Politiikka

Korkeakoulutuksen puolesta vetoaa nyt poikkeuksellisen laaja joukko, mukana on järjestöjä Akavasta EK:hon

Tärkeimmät tavoitteet ovat nostaa tutkimusrahoituksen suhde neljään prosenttiin kansantuotteesta ja ottaa käyttöön perusrahoituksen indeksitarkistukset.

Poikkeuksellisen laaja kirjo järjestöjä vetoaa eduskuntavaalien alla puolueisiin eli tulevaan hallitukseen, että korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rahoitusta tulee vihdoin kasvattaa. Kaksi edellistä hallitusta on sitä leikannut.

Mikäli korkeakoulutettujen Akavan ja sen yli 20 jäsenjärjestön, työnantajien Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ja Sivistystyönantajien, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sekä opiskelijajärjestöjen edustama väki lähtisi barrikadeille vaatimuksineen, tulisi Senaatintorilla ahdasta.

Mielenosoituksen sijaan on laadittu kannanotto, jossa perätään korkeakouluille riittävää ja ennen kaikkea vakaata ja ennakoitavaa perusrahoitusta: koulutus ja tutkimus on nähtävä investointina, joka tuo talouskasvua ja hyvinvointia vuosikymmenien ja jopa vuosisatojen päähän.

Konkreettisia korjauskeinoja esitetään kaksi: tulevan hallituksen pitäisi sitoutua tukemaan tavoitetta, jonka mukaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatioinvestointien suhde bruttokansantuotteeseen on neljä prosenttia vuonna 2030.

Saman tavoitteen on esittänyt opetusministeriö visiossa, jota niin ikään on valmisteltu yhteistyössä järjestöjen kanssa. Nyt tuo osuus on alle kolme prosenttia, joskin suunta on kääntynyt taas lievään nousuun.

Mitä neljän prosentin tavoite tarkoittaisi euroissa?

Suomen tutkimusrahoitus oli vuonna 2017 Tilastokeskuksen mukaan yhteensä noin 6,2 miljardia euroa. Yritysten osuus siitä oli noin kaksi kolmasosaa.

Vuonna 2017 neljän prosentin bkt-osuus olisi tarkoittanut lähes yhdeksän miljardin euron satsausta eli melkein kolmen miljardin lisäystä.

Jos neljän prosentin tavoite olisi kymmenen vuoden päässä, se tarkoittaisi julkista rahoitusta lisää 300–400 miljoonaa euroa seuraavalla hallituskaudella, on Sivistystyönantajat (Sivista) laskenut.

Toisena rahoituksen korjauskeinona kannanotto esittää, että hallituksen tulee lisätä vakautta ottamalla korkeakouluindeksit käyttöön pysyvästi. Indeksit sitovat valtion perusrahoituksen kustannustason todelliseen nousuun.

Yliopistoihin indeksit toi vuoden 2009 yliopistolaki, mutta ne on puolitettu tai jätetty käyttämättä tyystin useina vuosina. Ammattikorkeakoulujen indeksit on jäädytetty vuodesta 2012 lähtien.

Sivista on laskenut, että tällä hallituskaudella indeksijäädytykset ja -puolitukset ovat merkinneet käytännössä 120 miljoonan euron rahoitusvähennystä yliopistoissa ja 56 miljoonan euron vähennystä ammattikorkeakouluissa.

Kun tarkasteluun otetaan myös vuodet 2012–2015, yliopistojen menetyksiksi saadaan 180 miljoonaa euroa ja ammattikorkeakoulujen menetyksiksi 84 miljoonaa euroa.

Jo tarkastellaan 1,7 prosentin kustannusten nousulla tämän vuoden rahoitusta, saadaan indeksijäädytyksen vaikutus yliopistoille 30 miljoonan ja ammattikorkeakouluille 14 miljoonan euron arvoiseksi.

Sivistystyönantajien toimitusjohtaja Teemu Hassinen huomauttaa, että indeksileikkauksista näyttääkin tulleen pysyvä säästö- tai leikkauskeino, kun kustannukset esimerkiksi palkankorotusten myötä ovat nousseet.

Tutkimusrahoitukseen löytyisi Hassisen mukaan lisäeuroja esimerkiksi yritystukia uudistamalla, jolloin ne olisivat vaikuttavampia myös yritysten kannalta.

EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mukaan nyt tarvitaan ”määrätietoinen käänne” innovaatiorahoituksen laskevalle polulle. EK itse on esittänyt myös euromääräistä eli 150 miljoonan euron korotusta alkuun ja 300 miljoonan euron tasokorotusta hallituskauden loppuun mennessä.

Lisärahoitusta loisivat EK:n mukaan nouseva työllisyysaste ja siirtyminen säilyttävistä yritystuista kohti uudistavia yritystukia, vaikka se vaikeaksi on osoittautunutkin.

Häkämies perää tutkimukseen vahvaa yritysten, yliopistojen sekä Business Finlandin ja VTT:n muodostamaa kolmijalkaa, joka tuotti tulosta 2000-luvulla.

Indeksien tuomaa vakautta rahoitukseen peräävät niin korkeakoulujen opiskelijat kuin johtokin.

”Tärkein tavoite meille opiskelijoille on, että saisimme laadukasta opetusta ja ohjausta. Vuodesta 2012 ammattikorkeakouluista on vähennetty henkilöstöä 15 prosenttia, vaikka opiskelijamäärä on pysynyt ennallaan, mikä näkyy lähiopetuksen vähentymisenä. Indeksikorotus toisi rahoitukseen vakautta”, sanoo Suomen opiskelijakuntien liiton Samokin puheenjohtaja Iiris Hynönen.

”Myös koulutuksen saavutettavuus on tärkeä tavoite. Monelle opiskelijalle on olennaista, että ammattikorkeakoulut ovat lähellä kotipaikkoja”, Hynönen sanoo.

Suomen yliopistojen rehtorineuvoston Unifin toiminnanjohtajan Leena Wahlforsin mukaan yliopistot ovat kyllä valmiita laajentamaan autonomiaansa ja rahoituspohjaansakin vaikka ulkomaisella rahoituksella, kuten niiltä on vaadittu.

”Mutta jos yliopistojen valtion perusrahoitus ei ole kunnossa, emme pysty kotiuttamaan esimerkiksi eurooppalaista rahaa. Haluamme myös eroon rasittavasta hankehumpasta”, Wahlfors toistaa paljon kuullun vaateen työrauhasta alituisen rahan anomisen sijaan.

Indeksitarkistukset ovat Wahlforsin mukaan valtiolle hyvin edullinen keino turvata yliopistojen rahoitus, koska rahaa menisi vain hyvän talouskasvun aikana, mutta niiden merkitys olisi psykologinen eli osoittaisi, että valtio myös luottaa yliopistoihin.

Mitä puolueet ovat korkeakoulutukseen ja tutkimukseen luvanneet?

Varsinaisia koulutuslupauksia puolueet varovat nyt antamasta; jopa hövelimpiä summia – lisämiljardi koulutukseen – ohjelmassaan väläyttäneet vihreät ovat ryhtyneet puhumaan pikemminkin tavoitteista kuin lupauksista.

Paneeleissa ja kysyttäessä tuskin minkään puolueen edustaja vastustaa korkeakouluindeksien palauttamista tai tutkimusrahoituksen kasvattamista.

Kaikkien puolueiden kirjallisiin vaaliohjelmiin näitä tavoitteita ei kuitenkaan ole tarkoin kirjattu, saati että olisi esitelty keinoja, miten tutkimusrahoituksen tasokorotus toteutetaan.

Indeksikorotusten palautus on kirjattu ainakin Sdp:n, vihreitten ja vasemmistoliiton ohjelmiin.

Sen sijaan tutkimusrahoituksen bkt-osuuden nosto neljään prosenttiin esiintyy useammissa. Sdp:n, kokoomuksen, keskustan ja vihreitten ohjelmista löytyy neljän prosentin tavoite ja Rkp on aientanut tavoitevuotta 2030:n sijaan 2025:een.

Vasemmistoliitto on jopa nokittanut niin, että se kertoo tavoittelevansa viiden prosentin osuutta.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsinki vartioi tyhjää puutaloa yötä päivää Kumpulassa – Operaation hinta jopa 60 000 euroa kuukaudessa, arvioi turvallisuusalan yritys

    2. 2

      Kartta näyttää, miltä Helsingin alueilta sijoittajat himoitsevat asuntoja

      Tilaajille
    3. 3

      Kun lapsi raivoaa, vanhemman tehtävä ei ole ratkaista asiaa – on tärkeämmän oppitunnin aika

      Tilaajille
    4. 4

      Helsingin eteläiseen kärkeen suunnitellaan koteja yli 7 000 ihmiselle – Tie pois vie tuskaisen ruuhkasumpun kautta

    5. 5

      Nuohous vapautuu ja markkinoille on jo tulossa yritys, joka viranomaisten mukaan kaupittelee remontteja lainvastaisesti

    6. 6

      Jatkuva hyvä päivä saattaa olla merkki toksisesta positiivisuudesta

    7. 7

      Lapsen raiskauksesta tuomittu selvisi ehdollisella tuomiolla, koska vankila olisi haitannut miehen ”sosiaalista selviytymistä”

      Tilaajille
    8. 8

      Yksi katse muistuttaa toivon heittäneestä lama-Suomesta – Iltalypsyn karjakko kertoo, miten syntyi armoton satiiriohjelma, jota ei enää voisi tehdä

      Tilaajille
    9. 9

      Tutkijat: Maapallon lähin naapuriplaneetta onkin Merkurius

    10. 10

      Roskiin hukkuva Moskova vie jätteensä satojen kilo­metrien päähän: ”Vaikka olen itse ollut miliisinä, yllätyin, millaista korruptiota tässä on”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    2. 2

      En pystynyt keskittymään, ja kaikki ylimääräinen aika oli maailmasta kadonnut. Löysin tähän syypään luikertelemasta sänkyni takaa.

    3. 3

      Kartta näyttää, miten ylivoimaisesti yksi automerkki on valloittanut Helsingin seudun

      Tilaajille
    4. 4

      Sairaaloiden Apotti-tietojärjestelmä on satoja miljoonia maksanut susi, jota ei olisi pitänyt päästää edes testikäyttöön

    5. 5

      Maailman ehkä harvinaisin muumimuki tulee myyntiin huhtikuussa huutokaupassa Turengissa

    6. 6

      Harvinainen möhkäkala ajautui rantaan Australiassa, jopa tuhat­kiloiseksi kasvavaa eläintä luultiin ensin laivan hylyksi

    7. 7

      Helsinkiläis­naisen patjan alta löytyi testamentti, joka käynnisti sotkuisen riidan: Korkein oikeus jätti rahoja vaatineet hyvän­tekeväisyys­järjestöt nuolemaan näppejään

    8. 8

      Legendaarinen Roudasta rospuuttoon -sketsi ei olisi syntynyt ilman Petteri Summasen omaa tragediaa: ”Lapsuuteni oli turvallinen ja ihana, ja yhtäkkiä se loppui”

      Tilaajille
    9. 9

      Tutkijat: Maapallon lähin naapuriplaneetta onkin Merkurius

    10. 10

      20 vuotta sitten The Matrix muutti tapaamme katsoa elokuvaa – Nyt feminismiä vihaava äärioikeisto käyttää sitä hyväkseen tavalla, jota tekijät eivät koskaan olisi uskoneet mahdolliseksi

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lars Kihlström halusi uskoa hyvää isästä, mutta lopulta hän itki – Suomalaisen SS-miehen päiväkirjasta löytyi lause, joka kyseenalaistaa historian­kirjoituksen

      Tilaajille
    2. 2

      Kuvilleni saa nauraa, sanoo Iiu Susiraja, mutta hiljenee kun katselee lukioaikaista valokuvaa itsestään

    3. 3

      Uuden-Seelannin terrori-iskusta epäilty sai murhasyytteen, ainakin 50 ihmistä kuollut

    4. 4

      Kun Siskonpedistä tuttu Niina Lahtinen vei yksivuotiaansa päiväkotiin, vanhempainiltaan kutsuttiin psykologi paikalle: ”Vastuu ja syyllistäminen lankeavat lähinnä naisille”

      Tilaajille
    5. 5

      Missä on nainen, joka hyppäsi takaisin autoonsa ja hylkäsi pyöräilijän kuolemaan suojatielle? Vantaan poliisilta on loppumassa keinot poikkeuksellisen yliajotragedian selvittämisessä

      Tilaajille
    6. 6

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    7. 7

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    8. 8

      Jussi Halla-aho ei ole muuttunut, mutta hän on oivaltanut jotain

    9. 9

      Uusi liikunta­trendi parantaa terveyttä nopeasti, ja kenellä tahansa on siihen aikaa

      Tilaajille
    10. 10

      ”Suurin osa ihmisistä ei tajua, mistä siinä puhutaan” – Satumaa-tango täyttää 20 vuotta ja nyt Maija Vilkkumaa kertoo, miksi biisi saattoi sanoittaa perussuomalaisten nousun

      Tilaajille
    11. Näytä lisää