronesin toinen jakso tarjosi todella suuren paljastuksen ja hienoja tunteellisia hetkiä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    2. 2

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    3. 3

      Lähetykseen kätketty gps-paikannin paljasti järjestelmällisen varastelun Postin logistiikka­keskuksessa – saaliin arvo lähes 60 000 euroa

    4. 4

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    5. 5

      Moni on ryhtynyt paistamaan neitsytoliivi­öljyllä, vaikka vanha tieto syöpäriskistä pätee yhä – Nämä terveysfaktat jokaisen on syytä tietää oliiviöljystä

    6. 6

      Kalliossa asuva Liisa Lehto on yksi niistä, jotka nostivat Jussi Halla-ahon ääni­haravaksi jopa puna­vihreiden koti­kentällä – Halla-ahoa äänestäneet kertovat, millainen heidän Helsinkinsä on

    7. 7

      Asiantuntijat pitävät Mannerheimin matkoiltaan keräämää historiallista esineistöä sensaatiomaisena – Miksi nämä aarteet makaavat varaston uumenissa?

      Tilaajille
    8. 8

      Notre Dame jälleenrakennetaan viidessä vuodessa, lupaa presidentti Macron

    9. 9

      Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

    10. 10

      Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

    11. Näytä lisää