Poliisi ei saakaan kaavailtuja apujoukkoja: laki tuhannesta reservi­poliisista ei etene tällä hallitus­kaudella

Lakia ammattipoliisin avuksi suunnitellusta uudesta reservipoliisistahttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005691356.html ei säädetä tällä hallituskaudella.

Alun perin lain oli määrä tulla voimaan jo kesäkuun alussa.

Reservipoliisiin oli määrä värvätä tuhat ihmistä, jotka voisivat olla esimerkiksi sotilaspoliisikoulutuksen saaneita yli 35-vuotiaita, vartijoita tai muita poliisin tukemisesta kiinnostuneita.

Lisäksi heiltä olisi vaadittu 16 päivän peruskoulutus reservipoliisin tehtävään.

Perustuslakivaliokunta löysi hallituksen syksyllä eduskunnalle antamasta lakiesityksestä useita ongelmia, jotka liittyvät muun muassa tulevien reservipoliisien virkasuhteeseen.

Esityksen mukaan reservipoliisit toimisivat valtion määräaikaisessa virkasuhteessa.

Perustuslakivaliokunta piti ehdotuksen sääntelyä virkasuhteeseen ottamisesta harhaanjohtavana ja katsoi asianmukaiseksi poistaa se lakiehdotuksesta.

Lakia olisi tullut täydentää sääntelyllä reservipoliisitehtäviä suorittavan virkavastuusta, valiokunta arvioi perustuslain pykälän 124 perusteella. Siinä säädetään, kuka voi käyttää julkista valtaa.

Hallintovaliokunnan olisikin perustuslakivaliokunnan mukaan tullut tehdä tuntuvia muutoksia esitykseen ja tarkistuttaa ne uudelleen perustuslakivaliokunnassa.

”Muutokset olisivat olleet niin suuria, että sisäministeriötä kuultuamme katsoimme, ettei nyt ole edellytyksiä eikä aikaa tehdä korjauksia, vaan laki on syytä valmistella uudelleen, mikäli sitä halutaan edistää”, sanoo hallintovaliokunnan sihteeri, valiokuntaneuvos Ossi Lanttohttps://www.hs.fi/haku/?query=ossi+lantto.

Aiemmin torstaina kävi ilmi, että liioin eläinsuojelulain uudistusta ei saada tehtyä tällä vaalikaudella. Perustuslakivaliokunta ei suostunut antamaan lakiesityksestä lausuntoa, koska sillä oli kytkös maakunta- ja soteuudistukseen.

Lue lisää: Eläinsuojelulain uudistus kaatui: Eläinsuojelujärjestöt juhlivat, keskustan Kalmari pahoillaanhttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006034367.html

Reservipoliisi oli määrä ottaa käyttöön poikkeusoloissa ja normaaliolojen häiriötilanteissa, joista esimerkkeinä mainittiin ”yllättävä laajan maahanmuuton tilanne” ja kasvanut terrorismin uhka. Käyttöönotosta päättäisi valtioneuvosto.

Tarkoitus oli vastata ”nykyistä kattavammin muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen ja uudenlaisiin uhkiin sekä vahvistaa poliisin toimintakykyä yllättävissä tai laajoissa yhteiskunnan häiriö- tai turvallisuustilanteissa”.

Näin linjattiin sisäministeriön tiedotteessa hallituksen esityksestä syyskuussa. Esitystä oli hieman tarkennettu alkuperäisestä luonnoksesta, jossa tavoiteltiin vielä noin 2 000 hengen reservipoliisia.

Poliisien järjestö ei jää suremaan reservipoliisilain raukeamista. Suomen poliisijärjestöjen liitto (SPJL) on pitkin matkaa arvostellut reservipoliisihanketta.

Järjestö lisäisi mieluummin ammattipoliisien määrää nykyisestä noin 7 200:sta tuhannella, jolloin he ehtisivät itse huolehtia kansalaisten turvallisuudesta niin normaali- kuin poikkeusoloissakin.