Politiikka

Juho Romakkaniemi esittää isoa muutosta Suomen työmarkkinoihin ja kertoo, miksi hänen seinällään on surullinen klovni

Lauantaivieras: Keskuskauppakamarin esitys siirtäisi palkoista, lomista ja muista työasioista sopimista työpaikoille. Muutos tehtäisiin pienellä lisäyksellä lakitekstiin.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi ojentaa paperin. Siihen on kirjattu kauppakamarin ehdotus Suomen työmarkkinoiden uudistamiseksi.

Esitys siirtäisi palkoista, lomista ja muista työasioista sopimista liitoilta työpaikoille. Tänään julkistettavalla paperilla Romakkaniemi haluaa käynnistää uudelleen keskustelun työmarkkinoista. Riidat aiheen ympärillä repivät Suomea koko hallituskauden ja johtivat viime syksynä laajoihin työtaisteluihin.

Annetaan Romakkaniemen selittää asiansa.

Sen jälkeen kysytään häneltä, miksi hän haluaa nostaa vaikeat työmarkkinauudistukset tapetille nyt, kun syksyn työtaistelujen arvet ovat hädin tuskin umpeutuneet ja gallupeja johtaa Sdp.

Työmarkkinoiden ongelma on tuttu.

Suomalaisista suuremman osan pitäisi tehdä työtä, jotta ikääntyvä väestömme saadaan elätettyä. Työllisyysaste on jo saatu nostettua yli 72 prosenttiin. Kaikki puolueet ovat sitä mieltä, että seuraavan hallituksen pitäisi pyrkiä 75 prosenttiin.

”Hyvin vähän on keskusteltu keinoista. Vanhoilla keinoilla tavoite ei tule toteutumaan”, Romakkaniemi sanoo.

Suomen taloutta tarkkailevat kansainväliset toimijat ovat panneet raporteissaan merkille Suomen työmarkkinoiden kankeuden yhtenä työllisyyden kasvun rajoitteena.

Työehtosopimukset rajoittavat mahdollisuuksia sopia asioista työpaikoilla. Yritysten mielestä tällaisen paikallisen sopimisen lisääminen lisäisi tuottavuutta ja työllisyyttä.

Työehtosopimusten yleissitovuuden takia rajoitteet koskevat erityisesti järjestäytymättömiä työpaikkoja. Niissä ei saa tehdä työehtosopimuksista poikkeuksia.

”Me ehdotamme lainsäädännöllistä muutosta, jossa kirjataan paikallinen sopiminen lakiin hyvin suoraviivaisesti”, Romakkaniemi sanoo.

Esityksen mukaan yleissitovia työehtosopimuksia noudatettaisiin jatkossa, ellei yrityksessä tai työpaikalla ole sovittu paikallisesti toisin.

Työpaikoilla voitaisiin sopia esimerkiksi palkoista, tauoista ja lomista. Joissain työpaikoissa voitaisiin käyttää vaikka lyhyempiä työpäiviä ja ottaa vastineeksi pari lomapäivää pois. Tai toisinpäin.

Jollain työpaikalla ehkä haluttaisiin leikata palkkoja 5 prosenttia, mutta korvaukseksi lisätä 0–15 prosentin tulospalkkio, joka maksetaan yrityksen tekemän voiton perusteella. Romakkaniemen mukaan tällainen järjestely voisi toimia työntekijöiden eduksi myös huonoina aikoina. Irtisanomisia ei tarvitsisi heti tehdä kun yrityksen palkkakulut leikkaantuisivat automaattisesti.

Entä ongelmat?

Työntekijöiden järjestöt pelkäävät, että paikallisen sopimisen lisääminen johtaisi työnantajan saneluun.

Olisiko pienten työpaikkojen työntekijöillä oikeasti uskallusta vastustaa työnantajan tahtoa?

Romakkaniemen mukaan pelot sanelupolitiikasta ovat ”absurdeja”.

”On täysin työntekijöiden käsissä, että sopivatko he toisin vai eivät. Jos sopimus ei tunnu hyvältä, niin paikallisen sopimisen irtisanomisaika on kuukausi. Siitä pääsee irti työehtosopimusten mukaiseen järjestelmään. Valta ja vapaus olisivat työntekijöillä”, Romakkaniemi sanoo.

Keskuskauppakamari edistää tavoitteitaan paljon myös kulissien takana, suoraan päättäjien kanssa keskustellen. Nyt se haluaa kuitenkin nostaa yleissitovuuden ja paikallisen sopimisen taas keskusteluun. Siitä tulee vaikea.

Miksi tällainen julkisuusstrategia?

”Päättyvä hallituskausi osoitti, miten vaikeaa se on kabineteissa mennä näissä kysymyksissä eteenpäin. Uskomme, että tullaan parempaan lopputulokseen, jos saataisiin maltillista julkista keskustelua.”

Paikallisen sopimisen edistäminen oli pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitusohjelmassa. Tavoite kuitenkin jäi kilpailukykysopimuksen jalkoihin. Vääntö työn kustannuksista tulehdutti hallituksen ja työntekijäjärjestöjen välejä. Se söi mahdollisuudet rakenteellisista uudistuksista.

Romakkaniemen mukaan paikallinen sopiminen olisi paljon kiky-sopimusta tärkeämpi asia.

Keskuskauppakamarin uusi esitys ei ole sisällöltään yllättävä. Ajoitukseltaan ehkä on.

Kevään vaalien jälkeen hallitukseen on gallupien perusteella nousemassa Sdp, perinteinen työväen puolue.

Onko Sdp:n asema otettu huomioon kauppakamarin ehdotuksessa?

”On muiden tehtävä taktikoida ja pelata poliittisia pelejä. Me tarjoamme ratkaisuja. Poliittiset päätöksentekijät sitten tekevät mitä tekevät”, Romakkaniemi sanoo.

Sellainenkin ajatus työmarkkinoilla kiertää, että uudistukset voivat onnistua vain, jos Sdp on hallituksessa mukana. Ilman Sdp:tä työmarkkinatoimet törmäävät poliittiseen vastustukseen ja lakkoihin.

Romakkaniemi ei sano mielipidettään tästä. Hän kuitenkin muistuttaa Ruotsin ja Saksan isoista järjestelmäuudistuksista. Ruotsissa niitä veti demaripääministeri Göran Persson ja Saksassa demariliittokansleri Gerhard Schröder.

”Olisiko Suomessakin mahdollista saada sellainen demaripääministeri, joka näkisi ongelmat ja lähtisi rohkeasti uudistamaan Suomea?” Romakkaniemi kysyy.

Viime vaalikaudella Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäinen johti kampanjaa paikallisen sopimisen edistämiseksi. Hän sai kovia iskuja.

Onko elinkeinoelämän piireissä nyt sovittu, että on Keskuskauppakamarin vuoro?

Romakkaniemi sanoo, että kauppakamari edistää itse omia tavoitteitaan. ”Toki elinkeinoelämän johtajien kesken tapaamme säännöllisesti.”

Keskuskauppakamari on perinteikäs järjestö, joka pyrkii edistämään yritysten toimintaympäristöä. Järjestön hallituksessa on iso joukko Suomen yrityskentän kermaa.

Romakkaniemi on nyt vuoden ollut heidän äänitorvensa julkisuudessa. Suomen politiikassa ”Romakka” tunnetaan etenkin sosiaalisessa mediassa räväkästi kantaa ottavana toimijana. Kiistoja syntyy aika ajoin.

Itselleen tyypillisessä avoimuuden hengessä Romakkaniemi julkaisi äskettäin oman sijaintinsa vaalikoneen arvokartalla. Siinä hän sijoittui konservatiivi-liberaali-akselilla liberaaliin päätyyn ja oikeisto-vasemmisto-akselilla äärimmäisen oikealle.

Saattaako hänen persoonansa olla joillekin punainen vaate, joka voi haitata yhteisymmärryksen löytämistä?

”Olisihan se aika surullista”, Romakkaniemi sanoo.

”Mainitsemasi kaltainen imago voi tulla siitä, että puutun sellaisiin aiheisiin, joista ei ole ollut soveliasta puhua. Ne on haluttu vaieta kuoliaaksi tai jos niistä on sanonut, leimataan henkilöä hänen taustansa kautta eikä puhuta itse asiasta.”


Romakkaniemen työhuoneen seinällä on kaksi taulua: marsalkka Mannerheim ja surullinen klovni.

Mannerheimia Romakkaniemi sanoo ihailevansa suuresti. Klovni symboloi sitä, että maskin takana on aina joku muu. ”Se muistuttaa minua siitä, että minä ja minun asemani ovat eri asia.”

Filosofiaa lukenut Romakkaniemi on verkkokeskustelussa soimannut Ad hominem -argumentointia, jossa kritiikki kohdistuu sanojaan itseensä eikä hänen sanomansa sisältöön.

”Itsekin olen siihen sortunut. Minun ja kaikkien muidenkin on siinä syytä parantaa.”

Viisi kysymystä Juho Romakkaniemelle

1. Ketä lobbasit viimeksi?

”Olin puhumassa vihreiden kaupunginvaltuutetun ja eduskuntavaaliehdokkaan Fatim Diarran vaalitilaisuudessa Naisasialiitto Unionissa.”

2. Kuka työntekijäpuolen edustaja ansaitsee kehut?

”Monikin. Jos yhden nostaisin, niin STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan kanssa on aina ilo keskustella. Hän on ratkaisukeskeinen eikä jumiudu menneisyyteen.”

3. Minkä kirjan luit viimeksi?

Hans Roslingin Faktojen maailma.”

4. Mikä saa sinut vihaiseksi?

”Ihmisoikeuksien polkeminen. Ihmisten huono kohtelu oman edun tavoittelun nimissä. Liberaaliin maailmankuvaan kuuluu, että ihminen on kaiken mitta ja itseisarvo. Jos joku yrittää sitä välineellistää, sitten minä suutun.”

5. Mitä aiot tehdä viikonloppuna?

”Menen anoppilaan kyläilemään. Toivottavasti pelaan salibandyä, jos flunssa paranisi.”

Kuka?

Juho Romakkaniemi


 Syntyi vuonna 1977 Kuopiossa.

 Kokoomusnuorten puheenjohtaja 2002–2003.

 Jyrki Kataisen keskeinen avustaja tämän toimiessa pääministerinä ja valtiovarainministerinä 2007–2012. Pääministeri Alexander Stubbin erityisavustaja 2014.

 Brysselissä komissaari Olli Rehnin kabinetissa 2012–2014 ja komissaari Kataisen kabinettipäällikkönä 2014–2018.

 Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja maaliskuusta 2018.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Poikkeuksellinen hyppäys hiv-tartunnoissa pääkaupunki­seudulla – Hus pelkää epidemiaa

    2. 2

      Ulkoministeri Soiniin kohdistuneesta hyökkäysyrityksestä epäillään vuonna 1967 syntynyttä miestä, poliisilla ei näyttöä teon suunnitelmallisuudesta

    3. 3

      Harvinainen rikosten sarja Espoossa toi tuomion: Mies varasti lapsilta reput ja uhkasi tappaa viimeisillään raskaana olevan naisen

    4. 4

      Abiturientti Viivi Puskala pyöräili kaikessa rauhassa Mallorcalla, kun hänet värvättiin treenilenkin päätteeksi Luxemburgiin

    5. 5

      Mersukuski kaahasi reilusti yli kahtasataa – ”Kyseinen auto ei käsittääkseni kulje sen kovempaa”

    6. 6

      Mieti, mitä haluat, jos käy huonosti: kuolemaan ja sairastumiseen voi varautua näillä keinoin

      Tilaajille
    7. 7

      700 miljoonan euron hankkeen kohtalon­hetket ovat käsillä: Vanhan jäähallin kupeeseen suunniteltu jätti­areena mullistaisi maisemaa Töölössä

    8. 8

      Virolainen Asta Tikerpäe kyyditettiin neljä­vuotiaana Siperiaan ”isänmaan vihollisen” lapsena: ”Luulin, että menemme kylään tädin luokse Tallinnaan”

    9. 9

      Alle kymmenen vuotta vanhassa asunnossa voi olla rakennusvirheitä, ja jos tärkeä vakuutus puuttuu, ostaja saattaa joutua maksamaan korjaukset itse

    10. 10

      Yhtälö ei nyt täsmää: Poliitikot myyvät vaalien alla kansalle höttöistä laskelmaa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ulkoministeri Timo Soinia yritettiin lyödä Korson maalais­markkinoilla Vantaalla, puolue­johtajat tuomitsevat ”hyökkäyksen demokratiaa vastaan”

    2. 2

      Lauri Markkanen hämmästyttää amerikkalaisia tavoillaan: kaurapuuroa aamulla eikä edes omaa kokkia

    3. 3

      Jään uumenista nousee vihainen jätti – Siperian ikiroudassa ratkaistaan planeettamme kohtalo, ja nyt poromies Nikolai Tasmanovin rautakanki uppoaa liian syvälle

      Tilaajille
    4. 4

      Suku istui iltaa Espoossa, kun sedän kysymys Auschwitzista muutti Orna Kollmann-Grinbergin käsityksen isästään täysin

      Tilaajille
    5. 5

      Merihätään joutunut risteilijä pääsi onnellisesti satamaan Norjassa

    6. 6

      Saksassa tyylikäskin villapaita voi olla ratkaiseva virhe

    7. 7

      Abiturientti Viivi Puskala pyöräili kaikessa rauhassa Mallorcalla, kun hänet värvättiin treenilenkin päätteeksi Luxemburgiin

    8. 8

      Muellerin raportti ei todennut Trumpin vaalikampanjan tehneen yhteistyötä venäläisten kanssa, presidentti riemuitsi tutkinnan tuloksesta

    9. 9

      Helsinki nostattaa asuntojen hintoja: kaupunki saa myymistään tonteista sitä enemmän rahaa, mitä kalliimmalla niille rakennettavat asunnot myydään

    10. 10

      Grafiikka näyttää, miten suomalaiset kahmivat norjalaisten yhtiöiden pika­lainoja: Viran­omaiset ryhtyivät uusiin toimiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS:n erikoisartikkeli vie Kiinan uiguuri­alueelle, missä historian käsittämättömin kontrolli­koneisto aivo­pesee ihmisiä ja ahdistelee toimittajaa joka askeleella

      Tilaajille
    2. 2

      Keskellä suomalaista metsää on pieni mökki, josta aukeaa näkymä ihmis­kunnan kohtaloon – Tässä on hiili­nielu, mutta onko siitä planeetan pelastajaksi?

      Tilaajille
    3. 3

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    4. 4

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    5. 5

      Uusi liikunta­trendi parantaa terveyttä nopeasti, ja kenellä tahansa on siihen aikaa

      Tilaajille
    6. 6

      Trumpin entinen YK-lähettiläs sohaisi mehiläis­pesään arvostellessaan Suomen terveyden­huoltoa: ”Tiedätkö edes missä Suomi on?”

    7. 7

      Merihätään joutunut risteilijä pääsi onnellisesti satamaan Norjassa

    8. 8

      Helsingin seudun kouluissa leviää nyt villitys, joka saa lapset liikkumaan jopa kilometrejä tunnin aikana

    9. 9

      Jään uumenista nousee vihainen jätti – Siperian ikiroudassa ratkaistaan planeettamme kohtalo, ja nyt poromies Nikolai Tasmanovin rautakanki uppoaa liian syvälle

      Tilaajille
    10. 10

      Helsinki vai Tšernobyl? Testaa, kuinka hyvin erotat Suomen pää­kaupungin ydin­tuhoalueesta

    11. Näytä lisää