Politiikka    |   HS-analyysi

Puolueet vannovat saavansa rahat vaali­lupauksiin työllisyyttä nostamalla, mutta miten se tapahtuu? HS kokosi 10 keinoa, ja ne eivät ole mukavia

HS kokosi työllisyyspolitiikan työkalupakista kymmenen toimenpidettä, joita taloustieteilijät ja virkamiehet ovat viime vuosina suosittaneet. Seuraava hallitus joutuu niitä ainakin harkitsemaan.

Puolueet lupailevat nyt äänestäjille paljon hyvää, mutta mistä rahat?

Veronkiristykset tai valtionvelan kasvattaminen eivät puolueita innosta. Sen sijaan likimain kaikki puolueet kertovat rahoittavansa vaalilupauksensa samalla keinolla, nostamalla työllisyysastetta.

Uudet työpaikat toisivat lisää verotuloja ja vastaavasti pienentäisivät sosiaalitukien tarvetta, mikä toisi kassaan lisärahaa esimerkiksi hoivapalveluiden tai koulutuksen parantamiseen.

Lue lisää: Vain kaksi puoluetta valmis leikkaamaan julkisia menoja, neljä puoluetta lisäisi niitä

Lähes kaikissa vaaliohjelmissa esiintyvät jotakuinkin samat tavoiteluvut: ensi vaalikaudella työllisyysaste eli työssä käyvien osuus kaikista työikäisistä nousisi nykyisestä 72 prosentista 75 prosenttiin ja sen jälkeen jatkaisi nousua kohti 80 prosenttia.



Mutta kuinka tämä tehdään? Sitä puolueet ovat varsin haluttomia kertomaan. Vaiteliaisuuteen on ilmeinen syy.

Veronkorotuksiin tai valtion menojen leikkaamiseen verrattuna työttömyyden poistaminen kuulostaa pehmeältä keinolta tasapainottaa julkista taloutta, mutta tosiasiassa monet työllisyystoimet ovat äänestäjien keskuudessa hyvin epäsuosittuja – sen on kulunut vaalikausi kikyineen ja aktiivimalleineen osoittanut.


On siis paikallaan kurkistaa seuraavan hallituksen työllisyyspolitiikan työkalupakkiin. HS kokosi kymmenen työllisyystoimea, joita taloustieteilijät ja virkamiehet ovat viime vuosina suosittaneet, ja joita seuraava hallitus joutuu ainakin harkitsemaan.

Koska puolueiden tavoitteena on kohentaa työllisyyttä nopeasti, yhden vaalikauden aikana, listaukseen on otettu mukaan toimenpiteet, joiden voi odottaa purevan suhteellisen nopeasti.

Tarkastelun ulkopuolelle on jätetty muun muassa koulutusjärjestelmään ja asuntomarkkinoihin kohdistuvat uudistukset, jotka vaikuttavat työmarkkinoihin pidemmän ajan kuluessa. Samoin sosiaaliturvajärjestelmän perusteellinen uudistaminen veisi hyvin todennäköisesti niin kauan, ettei siitä ole apua työllisyyteen seuraavalla vaalikaudella.


Työttömyystukien leikkaaminen

Ansiosidonnaista työttömyysturvaa lyhennettiin kuluvalla vaalikaudella 400 päivään, mutta esimerkiksi työnantajien Elinkeinoelämän keskusliitto EK olisi valmis lyhentämään sen kestoa edelleen.

Valtion taloustieteellisen tutkimuskeskuksen Vattin tutkimuksen perusteella ansiosidonnaisen lyhentäminen on kaksiteräinen miekka: työttömät näyttävät hankkiutuvan töihin nopeammin, mutta toisaalta ”työllistymisen laatu” eli syntyvien työsuhteiden pituus ja palkkataso heikkenee.

Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan kajoaminen uudelleen olisi ammattiyhdistysliikkeelle kova paikka.


Työttömyystuen ehtojen kiristäminen

Juha Sipilän (kesk) hallituksen luoma aktiivimalli edellyttää työttömiltä osa-aikatyötä tai koulutukseen osallistumista tuen leikkaamisen uhalla. Niin sanottu ”aktiivimalli kakkonen” taas olisi kiristänyt työttömien velvoitetta hakea työpaikkoja, mutta tästä uudistuksesta hallitus vetäytyi.

Aktiivimalli kakkonen siirtyy nyt seuraavan hallituksen pöydälle, mutta HS:n puoluekyselyn mukaan vain harvoilla puolueilla on enää halua työttömyysturvan ehtojen kiristämiseen.


Eläkeputken lyhentäminen

Oikeus työttömyysturvan lisäpäiviin niin sanottuun eläkeputkeen eli eläkeikään saakka jatkuvalle ansiosidonnaiselle työttömyystuelle voi nykyisin jäädä 58–59-vuotiaana. Tutkijat ja monet virkamiehet pitävät näitä työttömyysturvan lisäpäiviä haitallisina ikääntyneiden työntekijöiden työllisyydelle.

Vattin mukaan mahdollisuus eläkeputkeen kannustaa työnantajia irtisanomaan ikääntyviä työntekijöitä ja heikentää heidän työllisyyttään. Yli 55-vuotiaiden työllisyys Suomessa on Pohjoismaiden alhaisin.

Työmarkkinaosapuolet päättävät ikärajan nostamisesta vuodella vaalien jälkeen. EK haluaisi poistaa putken kokonaan, mutta siihen palkansaajapuoli tuskin taipuu.


Irtisanomissuojan heikentäminen

Suomessa yritykset voivat irtisanoa työntekijöitä helposti tuotannollisin ja taloudellisin perustein, kun esimerkiksi koko yritys on vaikeuksissa.

Sen sijaan yksilöperusteinen irtisanominen on hankalampaa. Hallitus yritti höllentää irtisanomisperusteita alle 20 työntekijän yrityksissä, mutta työmarkkinajärjestöjen vastustuksen vuoksi liudensi esitystään.

Tutkimusten mukaan tiukka irtisanomissuoja vähentää irtisanomisia mutta myös uusien työsuhteiden syntymistä. Nettovaikutusten työllisyyteen on arvioitu olevan pieniä mutta positiivisia.


Työn verotuksen keventäminen

Erityisesti pieni- ja keskituloisille kohdistettu tuloverotuksen keventäminen tekisi työn vastaanottamisen heille nykyistä houkuttelevammaksi. Näin kohdistettua veronkevennystä tukevat niin Sdp, keskusta kuin kokoomuskin.

Veronkevennysten aukko julkiseen talouteen pitäisi kuitenkin jotenkin paikata, sillä yksikään puolue ei ole valmis lisäämään valtion velkaantumista.


Palkkatuki

Aktiivisen työvoimapolitiikan kuten erilaisten koulutusten ja valmennusten vaikutuksia työllistymiseen on tutkittu paljon, mutta näyttöä on saatu vähän. On kuitenkin yksi toimenpide, jonka tiedetään toimivan: palkkatuki.

Palkkatuki tarkoittaa sitä, että osa työntekijän palkasta maksetaan verovaroista. Etenkin yrityksille suunnattu palkkatuki on osoitettu tehokkaaksi tavaksi pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen.

Palkkatuessa on kuitenkin sama ongelma kääntöpuoli verotuksen keventämisessä: se maksaa. Viimeisten kymmenen vuoden aikana palkkatuen käyttöä onkin Suomessa vähennetty. Sen sijaan työttömiä ohjataan yhä useammin palkattomaan ja työllisyysvaikutuksiltaan heikkoon kuntouttavaan työtoimintaan.


Perhevapaiden uudistaminen

Sekä kokoomus että Sdp haluavat uudistaa perhevapaat siten, että se lisää työllisyyttä. Äidit pitäisi saada kotoa työmarkkinoille. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi lyhentämällä kotihoidon tuen enimmäiskestoa.

Yksittäisenä toimena tämä ei kuitenkaan ole kovin vaikuttava työllisyystoimi. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan alle kolme tuhatta äitiä siirtyisi kotoa työmarkkinoille, jos kotihoidon tuki rajattaisiin siihen, että lapsi täyttää kaksi vuotta. Nykyisin raja on kolme vuotta.

Perhevapaiden uudistaminen edellyttäisi myös lisärahoitusta varhaiskasvatukseen.


Paikallinen sopiminen

Työehtosopimusten yleissitovuuden purkaminen ja työehtojen neuvotteleminen työpaikoilla on elinkeinoelämän ikuisuushaave. Nykyinen hallitus pyrki edistämään tätä voimalla, mutta joutui perääntymään ammattiliittojen kovan vastustuksen vuoksi.

HS:n puoluekyselyn perusteella valtaosalla puolueista ei nyt ole halua yleissitovuuden heikentämiseen.


Saatavuusharkinnan poistaminen

Yhtenä keinona työperäisen maahanmuuton vauhdittamiseksi on esitetty ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan poistamista.

Nykyisellään EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevan työvoiman rekrytointi osaan ammateista edellyttää te-toimiston arviota siitä, ettei työvoimaa ole saatavilla kotimaasta. Saatavuusharkinta koskee vain suorittavan tason työtä, esimerkiksi siivoojia ja rakennustyöntekijöitä, eikä vaikuta asiantuntijoiden rekrytointiin.

Avoimesti saatavuusharkinnan poistamisen puolesta liputtavat kokoomus ja vihreät, kun sen säilyttämistä kannattavat Sdp ja perussuomalaiset. Asia jakaa myös työmarkkinajärjestöjä.


Työttömyysturvan suojaosan nostaminen

Nykyään työttömyysetuutta saava henkilö saa ansaita kuukaudessa enimmillään 300 euroa ilman, että ansiot vaikuttavat tuen tasoon. Rajan nostaminen kannustaisi työtöntä ottamaan vastaan työtä, mutta tämäkin keino maksaisi.

Kaikkiaan seuraava hallitus joutuu etsimään lääkkeitä työllisyyden nostamiseksi monesta eri lähteestä. Yksittäistä ihmelääkettä ongelman ratkaisemiseksi ei ole.

On myös kaksi syytä, miksi työllisyysasteen nostaminen on seuraavalla vaalikaudella todennäköisesti vaikeampaa kuin kuluneen neljän vuoden aikana.

Ensinnäkin nyt nähty työllisyyskehitys on tapahtunut poikkeuksellisen vahvan talouskasvun oloissa. Nyt globaali talouskasvu on hidastumassa ja käynnissä on jo spekulaatio siitä, milloin seuraava taantuma iskee.

Toisekseen työttömien joukko on entistä vaikeammin työllistettävää. Joukossa on huomattavan paljon pitkäaikaistyöttömiä, joille työn saaminen on vaikeampaa kuin hiljattain työttömäksi jääneille. He tarvitsevat työllistyäkseen enemmän palveluita ja koulutusta – ja se taas maksaa.

Jos seuraava hallitus todella haluaa rahoittaa suuria vaalilupauksia työllisyyden nostolla, se joutuu ”mukavien” menoja lisäävien toimenpiteiden sijaan turvautumaan koviin kiristyksiin ja leikkauksiin. Voi olla, että neljän vuoden päästä aktiivimallia muistellaan lämmöllä.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Isä sai taas tuomion tyttärensä raiskauksista, vuosia sitten hänet oli tuomittu vanhempaan tyttäreen kohdistuneista seksuaalirikoksista

    2. 2

      Timo Soini jättää politiikan

    3. 3

      Laura Huhtasaari ja joukko muita perussuomalaisten kansanedustajia ehdolle eurovaaleihin – Halla-aho vältteli taas kysymystä blogiteksteistä

    4. 4

      Jussi Karppinen oli asuntokaupan vallankumouksellinen, jolla oli idea – Vain kaksi vuotta myöhemmin tuho oli lähes täydellinen

      Tilaajille
    5. 5

      Antti Rinne: Tulevaan hallitukseen vähintään 40 prosenttia kumpaakin sukupuolta, hallituspuolueet tiedossa heti vapun jälkeen

    6. 6

      Fingerpori-elokuvan traileri on julki – Jeesus juoksee veden päällä uima-altaassa, Rivo-Riitta näkee hautakivensä ja lääkäri suorittaa julkista terveydenhuoltoa yleisön edessä

    7. 7

      Helsingissä on jo alueita, joilla yli puolet pikku­lapsista on vieraskielisiä – Hilja Alava, 2, oppii sujuvasti somalia

    8. 8

      Miksi tuo komea mies on kiinnostunut minusta, mietti Tuula Visa – Nyt hän pyörittää yhden naisen etsivätoimistoa ja takoo järkeä rakastuneiden naisten päähän

      Tilaajille
    9. 9

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    10. 10

      ”Ministeri juhlii sitä, että alkoholisoitunut näpistelijä saadaan vankilaan” – Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio arvostelee Suomen kriminaalipolitiikkaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    2. 2

      Kommentti: Vasemmiston temppu näyttää, miten tähti­ehdokkailla hämätään äänestäjiä eurovaaleissa

    3. 3

      Helsingissä on jo alueita, joilla yli puolet pikku­lapsista on vieraskielisiä – Hilja Alava, 2, oppii sujuvasti somalia

    4. 4

      Tiedätkö, mitä tämä pienen pieni kolmio auton bensa­mittarissa tarkoittaa? Nerokas apuväline ilmestyi kojelautoihin 30 vuotta sitten

    5. 5

      Jussi Karppinen oli asuntokaupan vallankumouksellinen, jolla oli idea – Vain kaksi vuotta myöhemmin tuho oli lähes täydellinen

      Tilaajille
    6. 6

      ”Ministeri juhlii sitä, että alkoholisoitunut näpistelijä saadaan vankilaan” – Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio arvostelee Suomen kriminaalipolitiikkaa

    7. 7

      Olympiastadionin remontissa tehtiin historiallinen löytö

      Tilaajille
    8. 8

      Kommentti: Keskusta ja kokoomus ovat tilassa, joka ei anna aihetta Antti Rinteen optimismille

    9. 9

      Ainakin 29 saksalaisturistia kuoli bussiturmassa Madeiralla – Saarelta etsitään saksan taitajia loukkaantuneita lohduttamaan

    10. 10

      Yksi kartta näyttää, kuinka raju kirkon jäsenkato on tällä vuosikymmenellä ollut: ”Ei tätä kehitystä tempuilla tai saarnoilla muuteta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Notre Dame jälleenrakennetaan viidessä vuodessa, lupaa presidentti Macron

    2. 2

      Ääniensä näköinen Suomi on kirjava ja pohjasta paksu – HS:n erikoisartikkeli piirtää vaalituloksen kartalle

    3. 3

      Vaalitulos ratkesi äärimmäisen niukasti: Sdp suurin, vaali­päivän äänivyöry toi perus­suomalaiset lähes tasoihin – lue HS:n analyysit tuloksesta

    4. 4

      Jussi Halla-ahon mukaan perussuomalaiset on nyt ”normaali osa järjestelmää”, mutta nämä vaalilähetyksessä nähdyt käsimerkit osoittavat muuta

    5. 5

      Lähetykseen kätketty gps-paikannin paljasti järjestelmällisen varastelun Postin logistiikka­keskuksessa – saaliin arvo lähes 60 000 euroa

    6. 6

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    7. 7

      Näin Ozan Yanar, Paavo Väyrynen, Touko Aalto ja muut eduskunnasta pudonneet kommentoivat tappiotaan

    8. 8

      Moni on ryhtynyt paistamaan neitsytoliivi­öljyllä, vaikka vanha tieto syöpäriskistä pätee yhä – Nämä terveysfaktat jokaisen on syytä tietää oliiviöljystä

    9. 9

      Maiju Järvisen 7-vuotias poika eristettiin luokassa muista sermeillä – Tänä keväänä hän on viimein pystynyt kertomaan, miltä opetus­suunnitelman painottama ”inkluusio” oikeasti tuntuu

      Tilaajille
    10. 10

      Long Yiru on ihaillut Kimi Räikköstä 15 vuotta – Kun kiinalaisfani vihdoin tunnusti sankarilleen rakkauttaan, vastaus oli puhdasta Räikköstä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää