Oikeustieteilijät yhtyvät valio­kunnan vakavaan huomautukseen: Hallituksen sote-kirje horjuttaa demokratiaa ja perustuslakia

Valtiosääntöoikeuteen erikoistuneet oikeustieteilijät yhtyvät perustuslakivaliokunnan lausunnossaan esittämään ankaraan arvosteluun, jonka mukaan merkittäviä muutoksia hallituksen esittämiin maakunta- ja sote-lakeihin ei pitäisi tehdä kirjeitse.

Lausunnossaan perustuslakivaliokunta kiinnittää valtioneuvoston vakavaa huomiota siihen, että eräät muutosehdotukset perustuvat kahden ministerin sosiaali- ja terveysvaliokunnalle lähettämään kirjeeseen.

Valiokunta toteaa, että perustuslaki ei tunne tällaista hallituksen esityksen muuttamismenettelyä, eikä perustuslakivaliokunta pidä menettelyä hyväksyttävänä.

”Olen samaa mieltä, että merkittävät muutokset eduskunnan käsittelyssä oleviin lakiehdotuksiin pitäisi tehdä täydentävinä hallituksen esityksinä eikä kirjeitse, jotka eivät ole ainakaan heti julkisia”, sanoo Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidénhttps://www.hs.fi/haku/?query=mikael+hiden.

Hidén korostaa, että pieniä muutoksia eduskunnan käsittelyssä lakiehdotuksiin voidaan tehdä kirjeitse, koska täydentävän hallituksen esityksen tekeminen on verraten raskasta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu-uudistus (sote) on kuitenkin poikkeus.

”Voisin kuvitella, että hallitus on vedonnut kiireeseen ja lähettänyt siksi muutokset kirjeitse. Monin tavoin ihmisten perusoikeuksia koskevaa, erittäin merkittävää sote-lainsäädäntöä ei pitäisi oleellisesti muuttaa kesken kaiken kiireessä, vaan erityisen huolellisesti harkiten antamalla hallituksen täydentävä esitys”, Hidén sanoo.

Kirjeen lähettivät eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikkohttps://www.hs.fi/haku/?query=annika+saarikko (kesk) ja alue- ja uudistusministeri Anu Vehviläinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=anu+vehvilainen (kesk) toukokuussa 2018.

Kirjeessään he ehdottivat, että talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta koskeva sääntely poistetaan maakunta- ja sote-uudistusta koskevista lakiehdotuksista.

Hallituksen esityksessä lähtökohtana oli, että talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut tuottaisi maakunnille Hetli-yritys, jos palveluita ei ole maakunnissa yhtiöitetty siirtyvien toimintojen osalta.

Perustuslakivaliokunnan mielestä kirjeitse esitetyt muutokset olivat sisällöllisesti merkittäviä. Siksi niistä oli pitänyt antaa hallituksen täydentävä esitys.

Lue lisää: Oikeustieteilijät kehuvat perustuslakivaliokunnan sote-lausuntoa ja ihmettelevät hallituksen jääräpäisyyttähttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006011988.html

Perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.

 

”Onhan tämä ilman muuta vakava asia, mutta se on myös osa laajempaa vyyhtiä.”

Turun yliopiston julkisoikeuden professori Janne Salmisen https://www.hs.fi/haku/?query=janne+salmisenmielestä perustuslakivaliokunta on huomauttanut valtioneuvostoa todellisesta ongelmasta.

”Onhan tämä ilman muuta vakava asia, mutta se on myös osa laajempaa vyyhtiä. Perustuslakivaliokunta on joutunut viime aikoina toistuvasti kiinnittämään huomiota lainvalmistelussa ilmenneisiin ongelmiin ja perustuslain noudattamiseen”, Salminen sanoo.

Myös Salminen korostaa, että soten suuren yhteiskunnallisen merkityksen takia muutokset lakiesityksiin pitäisi tehdä asianmukaisessa menettelyssä. Se tarkoittaisi siis hallituksen täydentävää esitystä, joka on julkinen asiakirja.

”Keskeinen osa demokraattista päätöksentekoa on julkinen keskustelu ja avoimuus. Ministereiden valiokunnille lähettämät kirjeet lakiesityksiin tehtävistä muutoksista tulevat julkiseksi vasta myöhemmin, mikä on demokratian kannalta ongelmallista.”

Salminen painottaa, että hallituksen muutokset eduskuntaan lähetettyihin lakiesityksiin pitäisi tehdä aina täydentävinä hallituksen esityksinä, koska perustuslaki ei tunne mitään muuta menettelyä.

”Eduskunta voi aina muuttaa hallituksen esityksiä, ja kun muutoksia eduskunnassa tehdään, silloin kuullaan asiantuntijoita ja ministeriössä lakia valmistelleita virkamiehiä. Täysin eri asia on sitten, jos ministerit kirjeitse kesken lainsäädäntöprosessin muuttavat hallituksen esitystä.”

Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan myös, että hallituksen täydentävän esityksen antaminen mahdollistaa paitsi valtioneuvoston toimintaan kohdistuvan oikeuskanslerin valvonnan myös eduskunnan täysistunnon poliittisen keskustelun.

Oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa valtioneuvoston eli hallituksen ja ministeriöiden sekä tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuutta.

Oikeuskanslerille toimitetaan etukäteen tarkistettavaksi valtioneuvoston istunnoissa käsiteltävät asiakirjat, jotka käsitellään oikeuskanslerinvirastossa viikoittain ”listatarkastuksessa”.

Tarkastus koskee oikeudellisia kysymyksiä, eikä päätösten tarkoituksenmukaisuutta tai muuta poliittista arviointia.

Jos ministerit olisivat kirjeen asemesta toimittaneet muutokset hallituksen esityksen täydennyksinä, oikeuskansleri olisi tarkastanut muutokset.

”Maakunta- ja soteuudistus on niin suuri muutos, että oikeuskanslerinviraston voimavarat eivät riittäisi kaikkien yksityiskohtien tarkastamiseen. Siitä huolimatta on periaatteellisesti tärkeää, että merkittävissä muutoksissa jo aiemmin tehtyihin hallituksen esityksiin oikeuskanslerilla olisi mahdollisuus tarkastaa ne”, sanoo Hidén.