Politiikka
Suomen Moskovan-suurlähettiläs ei voi soittaa Suomeen salaisia puheluja, koska tietoturva ei ole kunnossa – Ed
Eduskunnan tarkastusvaliokunta on löytänyt selviä puutteita erityisesti Suomen Nato-edustuston ja Moskovan-suurlähetystön tietoturvallisuudesta. Tarkastusvaliokunnan mukaan kaikissa lähetystöissä ei ole käytettävissä luottamuksellisten keskustelujen mahdollistamaan turvatilaa eikä suojattua reaaliaikaista puhelinyhteyttä Helsinkiin.
”Valiokunnan saamien arvioiden mukaan ulkoministeriön ja erityisesti lähetystöjen tietoturvallisuus ei ole riittävän hyvällä tasolla”, tarkastusvaliokunta kirjoittaa tuoreessa mietinnössään.
Valiokunta ei täsmennä, mitkä puutteet koskevat nimenomaan Nato-edustuston ja Moskovan-suurlähetystöä.
Ulkoministeriön tietohallintojohtaja Ari Uusikartanohttps://www.hs.fi/haku/?query=ari+uusikartano sanoo, että Suomen lähetystöjen ja Helsingin välillä ei ole tällä hetkellä mahdollista käydä riittävällä tasolla luottamuksellisia keskusteluja.
Tämä koskee myös kaikkein arkaluonteisimpia paikkoja, kuten Brysselissä sijaitsevaa Nato-edustustoa sekä Moskovan-lähetystöä.
Uusikartanon mukaan ulkoministeriö käyttää muun muassa tietosuojattua Signal-sovellusta, mutta ministeriö ei ole vakuuttunut siitä, että se riittää turvaamaan keskustelujen tai viestien luottamuksellisuuden. Lisäksi Uusikartano sanoo, että viestiliikennettä saatetaan myös häiritä, jolloin se ei mene perille.
”Puhelimen käyttöä pyritään välttämään, mutta jos joskus on kiire ja pakko välittää tietoa, niin silloin käytetään sitä kanavaa joka on käytettävissä. Ja silloin otetaan myös riski, että keskustelu on kuunneltavissa.”
Käytännössä kyse on aineistosta, jonka suojausluokka on kaksi tai kolme. Korkeimman turvaluokan eli ykkösen tiedot viedään kuriirilla.
Uusikartano pitää selvänä, että suojausongelman takia salassa pidettävää tietoa on jo todennäköisesti vuotanut vieraiden valtioiden käsiin.
”Ei mikään ole suoraan osoittanut että joku tieto on vuotanut. Mutta on aivan selvää, että jos käytetään vähemmän turvallisia ratkaisuja viestimiseen, niin näin on varmastikin käynyt.”
Eikö tämä ole iso ongelma?
”Näinkin voidaan sanoa. Jos on asioita, jotka halutaan pitää luottamuksellisina, niin ongelmahan se on.”
Jos esimerkiksi Moskovan-suurlähettiläällä Mikko Hautalallahttps://www.hs.fi/haku/?query=mikko+hautalalla on kiireistä asiaa ulkoministeriöön, niin hän ei voi kommunikoida sitä puhelimella ilman vaaraa siitä, että Venäjä kuuntelee?
”Ei, jos hän käyttää siihen puhelinviestintää. Jos ei ole kiireinen asia, niin hän voi odottaa sitä, että hän ehtii siirtyä edustustoon ja välittää tiedot jollain turvallisella ratkaisulla.”
Syntyykö tällaisia kiireellisiä tilanteita usein?
”Kyllähän niitä syntyy. Ja jos tietää minkälaiset ruuhkat ovat vaikka Moskovassa, jos tätä esimerkkiä käytetään, niin edustustoon siirtyminen voi kestää pahimmillaan tunteja.”
Uusikartanon mukaan ongelmaan ollaan kehittämässä ratkaisua, käytännössä jonkintyyppistä uutta puhelinlaitetta.
Samat ongelmat koskevat Uusikartanon mukaan kaikkia Suomen lähetystöjä, vaikka valiokunta kiinnitti nyt huomionsa Nato-edustustoon ja Moskovan-lähetystöön.
Uusikartano mainitsee esimerkkeinä Teheranin, Pekingin ja Washingtonin lähetystöt.
”Vastaavat haasteet löytyvät kaikista paikoista, joissa tiedusteluintensiteetti on korkea ja joissa käsitellään herkkiä asioita.”
Uusikartanon mukaan Suomen lähetystöistä ei löydy tällä hetkellä myöskään turvallista videoneuvottelumahdollisuutta. Tätäkin ollaan korjaamassa.
Sen sijaan turvallisia neuvottelutiloja, joihin signaali ei pääse ja jotka tutkitaan kuuntelulaitteiden varalta, löytyy keskeisistä lähetystöistä. Niitäkään ei tosin ole riittävästi, Uusikartano sanoo. Ei myöskään Moskovassa ja Brysselissä.
Merkittäviä tietoturvapuutteita löytänyt valiokunta ”pitää välttämättömänä”, että tietoturvapuutteet korjataan ulkoasiainhallinnossa ja erityisesti Suomen Nato-edustuston ja Moskovan-suurlähetystön tietoturvajärjestelyjä parannetaan.
Valiokunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ulkoasiainhallinnon tietoturvajärjestelyjen parantamiseksi ja sisällyttää tarvittavat määrärahat vuoden 2019 lisätalousarvioesitykseen.
Uusikartano arvelee, että ulkoministeriö tarvitsee vielä uuden hallituksen lisätalousarvioesityksen, jotta sillä on varaa kaikkiin vaadittaviin uudistuksiin.
Ongelmien korjaaminen on entistä akuutimpaa, koska Suomeen kiinnittyy EU-puheenjohtajakaudella entistä enemmän huomiota, Uusikartano sanoo.
”Totta kai olemme ulkoministeriössä olleet näistä ongelmista aina tietoisia. Hyvä, että eduskunta kiinnittää nyt huomiota asiaan.”
”Luokitellun aineiston välittämiseen ja käsittelyyn on kyllä ratkaisuja, mutta maailma digitalisoituu ja menee yhä nopeatempoisemmaksi. Tarvitaan monikanavaisempaa viestintää, ja sitä koskeviin uhkiin täytyy varautua.”
Tarkastusvaliokunta ihmettelee sitä, että asiaan ei ole havahduttu valtiohallinnon ylimmällä portaalla ja käsitykset poikkeavat toisistaan: ”Valtioneuvoston kanslian mukaan järjestelmät ovat hyvällä tasolla, kun edustustojen mukaan järjestelmät ovat vain kohtuullisella tasolla.”
Taustalla on Uusitalon mukaan se, että maailmalla on havaittu entistä enemmän tapauksia, joissa on paljastunut puhelinliikenteeseen kohdistuvaa tiedustelua.
Eduskunnan tarkastusvaliokunta pyrki selvittämään ulkoministeriön ja lähetystöjen tietoturvallisuutta, koska toimintaympäristö muuttuu ja Suomi valmistautuu EU-puheenjohtajuuskauteen.
”Toimintaympäristön muutos” on tunnettu peiteilmaus Venäjän ja Kiinan lisääntyneelle vakoilulle.
Huoli koko ulkoministeriön tietoturvasta tuli edellisen kerran esiin reilu viisi vuotta sitten, kun viranomaisille paljastui ulkoministeriöön kohdistunut useita vuosia jatkunut tietomurtohttps://www.hs.fi/hstv/uutiset/art-2000002936344.html. Suomen viranomaiset saivat tiedon tietomurrosta Ruotsista.
Valiokunnan saaman käsityksen mukaan syytä huolelle on edelleen.
Valiokunta kertoo saaneensa arvioita, joiden mukaan puutteita on myös luokitellun tiedon eli salaiseksi leimattujen asiakirjojen käsittelyssä. Arvioiden mukaan luokitellun tiedon lähettäminen ja vastaanottaminen pitäisi järjestää nykyistä paremmin.
”Tilaratkaisuista aiheutuu tietoturvariskiä myös siltä osin, kun tilat ovat yhteisiä muiden maiden kanssa. Myös keskitetyt valtioneuvoston kanslian koordinoimat järjestelmät, kuten Valtori, nähdään ongelmallisena ulkoasiainhallinnon toiminnallisten erityistarpeiden kannalta”, valiokunta kirjoittaa.
Arvioiden mukaan keskitetyt tietojärjestelmät estävät nopeaa reagointia. Ongelma on sama kuin puuttuvissa salatuissa puhelinyhteyksissä.
”Keskitetyt järjestelmät heikentävät ulkoministeriön mahdollisuuksia nopeaan reagointiin ongelmatilanteissa”, valiokunta kirjoittaa.
Eduskunnan tarkastusvaliokunta on yksi eduskunnan valiokunnista.
Se käsittelee muun muassa eduskunnalle annettavat hallituksen vuosikertomuksen, valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomuksen ja puolue- ja vaalirahoituksen valvonnasta antamat kertomukset sekä finanssipolitiikan tarkastuksesta ja valvonnasta antamat erilliskertomukset.
Tarkastusvaliokunnalla on oikeus omasta aloitteestaan ottaa käsiteltäväkseen toimialaansa kuuluva asia sekä laatia siitä mietintö täysistunnolle.
”Valiokunnan saamien arvioiden mukaan ulkoministeriön ja erityisesti lähetystöjen tietoturvallisuus ei ole riittävän hyvällä tasolla”, tarkastusvaliokunta kirjoittaa tuoreessa mietinnössään.
Valiokunta ei täsmennä, mitkä puutteet koskevat nimenomaan Nato-edustuston ja Moskovan-suurlähetystöä.
Ulkoministeriön tietohallintojohtaja Ari Uusikartanohttps://www.hs.fi/haku/?query=ari+uusikartano sanoo, että Suomen lähetystöjen ja Helsingin välillä ei ole tällä hetkellä mahdollista käydä riittävällä tasolla luottamuksellisia keskusteluja.
Tämä koskee myös kaikkein arkaluonteisimpia paikkoja, kuten Brysselissä sijaitsevaa Nato-edustustoa sekä Moskovan-lähetystöä.
Uusikartanon mukaan ulkoministeriö käyttää muun muassa tietosuojattua Signal-sovellusta, mutta ministeriö ei ole vakuuttunut siitä, että se riittää turvaamaan keskustelujen tai viestien luottamuksellisuuden. Lisäksi Uusikartano sanoo, että viestiliikennettä saatetaan myös häiritä, jolloin se ei mene perille.
”Puhelimen käyttöä pyritään välttämään, mutta jos joskus on kiire ja pakko välittää tietoa, niin silloin käytetään sitä kanavaa joka on käytettävissä. Ja silloin otetaan myös riski, että keskustelu on kuunneltavissa.”
Käytännössä kyse on aineistosta, jonka suojausluokka on kaksi tai kolme. Korkeimman turvaluokan eli ykkösen tiedot viedään kuriirilla.
Uusikartano pitää selvänä, että suojausongelman takia salassa pidettävää tietoa on jo todennäköisesti vuotanut vieraiden valtioiden käsiin.
”Ei mikään ole suoraan osoittanut että joku tieto on vuotanut. Mutta on aivan selvää, että jos käytetään vähemmän turvallisia ratkaisuja viestimiseen, niin näin on varmastikin käynyt.”
Eikö tämä ole iso ongelma?
”Näinkin voidaan sanoa. Jos on asioita, jotka halutaan pitää luottamuksellisina, niin ongelmahan se on.”
Jos esimerkiksi Moskovan-suurlähettiläällä Mikko Hautalallahttps://www.hs.fi/haku/?query=mikko+hautalalla on kiireistä asiaa ulkoministeriöön, niin hän ei voi kommunikoida sitä puhelimella ilman vaaraa siitä, että Venäjä kuuntelee?
”Ei, jos hän käyttää siihen puhelinviestintää. Jos ei ole kiireinen asia, niin hän voi odottaa sitä, että hän ehtii siirtyä edustustoon ja välittää tiedot jollain turvallisella ratkaisulla.”
Syntyykö tällaisia kiireellisiä tilanteita usein?
”Kyllähän niitä syntyy. Ja jos tietää minkälaiset ruuhkat ovat vaikka Moskovassa, jos tätä esimerkkiä käytetään, niin edustustoon siirtyminen voi kestää pahimmillaan tunteja.”
Uusikartanon mukaan ongelmaan ollaan kehittämässä ratkaisua, käytännössä jonkintyyppistä uutta puhelinlaitetta.
Samat ongelmat koskevat Uusikartanon mukaan kaikkia Suomen lähetystöjä, vaikka valiokunta kiinnitti nyt huomionsa Nato-edustustoon ja Moskovan-lähetystöön.
Uusikartano mainitsee esimerkkeinä Teheranin, Pekingin ja Washingtonin lähetystöt.
”Vastaavat haasteet löytyvät kaikista paikoista, joissa tiedusteluintensiteetti on korkea ja joissa käsitellään herkkiä asioita.”
Uusikartanon mukaan Suomen lähetystöistä ei löydy tällä hetkellä myöskään turvallista videoneuvottelumahdollisuutta. Tätäkin ollaan korjaamassa.
Sen sijaan turvallisia neuvottelutiloja, joihin signaali ei pääse ja jotka tutkitaan kuuntelulaitteiden varalta, löytyy keskeisistä lähetystöistä. Niitäkään ei tosin ole riittävästi, Uusikartano sanoo. Ei myöskään Moskovassa ja Brysselissä.
Merkittäviä tietoturvapuutteita löytänyt valiokunta ”pitää välttämättömänä”, että tietoturvapuutteet korjataan ulkoasiainhallinnossa ja erityisesti Suomen Nato-edustuston ja Moskovan-suurlähetystön tietoturvajärjestelyjä parannetaan.
Valiokunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ulkoasiainhallinnon tietoturvajärjestelyjen parantamiseksi ja sisällyttää tarvittavat määrärahat vuoden 2019 lisätalousarvioesitykseen.
Uusikartano arvelee, että ulkoministeriö tarvitsee vielä uuden hallituksen lisätalousarvioesityksen, jotta sillä on varaa kaikkiin vaadittaviin uudistuksiin.
Ongelmien korjaaminen on entistä akuutimpaa, koska Suomeen kiinnittyy EU-puheenjohtajakaudella entistä enemmän huomiota, Uusikartano sanoo.
”Totta kai olemme ulkoministeriössä olleet näistä ongelmista aina tietoisia. Hyvä, että eduskunta kiinnittää nyt huomiota asiaan.”
”Luokitellun aineiston välittämiseen ja käsittelyyn on kyllä ratkaisuja, mutta maailma digitalisoituu ja menee yhä nopeatempoisemmaksi. Tarvitaan monikanavaisempaa viestintää, ja sitä koskeviin uhkiin täytyy varautua.”
Tarkastusvaliokunta ihmettelee sitä, että asiaan ei ole havahduttu valtiohallinnon ylimmällä portaalla ja käsitykset poikkeavat toisistaan: ”Valtioneuvoston kanslian mukaan järjestelmät ovat hyvällä tasolla, kun edustustojen mukaan järjestelmät ovat vain kohtuullisella tasolla.”
Taustalla on Uusitalon mukaan se, että maailmalla on havaittu entistä enemmän tapauksia, joissa on paljastunut puhelinliikenteeseen kohdistuvaa tiedustelua.
Eduskunnan tarkastusvaliokunta pyrki selvittämään ulkoministeriön ja lähetystöjen tietoturvallisuutta, koska toimintaympäristö muuttuu ja Suomi valmistautuu EU-puheenjohtajuuskauteen.
”Toimintaympäristön muutos” on tunnettu peiteilmaus Venäjän ja Kiinan lisääntyneelle vakoilulle.
Huoli koko ulkoministeriön tietoturvasta tuli edellisen kerran esiin reilu viisi vuotta sitten, kun viranomaisille paljastui ulkoministeriöön kohdistunut useita vuosia jatkunut tietomurtohttps://www.hs.fi/hstv/uutiset/art-2000002936344.html. Suomen viranomaiset saivat tiedon tietomurrosta Ruotsista.
Valiokunnan saaman käsityksen mukaan syytä huolelle on edelleen.
Valiokunta kertoo saaneensa arvioita, joiden mukaan puutteita on myös luokitellun tiedon eli salaiseksi leimattujen asiakirjojen käsittelyssä. Arvioiden mukaan luokitellun tiedon lähettäminen ja vastaanottaminen pitäisi järjestää nykyistä paremmin.
”Tilaratkaisuista aiheutuu tietoturvariskiä myös siltä osin, kun tilat ovat yhteisiä muiden maiden kanssa. Myös keskitetyt valtioneuvoston kanslian koordinoimat järjestelmät, kuten Valtori, nähdään ongelmallisena ulkoasiainhallinnon toiminnallisten erityistarpeiden kannalta”, valiokunta kirjoittaa.
Arvioiden mukaan keskitetyt tietojärjestelmät estävät nopeaa reagointia. Ongelma on sama kuin puuttuvissa salatuissa puhelinyhteyksissä.
”Keskitetyt järjestelmät heikentävät ulkoministeriön mahdollisuuksia nopeaan reagointiin ongelmatilanteissa”, valiokunta kirjoittaa.
Eduskunnan tarkastusvaliokunta on yksi eduskunnan valiokunnista.
Se käsittelee muun muassa eduskunnalle annettavat hallituksen vuosikertomuksen, valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomuksen ja puolue- ja vaalirahoituksen valvonnasta antamat kertomukset sekä finanssipolitiikan tarkastuksesta ja valvonnasta antamat erilliskertomukset.
Tarkastusvaliokunnalla on oikeus omasta aloitteestaan ottaa käsiteltäväkseen toimialaansa kuuluva asia sekä laatia siitä mietintö täysistunnolle.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Tietoturva Seuraa
- Eduskunta Seuraa
- Mielipide Seuraa
- Politiikka Seuraa
- Ulkoministeriö Seuraa
- Venäjä Seuraa
- Tuomo Pietiläinen Seuraa
Kommentit