Politiikka

Korkeakoulutuksen puolesta vetoaa nyt poikkeuksellisen laaja joukko, mukana on järjestöjä Akavasta EK:hon

Tärkeimmät tavoitteet ovat nostaa tutkimusrahoituksen suhde neljään prosenttiin kansantuotteesta ja ottaa käyttöön perusrahoituksen indeksitarkistukset.

Poikkeuksellisen laaja kirjo järjestöjä vetoaa eduskuntavaalien alla puolueisiin eli tulevaan hallitukseen, että korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rahoitusta tulee vihdoin kasvattaa. Kaksi edellistä hallitusta on sitä leikannut.

Mikäli korkeakoulutettujen Akavan ja sen yli 20 jäsenjärjestön, työnantajien Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ja Sivistystyönantajien, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sekä opiskelijajärjestöjen edustama väki lähtisi barrikadeille vaatimuksineen, tulisi Senaatintorilla ahdasta.

Mielenosoituksen sijaan on laadittu kannanotto, jossa perätään korkeakouluille riittävää ja ennen kaikkea vakaata ja ennakoitavaa perusrahoitusta: koulutus ja tutkimus on nähtävä investointina, joka tuo talouskasvua ja hyvinvointia vuosikymmenien ja jopa vuosisatojen päähän.

Konkreettisia korjauskeinoja esitetään kaksi: tulevan hallituksen pitäisi sitoutua tukemaan tavoitetta, jonka mukaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatioinvestointien suhde bruttokansantuotteeseen on neljä prosenttia vuonna 2030.

Saman tavoitteen on esittänyt opetusministeriö visiossa, jota niin ikään on valmisteltu yhteistyössä järjestöjen kanssa. Nyt tuo osuus on alle kolme prosenttia, joskin suunta on kääntynyt taas lievään nousuun.

Mitä neljän prosentin tavoite tarkoittaisi euroissa?

Suomen tutkimusrahoitus oli vuonna 2017 Tilastokeskuksen mukaan yhteensä noin 6,2 miljardia euroa. Yritysten osuus siitä oli noin kaksi kolmasosaa.

Vuonna 2017 neljän prosentin bkt-osuus olisi tarkoittanut lähes yhdeksän miljardin euron satsausta eli melkein kolmen miljardin lisäystä.

Jos neljän prosentin tavoite olisi kymmenen vuoden päässä, se tarkoittaisi julkista rahoitusta lisää 300–400 miljoonaa euroa seuraavalla hallituskaudella, on Sivistystyönantajat (Sivista) laskenut.

Toisena rahoituksen korjauskeinona kannanotto esittää, että hallituksen tulee lisätä vakautta ottamalla korkeakouluindeksit käyttöön pysyvästi. Indeksit sitovat valtion perusrahoituksen kustannustason todelliseen nousuun.

Yliopistoihin indeksit toi vuoden 2009 yliopistolaki, mutta ne on puolitettu tai jätetty käyttämättä tyystin useina vuosina. Ammattikorkeakoulujen indeksit on jäädytetty vuodesta 2012 lähtien.

Sivista on laskenut, että tällä hallituskaudella indeksijäädytykset ja -puolitukset ovat merkinneet käytännössä 120 miljoonan euron rahoitusvähennystä yliopistoissa ja 56 miljoonan euron vähennystä ammattikorkeakouluissa.

Kun tarkasteluun otetaan myös vuodet 2012–2015, yliopistojen menetyksiksi saadaan 180 miljoonaa euroa ja ammattikorkeakoulujen menetyksiksi 84 miljoonaa euroa.

Jo tarkastellaan 1,7 prosentin kustannusten nousulla tämän vuoden rahoitusta, saadaan indeksijäädytyksen vaikutus yliopistoille 30 miljoonan ja ammattikorkeakouluille 14 miljoonan euron arvoiseksi.

Sivistystyönantajien toimitusjohtaja Teemu Hassinen huomauttaa, että indeksileikkauksista näyttääkin tulleen pysyvä säästö- tai leikkauskeino, kun kustannukset esimerkiksi palkankorotusten myötä ovat nousseet.

Tutkimusrahoitukseen löytyisi Hassisen mukaan lisäeuroja esimerkiksi yritystukia uudistamalla, jolloin ne olisivat vaikuttavampia myös yritysten kannalta.

EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mukaan nyt tarvitaan ”määrätietoinen käänne” innovaatiorahoituksen laskevalle polulle. EK itse on esittänyt myös euromääräistä eli 150 miljoonan euron korotusta alkuun ja 300 miljoonan euron tasokorotusta hallituskauden loppuun mennessä.

Lisärahoitusta loisivat EK:n mukaan nouseva työllisyysaste ja siirtyminen säilyttävistä yritystuista kohti uudistavia yritystukia, vaikka se vaikeaksi on osoittautunutkin.

Häkämies perää tutkimukseen vahvaa yritysten, yliopistojen sekä Business Finlandin ja VTT:n muodostamaa kolmijalkaa, joka tuotti tulosta 2000-luvulla.

Indeksien tuomaa vakautta rahoitukseen peräävät niin korkeakoulujen opiskelijat kuin johtokin.

”Tärkein tavoite meille opiskelijoille on, että saisimme laadukasta opetusta ja ohjausta. Vuodesta 2012 ammattikorkeakouluista on vähennetty henkilöstöä 15 prosenttia, vaikka opiskelijamäärä on pysynyt ennallaan, mikä näkyy lähiopetuksen vähentymisenä. Indeksikorotus toisi rahoitukseen vakautta”, sanoo Suomen opiskelijakuntien liiton Samokin puheenjohtaja Iiris Hynönen.

”Myös koulutuksen saavutettavuus on tärkeä tavoite. Monelle opiskelijalle on olennaista, että ammattikorkeakoulut ovat lähellä kotipaikkoja”, Hynönen sanoo.

Suomen yliopistojen rehtorineuvoston Unifin toiminnanjohtajan Leena Wahlforsin mukaan yliopistot ovat kyllä valmiita laajentamaan autonomiaansa ja rahoituspohjaansakin vaikka ulkomaisella rahoituksella, kuten niiltä on vaadittu.

”Mutta jos yliopistojen valtion perusrahoitus ei ole kunnossa, emme pysty kotiuttamaan esimerkiksi eurooppalaista rahaa. Haluamme myös eroon rasittavasta hankehumpasta”, Wahlfors toistaa paljon kuullun vaateen työrauhasta alituisen rahan anomisen sijaan.

Indeksitarkistukset ovat Wahlforsin mukaan valtiolle hyvin edullinen keino turvata yliopistojen rahoitus, koska rahaa menisi vain hyvän talouskasvun aikana, mutta niiden merkitys olisi psykologinen eli osoittaisi, että valtio myös luottaa yliopistoihin.

Mitä puolueet ovat korkeakoulutukseen ja tutkimukseen luvanneet?

Varsinaisia koulutuslupauksia puolueet varovat nyt antamasta; jopa hövelimpiä summia – lisämiljardi koulutukseen – ohjelmassaan väläyttäneet vihreät ovat ryhtyneet puhumaan pikemminkin tavoitteista kuin lupauksista.

Paneeleissa ja kysyttäessä tuskin minkään puolueen edustaja vastustaa korkeakouluindeksien palauttamista tai tutkimusrahoituksen kasvattamista.

Kaikkien puolueiden kirjallisiin vaaliohjelmiin näitä tavoitteita ei kuitenkaan ole tarkoin kirjattu, saati että olisi esitelty keinoja, miten tutkimusrahoituksen tasokorotus toteutetaan.

Indeksikorotusten palautus on kirjattu ainakin Sdp:n, vihreitten ja vasemmistoliiton ohjelmiin.

Sen sijaan tutkimusrahoituksen bkt-osuuden nosto neljään prosenttiin esiintyy useammissa. Sdp:n, kokoomuksen, keskustan ja vihreitten ohjelmista löytyy neljän prosentin tavoite ja Rkp on aientanut tavoitevuotta 2030:n sijaan 2025:een.

Vasemmistoliitto on jopa nokittanut niin, että se kertoo tavoittelevansa viiden prosentin osuutta.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Uusi silta avattiin ja ihmiset alkoivat heti ajaa sitä väärään suuntaan – Espoo ihmeissään: ”Se on ihan tavallinen katu, joka tekee mutkan”

    2. 2

      Maailman­ympärys­matkan päätteeksi Tapio Lehtinen söi häntä piinanneen barnakkelin suoraan veneen pohjasta

    3. 3

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    4. 4

      Videoskandaali ajoi Itävallan poliittiseen kriisiin, ja myös koko EU voi olla nyt suuren murroksen kynnyksellä

    5. 5

      Madonnan epävireinen euroviisuesitys korjattiin jälkikäteen Youtubeen – Kuuntele, mikä hurja muutos laulussa tapahtui

    6. 6

      Helsinkiläis­nainen erehtyi parkkiruudusta ja määrättiin maksamaan 46 000 euron korvaukset

    7. 7

      Jussi Halla-aho tekee pesä­eron eurooppalaisiin kumppani­puolueisiin: ”Perinteiset puolueet pelaavat Putinin ja Kremlin pussiin”

    8. 8

      Kuorsaamista vastaan löytyy monia kotikonsteja, ja yksi on ylitse muiden

      Tilaajille
    9. 9

      Huijarisyndrooma vaivaa monia, mutta sen vastakohdasta kärsii kenties vieläkin useampi

      Tilaajille
    10. 10

      Vasemmistoliitto riitautti valtion omaisuuden myynnin: ”Tarvitsimme aikalisän”, sanoi Antti Rinne

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Öisin tapahtuu kummia, ihmettelivät naiset uskonnollisessa siirto­kunnassa – paljastui hyytävä raiskausten sarja, mutta nyt paikalliset johtajat haluavat vapauttaa syylliset

    2. 2

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    3. 3

      Kommentti: Mitä ihmettä tapahtui Madonnalle Euroviisuissa? Hirvittävä epävire vei huomiota Palestiinan lipun esittelyltä ja näppärältä Tšaikovski-lainalta

    4. 4

      Kuorsaamista vastaan löytyy monia kotikonsteja, ja yksi on ylitse muiden

      Tilaajille
    5. 5

      Vasemmistoliitto riitautti valtion omaisuuden myynnin: ”Tarvitsimme aikalisän”, sanoi Antti Rinne

    6. 6

      Google kieltää Huaweilta Android-käyttö­järjestelmänsä päivitykset jo nykyisistä laitteista, sovellusten käyttö uusissa malleissa vaikeutuu merkittävästi

    7. 7

      Helsinkiläis­nainen erehtyi parkkiruudusta ja määrättiin maksamaan 46 000 euron korvaukset

    8. 8

      Jussi Halla-ahon mielestä uhriutumisesta on tullut tavoiteltua pääomaa – piispa ei juuri haastanut poliitikkoa Kirkkopäivillä

    9. 9

      Uusi silta avattiin ja ihmiset alkoivat heti ajaa sitä väärään suuntaan – Espoo ihmeissään: ”Se on ihan tavallinen katu, joka tekee mutkan”

    10. 10

      Miljardööri lupasi maksaa collegen koko vuosi­kurssin opinto­lainat, lasku 40 miljoonaa – opiskelijoilla kesti hetken tajuta, mitä sijoittaja lupasi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailma tähtäimen läpi – HS:n erikoisartikkeli vie maahan, jossa rynnäkkökivääri on kodin perusvaruste

      Tilaajille
    2. 2

      Kirsi Hytönen on naimisissa, etsii netistä seuraa ja kertoo maksaneensa seksistä – Hän kertoo vilkkaasta seksielämästään, jotta naiset eivät häpeäisi itseään

      Tilaajille
    3. 3

      Moni tarkkailee luomiaan, mutta harva tunnistaa paljon yleisemmän ihomuutoksen – Tällainen on aurinkokeratoosi, joka altistaa ihosyövälle

    4. 4

      Tässä on ruokavalio, johon maapallolla on varaa: Uusi lautasmalli muuttaisi suomalaisten ruokailua radikaalisti, mutta mistään ei tarvitse luopua

      Tilaajille
    5. 5

      Aleksi elää kolmen miehen perheessä, ja nyt hän synnytti toisen vauvansa – ”Meillä on periaatteessa kaksi laitonta lasta”

      Tilaajille
    6. 6

      25 vuotta sitten muutama baari muutti koko Helsingin yöelämän, ja nyt ne kuolevat pois

    7. 7

      ”Kun hyväksyy yksinäisyytensä, ei tarvitse juosta muiden perässä” – Aura Raulo oli erikoinen lapsi, joka kasvoi ulkopuolisena ja päätyi maailman huipulle

      Tilaajille
    8. 8

      Kommentti: Mitä ihmettä tapahtui Madonnalle Euroviisuissa? Hirvittävä epävire vei huomiota Palestiinan lipun esittelyltä ja näppärältä Tšaikovski-lainalta

    9. 9

      Simppeli ruutupaperi­kikka paljastaa, kannattaako halvat aurinko­lasit ostaa vai ei, sanoo professori

    10. 10

      Tuohtuneen vegaanin päivitys sai somen kuohumaan: menikö vihreä poliitikko liian pitkälle vaatiessaan huippuravintolaa boikottiin?

    11. Näytä lisää