Selvitys: Lapset joutuvat ihmiskaupan uhreiksi myös Suomessa

Useat lapset ja nuoret ovat joutuneet ihmiskaupan uhreiksi Suomessa.

Tuoreen selvityksen mukaan lapsiin ja nuoriin kohdistuva ihmiskauppa ja siihen rinnastettava hyväksikäyttö on laaja ilmiö, jonka todellista kokoa on hankala arvioida. Lapset ja nuoret ovat joutuneet esimerkiksi seksuaalisen hyväksikäytön, prostituutioon pakottamisen, rikollisuuteen pakottamisen ja pakkoavioliittojen uhriksi.

”Suomessa ei ole ollut hirveästi ymmärrystä siitä, että myös lapset ja nuoret joutuvat ihmiskaupan uhreiksi”, sanoo projektipäällikkö Veikko Mäkelähttps://www.hs.fi/haku/?query=veikko+makela ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä.

Kaikki hyväksikäyttö ei ole ihmiskauppaa, mutta ihmiskaupan uhri voi joutua erilaisen hyväksikäytön kohteeksi.

Lapsiin kohdistuvassa ihmiskaupassa on kyse siitä, että hyväksikäyttäjä ottaa lapsen määräysvaltaan. Esimerkiksi seksuaalisessa hyväksikäytössä voi olla kyse myös ihmiskaupasta. Rikos ei vaadi kolmatta osapuolta hyväksikäyttäjän ja uhrin lisäksi.

Rikoksentekijä hyödyntää usein uhrin haavoittuvuutta, riippuvaisuutta tai luottamusta.

Uutena ilmiönä tutkijat ovat havainneet, että kodin ulkopuolelle sijoitettuja suomalaisia lapsia ja nuoria on pakotettu rikollisuuteen ja seksin myymiseen.

Selvityksen on tehnyt Euroopan kriminaalipoliittinen instituutti (Heuni) ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän tilauksesta.

Kyseessä on ensimmäinen lapsia koskevaa ihmiskauppaa koskeva selvitys Suomessa. Se perustuu asiantuntijahaastatteluihin, viranomaisten tilastoihin sekä lasten ja nuorten kanssa toimiville asiantuntijoille lähetettyyn kyselyyn. Selvityksessä tarkastellaan myös ihmiskaupan kaltaisia rikoksia, koska rajanveto eri tekojen välillä on usein vaikeaa.

Valtaosa ihmiskaupasta ja siihen liittyvästä hyväksikäytöstä jää piiloon. Vuosina 2006–2018 ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä on ollut 55 alle 18-vuotiasta lasta. 18–21-vuotiaita nuoria oli 141.

Asiakasmäärän nousuun on vaikuttanut vuonna 2015 voimakkaasti kasvanut siirtolaisten määrä Suomessa.

HS esittelee selvityksen keskeiset huomiot sekä ehdotukset siitä, mitä viranomaisten tulisi tehdä rikollisuuteen puuttumiseksi.

Karanneet lapset ihmiskaupan uhreina

Selvityksessä nousee uutena ilmiönä esiin suomalaisiin lapsiin ja nuoriin kohdistuva ihmiskauppa ja siihen liittyvä hyväksikäyttö, sanoo Heunin tutkija Elina Kervinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=elina+kervinen.

Erityinen riskiryhmä ovat niin sanotut ”hatkaajat” eli kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret, jotka ovat karanneet sijaishuoltopaikastaan tai laitoksesta. Osa nuorista kärsii päihderiippuvuudesta.

Tällaiset nuoret ovat erityisessä vaarassa joutua ihmiskaupan ja muun hyväksikäytön kohteeksi, sanoo Kervinen.

”Kun pakoilee viranomaisia ja sosiaalityöntekijöitä ja joutuu turvautumaan ulkopuoliseen apuun, voi joutua seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi tai pakotetuksi tekemään rikoksia. Nämä kaksi asiaa linkittyivät vahvasti toisiinsa.”

Tilatoissa kantaväestöön kohdistuva ihmiskauppa ja muu hyväksikäyttö jää piiloon vielä enemmän kuin yleensä. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään ei ole ohjautunut yhtään suomalaista alle 18-vuotiasta lasta, vaikka tuomioita on annettu myös tapauksissa, joissa on uhri on ollut alaikäinen suomalainen.

Selvityksen mukaan karanneita lapsia on pakotettu muun muassa huumausainerikoksiin ja varkauksiin.

Eräs sosiaalityöntekijä kuvaa asiaa selvityksessä näin: ”Tämä on tosi tunnistamaton asia ja hankala, outo asia kaikille ja ihmiset ei tajua mikä kaikki ihmiskauppaa voi olla, vaikka siihen rikolliseen toimintaan pakottaminen. Siis todella harva todennäköisesti tietää tällaista asiaa. Sitähän tapahtuu hirveästi meidän teinien kohdalla, että pakotetaan pöllimään kaupasta asioita ja pakotetaan [tekemään muita rikoksia]”.

Toinen kuvaa tilannetta näin: ”Moniongelmainen teini, jolla on vaikeuksia asettua, jolla ei ole ollut koskaan mitään sääntöjä eikä mitään vuorokausirytmiä ja paha huumeriippuvuus ja huumevelat, ja kaikenlaista muuta tällaista, niin lähtee tosi helposti reissun päälle, karkaa laitoksesta. Kun olet alaikäinen ja pakoilet poliisia ja sossua ja muuta niin jää aika vähän vaihtoehtoja.”

Monen selvitykseen haastatellun asiantuntijan mukaan ”huostaanotetut nuoret joutuvat karkumatkoillaan hyväksikäytetyiksi ja pakotetuksi seksiin ja mahdollisesti myös pakotetuksi prostituutioon”. Erityisen alttiita hyväksikäytölle ovat päihteitä käyttävät nuoret sekä psyykkisesti sairaat tai lievästi kehitysvammaiset tytöt.

Suomessa on annettu äskettäin tuomio, jossa 14- ja 15-vuotiaat tytöt olivat karanneet koulukodista ja yöpyneet tuntemansa miehen luona. Mies juotti nuoremman tytön humalaan ja raiskasi molemmat.

Lapsia ja nuoria pakotetaan maksamaan majapaikasta tai ruoasta seksillä. Tutkijat puhuvat kaupallisesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Yksi asiantuntija kertoi 17-vuotiaasta ja noin 20-vuotiaasta suomalaisnuoresta, jotka oli pakotettu maksamaan tekaistua velkaa. Nuoria uhattiin väkivallalla ja saatiin tekemään asioita, joita he eivät olisi halunneet tehdä.

Selvityksen mukaan hyväksikäyttäjä on usein henkilö, jonka lapsi tai nuori tuntee jo entuudestaan ja johon on syntynyt luottamussuhde. Esimerkiksi perheenjäsen, sukulainen tai tuttava.

Joskus uhri ei itse koe olevansa uhri.

”Kauhean monet mun päihteidenkäyttäjätytöistä, niin he ajattelee, että heitä ei ole kukaan hyväksikäyttänyt eikä pakottanut yhtään mihinkään, mutta silti ne on ihan tuhannen sekaisin niistä jutuista. Aikuisia miehiä joille ne on viideskymmenes teinityttö, kun ei ole sellaista omanarvontunnetta. Myöskin monelle se on äärimmäinen suojautumiskeino, että jos sä tunnustaisit mitä mulle on käynyt, et se ei ollutkaan ehkä mun oma valinta. […] että on pakko suojata oma psyyke sillä”, kuvailee yksi sosiaalityöntekijä.

Seksuaalinen hyväksikäyttö

Seksuaalinen hyväksikäyttö on selvityksen mukaan yleisin Suomessa tunnistettu ihmiskaupan muoto.

Se näyttää kohdistuvan erityisesti tyttöihin. Kaikki Suomessa toistaiseksi annetut tuomiot lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta ihmiskaupasta ovat jollain tapaa liittyneet tyttöihin kohdistuneeseen seksuaaliseen hyväksikäyttöön.

Kantaväestöön kuuluvien, kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten lisäksi myös ulkomaalaistaustaiset lapset ja nuoret ovat joutuneet seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi Suomessa.

Etenkin länsiafrikkalaisten lasten ja nuorten hyväksikäyttö on viranomaisten tiedossa. Selvityksessä kerrotaan esimerkiksi tapauksesta, jossa viranomaiset epäilivät 16- ja 18-vuotiaiden länsiafrikkalaisten tyttöjen joutuneen pakotettuna myymään seksiä.

Haastateltavat kertovat myös orpona saapuneesta itäafrikkalaisesta tytöstä, jonka epäillään joutuneen ihmiskaupan uhriksi Suomessa. Selvityksen mukaan moni ihmiskaupan uhriksi joutunut on menettänyt perheensä.

Pakkoavioliitot

Suomessa lapsia ja nuoria myös pakotetaan avioliittoon.

Moni asiantuntija on kohdannut lapsia tai nuoria, jotka oli pakotettu tai joiden he epäilivät olleen pakotettu avioliittoon. Merkittävä osa tapauksista oli tapahtunut Suomessa, ja tekijäksi epäiltiin useimmiten lapsen perhettä tai lähisukulaisia.

Avioliittoon pakottamiseen liittyy usein myös seksuaalista hyväksikäyttöä ja muuta väkivaltaa.

Selvityksessä nousi esiin esimerkiksi tapaus, jossa Suomessa asuva itäafrikkalainen tyttö joutui raiskauksen uhriksi. Tytön perhe halusi naittaa tytön nopeasti kotimaassaan vanhemman miehen kanssa, jotta tytön ja perheen kunnia palautuisi. Sosiaaliviranomaiset ottivat tytön kiireellisesti huostaan, eikä pakkoavioliitto toteutunut.

Ihmiskauppa matkalla Suomeen

Suomessa on ulkomaalaistaustaisia lapsia ja nuoria, jotka ovat joutuneet ihmiskaupan ja hyväksikäytön uhriksi matkalla Suomeen.

Osa joutuu työperäisen ihmiskaupan kohteeksi.

Selvityksessä kuullut asiantuntijat kertovat myös tapauksista, joissa salakuljettajat ovat pakottaneet lapsia seksiin maksuna kuljetuksesta tai pitäneet lapsia vankina ja vaatineet seksiä maksuksi loppumatkasta.

”Lapsia saatettiin käyttää toistuvasti seksuaalisesti hyväksi, ja heitä kohtaan oltiin väkivaltaisia esimerkkinä muille salakuljetettaville siitä, miten käy, jos ei ole rahaa maksaa matkaa eteenpäin. Salakuljettajille oli myös maksettu myymällä lapsi heille seksuaalisesti hyväksikäytettäväksi”, selvityksessä todetaan.

Eräs selvitykseen haastateltu viranomainen kertoi Lähi-idästä tulleesta lapsesta, jonka vanhemmat olivat naittaneet Turkissa vaikutusvaltaiselle miehelle. Matkalla Eurooppaan mies myi tyttöä seksiin maksua vastaan monen kuukauden ajan maksaakseen salakuljettajille.

Selvitykseen haastatellut kertoivat tytöstä, joka oli pakotettu kotimaassaan prostituutioon sekä tytöistä, joita oli pidetty sotilaiden seksiorjina. Tytöt tulivat Suomeen ilman huoltajaa onnistuttuaan karkaamaan.

Myös pojat ovat joutuneet seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. Erityisesti Afganistanista ja Iranista tulleet pojat ovat selvityksessä kuultujen asiantuntijoiden mukaan joutuneet bacha bazi -perinteen uhriksi.

Perinteessä on kyse siitä, että köyhistä perheistä lähtöisin olevat alaikäiset pojat päätyvät työskentelemään varakkaille tai korkeassa asemassa oleville miehille, jotka hyväksikäyttävät heitä seksuaalisesti ja raiskaavat heitä.

Heunin tutkija Kervinen sanoo, että bacha bazi -perinteen uhriksi joutuneet lapset tai nuoret voivat jäädä tunnistamatta turvapaikkaprosessissa.

Pahimmillaan se voi johtaa tilanteeseen, että hakija käännytetään takaisin kotimaahansa, koska perusteita suojelulle ei nähdä.

”Uhrit voivat olla traumatisoituneita ja kokea suurta häpeää kokemastaan. Siksi he eivät välttämättä kerro siitä.”

Netin kautta tapahtuva hyväksikäyttö

Heunin ja ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän selvityksessä nousee esiin myös internetin kautta tapahtuva lasten seksuaalinen hyväksikäyttö, joka voi tietyissä tilanteissa muistuttaa myös ihmiskauppaa.

Selvityksen kyselyyn vastanneet asiantuntijat kuvaavat ilmiötä näin:

”Lapset ovat kokeneet seksuaalista ehdottelua ja ahdistelua; alaikäiset tytöt ovat saaneet seksuaalisia viestejä/kuvia aikuisilta miehiltä ja miehet ovat pyytäneet tytöiltä netissä paljastavia kuvia; aikuiset ovat lähettäneet kuvia esim. sukupuolielimistään tai kirjoitelleet rivoja juttuja; lapsia on pakotettu esim. jakamaan itsestään paljastavia kuvia uhkaamalla heitä, ja sitten niitä on levitetty.”

”Alaikäisiä asiakkaita on houkuteltu laittamaan itsestään alastonkuvia sosiaaliseen mediaan esim. snapchattiin tai teen chattiin. Tai riisuutumaan e.m. sosiaalisen median eri kanavilla täysi-ikäisten katsellessa tai harjoittamaan masturbaatiota videoyhteydessä.”

Joskus tapaukset eivät ole jääneet nettiin vaan aikuinen on saanut houkuteltua tai kiristettyä nuoren tapamaan, jolloin lapsi on voinut joutua raiskatuksi.

”Lapsiin on saatu yhteys netissä ja heidät on saatu tulemaan määrättyyn paikkaan, jossa heitä on hyväksikäytetty seksuaalisesti”, kuvaa eräs kyselyyn vastannut.

Mitä pitäisi tehdä?

Heunin tutkijan Kervisen mielestä Suomessa pitää lisätä viranomaisten tietoisuutta lapsiin kohdistuvasta ihmiskaupasta, jotta tapauksia osataan tunnistaa ja uhreja ohjata avun piiriin.

Ihmiskaupan tunnistaminen on tärkeää myös siksi, että ihmiskaupan uhrilla on sellaisia erityisiä oikeuksia esimerkiksi tuen saamiseen, joita muiden rikosten uhreilla ei ole.

Kervisen mukaan Suomeen tarvitaan myös ihmiskaupan vastainen toimintasuunnitelma. Se on umpeutunut pari vuotta sitten, eikä uutta ole tehty. Valtioneuvostoon ei ole myöskään nimitetty ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattoria.

Käytännössä tämä heikentää viranomaisten kykyä puuttua ongelmaan, Kervinen sanoo.

”Olisi tärkeää, että kansallisen tason koordinaatio saadaan kuntoon. Tällä hetkellä se on vähän passiivista, koska siihen ei ehkä haluta laittaa resursseja.”

Selvityksessä esitetään myös muita suosituksia.

Lapseen kohdistuva paritus pitäisi tuomita ihmiskauppana, koska lapsi ei voi antaa suostumusta omalle hyväksikäytölleen.

Ihmiskaupan uhri, joka on pakotettu rikoksiin, pitäisi jättää rankaisematta. Suomessa esimerkiksi tuomittiin varkaudesta juuri 15 vuotta täyttänyt itäeurooppalainen tyttö. Tyttö oli luku- ja kirjoitustaidoton eikä tiennyt lainkaan, missä oli. Hän oli hyvin alisteisessa asemassa rikollisliigan vanhempiin miehiin nähden.

Selvityksessä suositellaan myös erillisen ihmiskauppayksikön perustamista poliisiin.

”Ihmiskaupparikokset ovat vaativia rikoksia tutkia, ja lapsiin kohdistuvat rikokset vaativat lisäksi omaa erityisosaamista”, selvityksessä todetaan.

”Poliisille tulee varata tarvittavat resurssit ihmiskauppaan erikoistuneen tutkintayksikön perustamiseen, jossa on osaamista lasten kuulemisesta ja lapsiin kohdistuvien rikosten tutkinnasta.”