Politiikka

Jättimäistä sote-uudistusta on tehty neljätoista vuotta, eikä loppua näy vieläkään

Kunnat ja sote ovat olleet yhdistelmä, jota yksikään viime vuosien hallitus ei ole voinut välttää. Näyttää siltä, että myös seuraava hallitus pääsee yrittämään soten ratkaisemista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tie on ollut pitkä ja polveileva. Uudistusta on väännetty toistakymmentä vuotta. Kun hallituksen uudistus perjantaina kaatui, on selvää, ettei loppua vieläkään näy.

Jo 2000-luvun alusta oli selvää, että pienille kunnille sosiaali- ja terveydenhuollosta oli tulossa liian iso taakka. Lääkäriin pääsy takkuili suurissakin kunnissa, ja väestön terveyserot kasvoivat.

Kunnat ja sote ovat olleet yhdistelmä, jota yksikään viime vuosien hallitus ei ole voinut välttää. Näyttää siltä, että myös seuraava hallitus pääsee yrittämään soten ratkaisemista.

HS käy läpi sote-uudistuksen lähihistorian.

2005 Paras-hanke

Paras-hanke oli koko nimeltään kunta- ja palvelurakenneuudistus, joka käynnistyi Matti Vanhasen (kesk) ensimmäisen hallituksen aikana. Hanke laitettiin käyntiin hallituskauden loppupuolella 2005 alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen (kesk) aloitteesta.


Paras-hanke jatkui Vanhasen kakkoshallituksen ja Mari Kiviniemen (kesk) hallituksen kaudella 2007–2011.

Tarkoitus oli vahvistaa kuntien kykyä selvitä tehtävistään, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollosta.

Kunnille tuli velvoite järjestää perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut vähintään 20 000 asukkaan väestöpohjalla. Tämän sai täyttää joko kuntaliitoksella tai kuntien välisellä yhteistyöllä.

Hallitus luotti kuntien omatoimisuuteen eikä sillä ollut toimivaltaa pakottaa kuntia. Tämä johti siihen, että osa kunnista viivytteli. Yhteistoiminta-alueita syntyi, mutta osa jäi pirstaleisiksi.

Helpoiten toteutettavat kuntaliitokset saatiin tehtyä. Kuntien määrä väheni vuosina 2007–2009 kaikkiaan 45 kunnalla.

2011 Kuntauudistus

Vuoden 2011 vaaleissa keskusta jäi oppositioon. Jyrki Kataisen (kok) kuuden puolueen hallitus päätti toteuttaa kuntauudistuksen, joka perustuisi ”vahvoihin peruskuntiin”.

Nämä vahvat kunnat olisivat vastanneet perustason terveydenhuollosta, sosiaalihuollosta ja osasta erikoissairaanhoitoa.

Paras-laki kumottiin.

Kataisen hallituksen alkuperäisenä tavoitteena oli jatkaa kuntaliitoksia ja tarvittaessa pakottaa kunnat liitoksiin. Tämä epäonnistui, kun hallituksen kakkospuolue Sdp perääntyi eikä suostunut pakkoon.


Mediaan vuotaneet kuntakartat nostivat raivoa kuntapäättäjissä. Oppositiossa ollut keskusta antoi tulitukea. Erityisessä helteessä oli kuntaministeri Henna Virkkunen (kok), joka kohtasi aluekierroksillaan myös mielenosoituksia.


Sotea selvitettiin 2013 alkaen erillisessä ryhmässä, jota johtivat Petteri Orpo (kok) ja Jouni Backman (sd), eduskuntaryhmiensä puheenjohtajat. Kaksikon aikaansaama lopputulos oli monimutkainen sekä täynnä poikkeuksia ja perustuslaillisia ongelmia.

2014 Sopimus opposition kanssa

Umpikujan jälkeen keväällä 2014 Kataisen hallitus teki oppositiopuolueiden eli keskustan ja perussuomalaisten kanssa sopimuksen sote-uudistuksen sisällöstä.


Varsinaisen valmistelun aloitti peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd) vetämä parlamentaarinen eli kaikista puolueista koostunut ryhmä.

Lopputuloksena oli viiteen sote-alueeseen perustunut malli, jossa kuntayhtymät olisivat vastanneet palveluiden tuottamisesta.

Malli osoittautui perustuslain vastaiseksi. Se kaatui perustuslakivaliokunnassa muun muassa siksi, että kuntayhtymissä pienten kuntien mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin olisi jyräytynyt suurten kuntien alle.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta yritti vielä vaalikauden viime hetkillä pelastaa uudistuksen ja valmisteli yksitasoisen mallin, jossa viisi sote-aluetta pyyhittiin pois. Tilalle tuli enintään 19 kuntayhtymää, jotka olisivat vastanneet soten järjestämisestä ja tuottamisesta.

Tämäkään ei käynyt perustuslakivaliokunnalle muun muassa siksi, että kuntien budjeteista merkittävä osa siirtyi edelleen kuntayhtymille, joiden hallintoa ei ollut tarkoitus valita vaaleilla. Kansanvaltaisuus jäi ohueksi.

Sote-valiokunta heitti perustuslakivaliokunnan kritiikin jälkeen hanskat tiskiin, vaalikausi loppui ja sotea koskeva esitys raukesi.


2015 Maakunta- ja sote-uudistuksen alkuvaihe

Juha Sipilän (kesk) hallituksella oli edelliskauden perustuslaillisten linjausten jälkeen kaksi vaihtoehtoa sote-uudistukselle: soten siirtäminen suuremmille itsehallinnollisille alueille tai sitten valtiolle.

Valtiomalli hylättiin, joten keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset päättivät hallitusneuvotteluissa, että hallitus ottaa lähtökohdaksi kuntia suuremmat itsehallintoalueet.

Sovittiin, että niitä on yhteensä enintään 19. Hallitusohjelmaan kirjattiin lisäksi, että ”selvitetään valinnanvapausmallin yksityiskohdat”. Tarkoitus oli edetä portaittain: ensin sote-integraatio, sitten yksikanavainen rahoitus ja vasta sitten valinnanvapaus.

Alkuvaiheen hymyt hyytyivät heti marraskuussa 2015 ensimmäiseen hallituskriisiin, kun hallitus alkoi kiistellä hallitusohjelman löperöistä kirjauksista, etenkin alueiden määrästä. Sipilä uhkasi marssia presidentin luo eli hajottaa hallituksen, jos asiasta ei päästäisi sopuun.


Lopputuloksena oli se, että alueiden määräksi sovittiin 18, minkä lisäksi osana uudistusta sovittiin säädettäväksi valinnanvapaudesta samassa paketissa. Tämä on se kuuluisa ”lehmänkauppa”, jossa keskusta sai maakunnat ja kokoomus valinnanvapauden, eikä toista tule ilman toista.

Maakunta- ja sote-uudistuksen jatkovaiheet

Tämän jälkeen alkoi lainvalmistelu. Hallitus muun muassa linjasi, että maakunnat saisivat rahoituksensa valtiolta eikä niille tulisi verotusoikeutta.

Valinnanvapaudessa malliksi tuli perustason palveluita tarjoava sote-keskus, joka voisi olla julkinen tai yksityinen. Lisäksi sovittiin asiakasseteleistä ja henkilökohtaisesta budjetista.

Ensimmäinen hallituksen lakiesitys maakunnista ja sotesta lähti eduskuntaan maaliskuussa 2017. Tätä peruspakettia, tuhatsivuista punttia, on siis käsitelty eduskunnassa jo kahden vuoden ajan.

Perässä tuli valinnanvapauslaki toukokuussa 2017. Se sai tyrmäyksen perustuslakivaliokunnalta kesäkuussa 2017.

”Hallituksen esittämä maakunnan velvollisuus yhtiöittää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on perustuslain vastainen”, valiokunta muun muassa kertoi. Myös aikataulua pidettiin epärealistisena.


Uusi malli valinnanvapauteen

Hallitus lykkäsi uudistuksen maakuntien aloituksen aikataulua vuoteen 2020 ja päätti valmistella valinnanvapauden uusiksi.

Valinnanvapauden uuden asennon hakemiseen meni hallitukselta useita kuukausia. Tämä vaihe oli yksi syy siihen, että lakien käsittely ruuhkautui vaalikauden viimeisille kuukausille.

Neuvotteluissa oli riitaa keskustan ja kokoomuksen välillä – keskusta muun muassa syytti kokoomusta ”pörriäisten” eli yksityisten yritysten liiallisesta kuuntelusta, kun kokoomus yritti avata erikoissairaanhoitoa yrityksille asiakasseteleiden kautta.

Uusi valinnanvapauslakiesitys saatiin eduskuntaan vihdoin maaliskuussa 2018.

Perustuslakivaliokunnan ensimmäinen lausunto siitä tuli kesäkuussa 2018. Valinnanvapaus ei kelvannut vieläkään.

”Voimaantuloaikataulu on edelleen liian tiukka ja se voi johtaa hallitsemattomiin riskeihin jopa potilasturvallisuuden kannalta”, kuului tuomio.

Rahoituksessa ja tietosuojassa nähtiin ongelmia, samoin olisi syytä varmistua valinnanvapauden suhteesta EU:n valtiontukisääntelyyn.

Kesäkuun lopussa 2018 hallitus rukkasi taas maakunta- ja sote-uudistuksen aikataulua. Nyt uudistuksen olisi tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021 ja valinnanvapauden 1.1.2023. Maakuntavaaleja suunniteltiin toukokuulle 2019.

Tällä kertaa valinnanvapauden korjaukset siirtyivät eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Se sai työnsä valmiiksi raikuvien riitojen jälkeen marraskuussa 2018.

Korjattu valinnanvapauslakiesitys tuli perjantaina 22. helmikuuta 2019 ulos perustuslakivaliokunnan syynistä. Korjattavaa löytyi yhä.

Ongelmia oli lopulta jäljellä niin paljon, ettei työ enää onnistunut eduskunnassa. Alkoi soten loppuluisu, joka päättyi perjantaina 8. maaliskuuta hallituksen eroon ja soten kaatumiseen – jälleen kerran.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      ”Vaikuttaa naurettavalta, että Suomi olisi maailman onnellisin maa” – Amerikkalais­media selvitti, miksi voitamme vertailut, ja totesi, että käytämme väärää sanaa

    2. 2

      Muellerin raportista tihkuu vielä herkullisia yksityis­kohtia ja Trump käy entistä rajummin lehdistöä vastaan, arvioi tutkija

    3. 3

      Jussi Halla-aho kommentoi perussuomalaisten väkivallalla kuohuttanutta vaalivideota – Finnkino lopettaa mainoksen esittämisen teattereissaan

    4. 4

      Virolaiset pahastuivat: Keskellä Helsinkiä seisoo vapaussodan muistoristi väärin päin

    5. 5

      Vasemmistoliiton eduskunta­vaali­ehdokas kertoo, että hänen kimppuunsa hyökättiin Itäkeskuksessa

    6. 6

      Narinkkatorilta tehtiin viisi ilmoitusta mielenosoittajien tekemistä pahoinpitelyistä lauantaina

    7. 7

      Mieti, mitä haluat, jos käy huonosti: kuolemaan ja sairastumiseen voi varautua näillä keinoin

      Tilaajille
    8. 8

      Mielen­terveyden ongelmat piinaavat opiskelijoita, näillä keinoilla vältät karikot

    9. 9

      Apple pitää tänään show’n, johon on ladattu valtavat odotukset

    10. 10

      Abiturientti Viivi Puskala pyöräili kaikessa rauhassa Mallorcalla, kun hänet värvättiin treenilenkin päätteeksi Luxemburgiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Abiturientti Viivi Puskala pyöräili kaikessa rauhassa Mallorcalla, kun hänet värvättiin treenilenkin päätteeksi Luxemburgiin

    2. 2

      Lauri Markkanen hämmästyttää amerikkalaisia tavoillaan: kaurapuuroa aamulla eikä edes omaa kokkia

    3. 3

      Poikkeuksellinen hyppäys hiv-tartunnoissa pääkaupunki­seudulla – Hus pelkää epidemiaa

    4. 4

      Jään uumenista nousee vihainen jätti – Siperian ikiroudassa ratkaistaan planeettamme kohtalo, ja nyt poromies Nikolai Tasmanovin rautakanki uppoaa liian syvälle

      Tilaajille
    5. 5

      Ulkoministeri Timo Soinia yritettiin lyödä Korson maalais­markkinoilla Vantaalla, puolue­johtajat tuomitsevat ”hyökkäyksen demokratiaa vastaan”

    6. 6

      Saksassa tyylikäskin villapaita voi olla ratkaiseva virhe

    7. 7

      Mersukuski kaahasi reilusti yli kahtasataa – ”Kyseinen auto ei käsittääkseni kulje sen kovempaa”

    8. 8

      700 miljoonan euron hankkeen kohtalon­hetket ovat käsillä: Vanhan jäähallin kupeeseen suunniteltu jätti­areena mullistaisi maisemaa Töölössä

    9. 9

      Muellerin raportti ei todennut Trumpin vaalikampanjan tehneen yhteistyötä venäläisten kanssa, presidentti riemuitsi tutkinnan tuloksesta

    10. 10

      Yhtälö ei nyt täsmää: Poliitikot myyvät vaalien alla kansalle höttöistä laskelmaa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS:n erikoisartikkeli vie Kiinan uiguuri­alueelle, missä historian käsittämättömin kontrolli­koneisto aivo­pesee ihmisiä ja ahdistelee toimittajaa joka askeleella

      Tilaajille
    2. 2

      Keskellä suomalaista metsää on pieni mökki, josta aukeaa näkymä ihmis­kunnan kohtaloon – Tässä on hiili­nielu, mutta onko siitä planeetan pelastajaksi?

      Tilaajille
    3. 3

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    4. 4

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    5. 5

      Uusi liikunta­trendi parantaa terveyttä nopeasti, ja kenellä tahansa on siihen aikaa

      Tilaajille
    6. 6

      Trumpin entinen YK-lähettiläs sohaisi mehiläis­pesään arvostellessaan Suomen terveyden­huoltoa: ”Tiedätkö edes missä Suomi on?”

    7. 7

      Jään uumenista nousee vihainen jätti – Siperian ikiroudassa ratkaistaan planeettamme kohtalo, ja nyt poromies Nikolai Tasmanovin rautakanki uppoaa liian syvälle

      Tilaajille
    8. 8

      Matkustajia nostettiin vinssillä korkeuksiin rajussa tuulessa – uusi video näyttää, miten merihätään joutuneen laivan pelastus­operaatio eteni Norjassa

    9. 9

      Helsingin seudun kouluissa leviää nyt villitys, joka saa lapset liikkumaan jopa kilometrejä tunnin aikana

    10. 10

      Helsinki vai Tšernobyl? Testaa, kuinka hyvin erotat Suomen pää­kaupungin ydin­tuhoalueesta

    11. Näytä lisää