Politiikka

Mikko Kautto vahtii suomalaisten eläke­miljardeja ja tietää, mikä suku­polvi on eläkkeiden suhteen voitolla

Eläketurvakeskuksen tuleva toimitusjohtaja Mikko Kautto pitää mahdollisena, että maksussa olevia eläkkeitä korotettaisiin nykytahtia hitaammin. Se vähentäisi eläkemaksujen nostopaineita.

Eläketurvakeskuksen tulevan toimitusjohtajan Mikko Kauton asusta ei voi päätellä, että hän voi mielipiteillään vaikuttaa satojen miljoonien eurojen rahavirtoihin vuodessa.

Kyse on työeläkevaroista, joiden jakamisesta Eläketurvakeskus (ETK) on antanut asiantuntija-arvioita jo yli 50 vuoden ajan. Viime vuosina kyse on ollut esimerkiksi siitä, koska eläkkeelle pääsee ja kuinka työeläkevarat jakautuvat nuorten ja jo eläkkeellä olevien kesken.

Farmarihousuihin ja pusakkaan pukeutunut Kautto lausuu myös painavan arvionsa, jos poliitikot yrittävät kaapata työeläkevaroja vaikkapa siltarumpuihin tai muuhun hyvään tarkoitukseen.

 

”Eläketurvakeskus on kuin Säteilyturvakeskus.”

Harva palkansaaja tietää edes sitä, mikä on alan keskuselin Eläketurvakeskus. Pitäisikö Eläketurvakeskuksen aloittaa muodikas brändimarkkinointi ja tehdä keskuselintä tutummaksi?

”Ei”, vastaa tuleva toimitusjohtaja hieman yllättäen.

Kauton mielestä suuren yleisön ei tarvitse olla hyvin perillä siitä, mikä Eläketurvakeskus on, kunhan keskus hoitaa tehtävänsä.

”Eläketurvakeskus on kuin Säteilyturvakeskus. Kaikki ovat tyytyväisiä, kun turvakeskus hoitaa oman tehtävänsä, vaikka suuri yleisö ei tarkkaan sen toiminnasta tiedäkään”, Kautto sanoo hiljaisella ja rauhallisella äänellä.

Eläkkeiden maksamisesta ja eläkevarojen sijoittamisesta vastaavat Varman ja Ilmarisen kaltaiset työeläkeyhtiöt. ETK on puolestaan alan yhteistyöelin, jonka tehtävänä on tehdä puolueettomia laskelmia ja tilastoja sekä järjestää esimerkiksi koulutuksia ja viestintää.

Piilossa yleisön katseilta sujui myös Kauton valinta Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajaksi. Hän nousi uuteen tehtäväänsä tilastoista, tutkimuksesta ja suunnittelusta vastaavan johtajan tehtävistä. Eläketurvakeskuksen hallitus ei paljastanut edes toimitusjohtajaksi hakeneiden lukumäärää, ja Kautto itsekin sanoo olevansa tietämätön muista hakijoista.

 

”Työeläkeotetta pitää kehittää ja tarjota sitä sähköisesti saataville nykyistä useammasta paikasta.”

Vaikka Eläketurvakeskus ei uuden toimitusjohtajan mielestä kaipaa markkinointia, niin itse työeläkejärjestelmää pitää hänen mielestään tehdä entistä tutummaksi. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että monille suomalaiselle on kertynyt työeläketurvaan suurempi varallisuus kuin omaan asuntoon.

”Suomessa ei vain ole ollut tapana ajatella eläkepääoman määrää yksilötasolla. Enemmänkin on puhuttu siitä, mikä on kuukausieläke”, Kautto sanoo.

Eläkemaksut tuntuvat sen sijaan jo nyt, sillä enemmistöllä suomalaisista työntekijöistä palkasta menee suurempi osa eläkemaksuihin kuin veroihin. Jo nykyisin yksityisen sektorin työntekijän palkoista maksetaan 24,4 prosentin työeläkemaksut, joista esimerkiksi Kauton ikäinen työntekijä maksaa omasta pussistaan kolmanneksen.

”Henkilökohtainen työeläkeote ja työeläkelaskurit ovat välineitä, joilla tavoitamme eniten ihmisiä. Siksi työeläkeotetta pitää kehittää ja tarjota sitä sähköisesti saataville nykyistä useammasta paikasta”, Kautto sanoo.

Hänen mielestään ei välttämättä riitä, että palkansaajat itse hakeutuvat eläketiedon ääreen, vaan linkki omaan työeläkeotteeseen voisi olla monenlaisissa rahaan liittyvissä nettipalveluissa – esimerkiksi verkko- tai mobiilipankissa.

Keskustelu työeläkkeiden oikeudenmukaisesta jakamisesta alkoi 1990-luvulla ja on jatkunut ryöpsähdellen siitä asti.

Tutkimuksesta vastaavalla Eläketurvakeskuksen johtajalla on selkeä mielipide siitä, mikä sukupolvi on tällä hetkellä voitolla suomalaiseen osittain rahastoivaan malliin perustuvassa työeläkejärjestelmässä. Järjestelmässä työssä käyvät maksavat valtaosan eläkkeellä olevien eläkkeistä.

Mallia kutsutaan myös jakojärjestelmäksi.

”Kaikissa maissa jakojärjestelmään perustuvat mallit tuottavat eniten niille, jotka tulevat järjestelmään ensimmäisinä ja lähtevät siitä sitten aika pian. On looginen seuraus, että he saavat laskennallisesti eniten tuottoa”, Kautto sanoo.

Tämä tarkoittaa, että nyt eläkkeellä oleva sukupolvi hyötyy enemmän kuin nyt työssä oleva.

”Viime aikoina Senioriliike on arvostellut sitä, että olemme Eläketurvakeskuksessa tehneet tällaisia laskelmia. He haluavat korottaa maksettavia eläkkeitä ja pitävät laskelmia sukupolvikortin heiluttamisena”, Kautto sanoo.

Senioriliike on kansalaisjärjestö, joka on jälleen laatinut kansalaisaloitteen työeläkeindeksin muuttamiseksi niin, että jo maksussa olevia eläkkeitä korotettaisiin nykyistä enemmän. Kautto ei lämpene ajatukselle, vaan pitää – päin vastoin – yhtenä vaihtoehtona maksussa olevien eläkkeiden nykyistä vähäisempää korotustahtia.

Taustalla ovat Eläketurvakeskuksen tiistaina julkaisemat laskelmat, jotka kertovat eläkejärjestelmän ajautuvan ongelmiin. Työeläkemaksujen suurelle nousupaineelle on nyt tarkoitus löytää vaihtoehtoja.

”En itse lähtisi nykyisiä enkä tulevia jo ansaittuja eläketasoja leikkaamaan. Pitäisikö pikemminkin ajatella indeksisääntöä siihen tapaan, että jos taloudellinen tulevaisuus yllättää meidät iloisesti, niin voisiko osan tästä ilosta jakaa eläkkeensaajille? Huonommassa taloustilanteessa taas sekä eläkemaksujen maksajat että eläkkeensaajat voisivat osallistua vajeen kattamiseen”, Kautto esittää vaihtoehtoja.

 

”Onko odotettavalla väestörakenteella edelleen oikein, että riski kohdentuu vain ja ainoastaan työikäiseen väestöön?”

Kauton mielestä maksussa olevia eläkkeitä voisi mahdollisesti korottaa pelkästään kuluttajahintojen tahtiin. Se on vähemmän kuin nykytilanne, jossa eläkkeiden korotukset on sidottu osittain myös palkkojen nousuun.

”Missään nimessä en lähtisi kuluttajahintaindeksin alle menevää tarkistusta tekemään, mutta voisiko sen päällä oleva ansio-osa liikkua?” Kautto pohtii.

Kyse on siis samasta ”indeksijarrusta”, jollaista Etlan tutkijat Tarmo Valkonen ja Jukka Lassila hahmottelivat alkuvuodesta julkaistussa artikkelissaan.

Suomessa syntyvyys on vähentynyt viime vuosina nopeasti. Tämä tarkoittaa, että tulevaisuudessa työikäisiä on entistä vähemmän eläkeikäisiin verrattuna.

”Onko odotettavalla väestörakenteella edelleen oikein, että riski kohdentuu vain ja ainoastaan työikäiseen väestöön?” Kautto kysyy.

Työssään Kautto kertoo olevansa varovaisuusperiaatteen mies.

”On hyvä miettiä riskejä ja ennakolta varautua niihin pitkällä tähtäyksellä. Yksi vaihtoehto on suuremman työeläkevarallisuuden rahastoiminen, mikä varmasti herättää keskustelua sekin”, Kautto sanoo.

Tilanne on vähän sama kuin taloyhtiössä, jossa jotkut osakkaat haluavat rahastoida tuleviin korjausprojekteihin ja toiset taas eivät.

”Sitten on niitä taloyhtiöitä, jotka lähtevät korjausrahastoa kartuttamaan. Sillä ajatuksella, että varhainen reagointi tulee kuitenkin pitkän päälle edullisemmaksi”, Kautto vertaa.

Kautto sanoo, että lisärahastoinnilla voi olla asiallisia perusteita tilanteessa, jossa syntyvyys pienenee. Lisärahastointi tarkoittaa, että tulevia vanhuuseläkkeitä rahastoitaisiin etukäteen nykyistä enemmän. Tämä voi tarkoittaa suurempia eläkemaksuja.

Kauton ajatus kulkee niin, että vähän lapsia saavilla sukupolvilla on paremmat kulutusmahdollisuudet, koska jälkikasvusta ei tarvitse huolehtia yhtä paljon.

”Mitä jos vähän lapsia saavien sukupolvien kulutusmahdollisuudesta osa käytettäisiinkin tulevan kulutuksen rahoittamiseen eli eläkerahastojen kartuttamiseen”, Kautto heittää ajatuksen kestävyysvajeen paikkaamiseksi.

Viisi kysymystä Mikko Kautolle

Kuka lobbasi sinua viimeksi?

”Suomi on sillä tavalla hieno maa, että kukaan ei yrittänyt painostaa liittyen esimerkiksi viime viikolla julkistettuun pitkän tähtäyksen eläke-ennusteisiin. Minua ei käytännössä ole yritetty lobata, mutta kysy uudestaan 1. kesäkuuta jälkeen.” (Kautto aloittaa 1. kesäkuuta Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajana.)

2. Kuka työeläkejärjestelmän vaikuttaja ansaitsee kehut?

”Jukka Rantala, 67, nykyinen Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja. Hän on työskennellyt suomalaisen työeläkejärjestelmän parhaaksi tuomatta itseään esille.”

3. Minkä kirjan luit viimeksi?

Faktojen Maailma, jonka kirjoittajina on muun muassa Hans Rosling.”

4. Mikä saa sinut vihaiseksi?

”Epäoikeudenmukaiset syytökset. Olen joskus joutunut kohteeksi.”

5. Mitä aiot tehdä viikonloppuna?

”Lomailen vaimon kanssa kaukana poissa idässä. Ensimmäinen kahdenkeskinen loma pitkään aikaan, kun lapset ovat jo töissä.”

Korjaus 23.3. kello 8.00: Lisätty sana ”osa” lauseeseen ”Mitä jos vähän lapsia saavien sukupolvien kulutusmahdollisuudesta osa käytettäisiinkin tulevan kulutuksen rahoittamiseen eli eläkerahastojen kartuttamiseen”, Kautto heittää ajatuksen kestävyysvajeen paikkaamiseksi.

Kuka?

Mikko Kautto


 Syntyi vuonna 1965 Tampereella.

 Ylioppilastutkinto Helsingin ranskalais-suomalaisesta koulusta 1984.

 Työskenteli aiemmin tutkimus- ja päällikkötehtävissä Stakesissa ja valtioneuvoston kansliassa 2001.

 Valtiotieteiden tohtori Helsingin yliopistosta, jossa dosenttina vuodesta 2004.

 Tutkimusosaston päällikkö Eläketurvakeskuksessa vuodesta 2007.

 Aloittaa Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajana kesäkuun alussa.

 Asuu Espoossa, naimisissa ja kaksi lasta.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tanskalaislehti: Tanskan rikkaimman miehen neljästä lapsesta kolme kuoli Sri Lankan pommi-iskussa – iskusta epäillään paikallista NTJ-islamistiryhmää

    2. 2

      Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

    3. 3

      Asiantuntijat pitävät Mannerheimin matkoiltaan keräämää historiallista esineistöä sensaatiomaisena – Miksi nämä aarteet makaavat varaston uumenissa?

      Tilaajille
    4. 4

      Unelmien keikka päättyi kauhutarinaan – Vuonna 2008 HS:n toimittaja ja valokuvaaja nousivat helikopteriin nähdäkseen Suomen, mutta matkan päässä odotti yllätys

      Tilaajille
    5. 5

      Vaikeuksista vaikeuksiin kompastelleen Redin johtoon palkattiin farkku­kauppias Lahdesta ja yhtäkkiä kauppakeskus tunnetaan muustakin kuin sokkeloisuudestaan

    6. 6

      Uusi tutkimus pani suomalais­professorit järjestykseen julkaisujensa perusteella: Katso listat seitsemän alan kärki­nimistä

    7. 7

      Pohjanmaalla sijaitsee vyöhyke, jolla suhtaudutaan nihkeästi ilmastotoimiin – Kartta näyttää oman äänestysalueesi tilanteen

    8. 8

      Kaikkien aikojen kovakuntoisin Miss Suomi: äärimmäisen raskas treeni voi pelastaa Lotta Näkyvän hengen

      Tilaajille
    9. 9

      Suomalaisilla ja virolaisilla yrittäjillä on eroa kuin yöllä ja päivällä

    10. 10

      Veera Papinoja koki Balilla matkailijan kauhunhetken: Mitä tehdä, kun äkillinen sairaus estää lentämisen?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    2. 2

      Asiantuntijat pitävät Mannerheimin matkoiltaan keräämää historiallista esineistöä sensaatiomaisena – Miksi nämä aarteet makaavat varaston uumenissa?

      Tilaajille
    3. 3

      Vaikeuksista vaikeuksiin kompastelleen Redin johtoon palkattiin farkku­kauppias Lahdesta ja yhtäkkiä kauppakeskus tunnetaan muustakin kuin sokkeloisuudestaan

    4. 4

      Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

    5. 5

      Pekka Sauri aloitti Twitterissä ”ränttäämisen” ja katso: Jussi Halla-aho avasi edes hieman, mitä mieltä hän on vanhoista kirjoituksistaan

    6. 6

      Kaikkien aikojen kovakuntoisin Miss Suomi: äärimmäisen raskas treeni voi pelastaa Lotta Näkyvän hengen

      Tilaajille
    7. 7

      Unelmien keikka päättyi kauhutarinaan – Vuonna 2008 HS:n toimittaja ja valokuvaaja nousivat helikopteriin nähdäkseen Suomen, mutta matkan päässä odotti yllätys

      Tilaajille
    8. 8

      Uusi tutkimus pani suomalais­professorit järjestykseen julkaisujensa perusteella: Katso listat seitsemän alan kärki­nimistä

    9. 9

      Sri Lankan iskuista pidätetty 13 ihmistä, räjähdysten sarjassa kuolleiden määrä jo 290 – tämä iskuista tiedetään

    10. 10

      Dieselin­katkuinen tahra: Saksan auto­teollisuus menetti maineensa, ja nyt sen on keksittävä auto uudestaan

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Notre Dame jälleenrakennetaan viidessä vuodessa, lupaa presidentti Macron

    2. 2

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    3. 3

      Ääniensä näköinen Suomi on kirjava ja pohjasta paksu – HS:n erikoisartikkeli piirtää vaalituloksen kartalle

    4. 4

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    5. 5

      Jussi Halla-ahon mukaan perussuomalaiset on nyt ”normaali osa järjestelmää”, mutta nämä vaalilähetyksessä nähdyt käsimerkit osoittavat muuta

    6. 6

      Lähetykseen kätketty gps-paikannin paljasti järjestelmällisen varastelun Postin logistiikka­keskuksessa – saaliin arvo lähes 60 000 euroa

    7. 7

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    8. 8

      Moni on ryhtynyt paistamaan neitsytoliivi­öljyllä, vaikka vanha tieto syöpäriskistä pätee yhä – Nämä terveysfaktat jokaisen on syytä tietää oliiviöljystä

    9. 9

      Kalliossa asuva Liisa Lehto on yksi niistä, jotka nostivat Jussi Halla-ahon ääni­haravaksi jopa puna­vihreiden koti­kentällä – Halla-ahoa äänestäneet kertovat, millainen heidän Helsinkinsä on

    10. 10

      Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

    11. Näytä lisää