Politiikka    |   HS-analyysi

Puolueet vannovat saavansa rahat vaali­lupauksiin työllisyyttä nostamalla, mutta miten se tapahtuu? HS kokosi 10 keinoa, ja ne eivät ole mukavia

HS kokosi työllisyyspolitiikan työkalupakista kymmenen toimenpidettä, joita taloustieteilijät ja virkamiehet ovat viime vuosina suosittaneet. Seuraava hallitus joutuu niitä ainakin harkitsemaan.

Puolueet lupailevat nyt äänestäjille paljon hyvää, mutta mistä rahat?

Veronkiristykset tai valtionvelan kasvattaminen eivät puolueita innosta. Sen sijaan likimain kaikki puolueet kertovat rahoittavansa vaalilupauksensa samalla keinolla, nostamalla työllisyysastetta.

Uudet työpaikat toisivat lisää verotuloja ja vastaavasti pienentäisivät sosiaalitukien tarvetta, mikä toisi kassaan lisärahaa esimerkiksi hoivapalveluiden tai koulutuksen parantamiseen.

Lue lisää: Vain kaksi puoluetta valmis leikkaamaan julkisia menoja, neljä puoluetta lisäisi niitä

Lähes kaikissa vaaliohjelmissa esiintyvät jotakuinkin samat tavoiteluvut: ensi vaalikaudella työllisyysaste eli työssä käyvien osuus kaikista työikäisistä nousisi nykyisestä 72 prosentista 75 prosenttiin ja sen jälkeen jatkaisi nousua kohti 80 prosenttia.



Mutta kuinka tämä tehdään? Sitä puolueet ovat varsin haluttomia kertomaan. Vaiteliaisuuteen on ilmeinen syy.

Veronkorotuksiin tai valtion menojen leikkaamiseen verrattuna työttömyyden poistaminen kuulostaa pehmeältä keinolta tasapainottaa julkista taloutta, mutta tosiasiassa monet työllisyystoimet ovat äänestäjien keskuudessa hyvin epäsuosittuja – sen on kulunut vaalikausi kikyineen ja aktiivimalleineen osoittanut.


On siis paikallaan kurkistaa seuraavan hallituksen työllisyyspolitiikan työkalupakkiin. HS kokosi kymmenen työllisyystoimea, joita taloustieteilijät ja virkamiehet ovat viime vuosina suosittaneet, ja joita seuraava hallitus joutuu ainakin harkitsemaan.

Koska puolueiden tavoitteena on kohentaa työllisyyttä nopeasti, yhden vaalikauden aikana, listaukseen on otettu mukaan toimenpiteet, joiden voi odottaa purevan suhteellisen nopeasti.

Tarkastelun ulkopuolelle on jätetty muun muassa koulutusjärjestelmään ja asuntomarkkinoihin kohdistuvat uudistukset, jotka vaikuttavat työmarkkinoihin pidemmän ajan kuluessa. Samoin sosiaaliturvajärjestelmän perusteellinen uudistaminen veisi hyvin todennäköisesti niin kauan, ettei siitä ole apua työllisyyteen seuraavalla vaalikaudella.


Työttömyystukien leikkaaminen

Ansiosidonnaista työttömyysturvaa lyhennettiin kuluvalla vaalikaudella 400 päivään, mutta esimerkiksi työnantajien Elinkeinoelämän keskusliitto EK olisi valmis lyhentämään sen kestoa edelleen.

Valtion taloustieteellisen tutkimuskeskuksen Vattin tutkimuksen perusteella ansiosidonnaisen lyhentäminen on kaksiteräinen miekka: työttömät näyttävät hankkiutuvan töihin nopeammin, mutta toisaalta ”työllistymisen laatu” eli syntyvien työsuhteiden pituus ja palkkataso heikkenee.

Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan kajoaminen uudelleen olisi ammattiyhdistysliikkeelle kova paikka.


Työttömyystuen ehtojen kiristäminen

Juha Sipilän (kesk) hallituksen luoma aktiivimalli edellyttää työttömiltä osa-aikatyötä tai koulutukseen osallistumista tuen leikkaamisen uhalla. Niin sanottu ”aktiivimalli kakkonen” taas olisi kiristänyt työttömien velvoitetta hakea työpaikkoja, mutta tästä uudistuksesta hallitus vetäytyi.

Aktiivimalli kakkonen siirtyy nyt seuraavan hallituksen pöydälle, mutta HS:n puoluekyselyn mukaan vain harvoilla puolueilla on enää halua työttömyysturvan ehtojen kiristämiseen.


Eläkeputken lyhentäminen

Oikeus työttömyysturvan lisäpäiviin niin sanottuun eläkeputkeen eli eläkeikään saakka jatkuvalle ansiosidonnaiselle työttömyystuelle voi nykyisin jäädä 58–59-vuotiaana. Tutkijat ja monet virkamiehet pitävät näitä työttömyysturvan lisäpäiviä haitallisina ikääntyneiden työntekijöiden työllisyydelle.

Vattin mukaan mahdollisuus eläkeputkeen kannustaa työnantajia irtisanomaan ikääntyviä työntekijöitä ja heikentää heidän työllisyyttään. Yli 55-vuotiaiden työllisyys Suomessa on Pohjoismaiden alhaisin.

Työmarkkinaosapuolet päättävät ikärajan nostamisesta vuodella vaalien jälkeen. EK haluaisi poistaa putken kokonaan, mutta siihen palkansaajapuoli tuskin taipuu.


Irtisanomissuojan heikentäminen

Suomessa yritykset voivat irtisanoa työntekijöitä helposti tuotannollisin ja taloudellisin perustein, kun esimerkiksi koko yritys on vaikeuksissa.

Sen sijaan yksilöperusteinen irtisanominen on hankalampaa. Hallitus yritti höllentää irtisanomisperusteita alle 20 työntekijän yrityksissä, mutta työmarkkinajärjestöjen vastustuksen vuoksi liudensi esitystään.

Tutkimusten mukaan tiukka irtisanomissuoja vähentää irtisanomisia mutta myös uusien työsuhteiden syntymistä. Nettovaikutusten työllisyyteen on arvioitu olevan pieniä mutta positiivisia.


Työn verotuksen keventäminen

Erityisesti pieni- ja keskituloisille kohdistettu tuloverotuksen keventäminen tekisi työn vastaanottamisen heille nykyistä houkuttelevammaksi. Näin kohdistettua veronkevennystä tukevat niin Sdp, keskusta kuin kokoomuskin.

Veronkevennysten aukko julkiseen talouteen pitäisi kuitenkin jotenkin paikata, sillä yksikään puolue ei ole valmis lisäämään valtion velkaantumista.


Palkkatuki

Aktiivisen työvoimapolitiikan kuten erilaisten koulutusten ja valmennusten vaikutuksia työllistymiseen on tutkittu paljon, mutta näyttöä on saatu vähän. On kuitenkin yksi toimenpide, jonka tiedetään toimivan: palkkatuki.

Palkkatuki tarkoittaa sitä, että osa työntekijän palkasta maksetaan verovaroista. Etenkin yrityksille suunnattu palkkatuki on osoitettu tehokkaaksi tavaksi pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen.

Palkkatuessa on kuitenkin sama ongelma kääntöpuoli verotuksen keventämisessä: se maksaa. Viimeisten kymmenen vuoden aikana palkkatuen käyttöä onkin Suomessa vähennetty. Sen sijaan työttömiä ohjataan yhä useammin palkattomaan ja työllisyysvaikutuksiltaan heikkoon kuntouttavaan työtoimintaan.


Perhevapaiden uudistaminen

Sekä kokoomus että Sdp haluavat uudistaa perhevapaat siten, että se lisää työllisyyttä. Äidit pitäisi saada kotoa työmarkkinoille. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi lyhentämällä kotihoidon tuen enimmäiskestoa.

Yksittäisenä toimena tämä ei kuitenkaan ole kovin vaikuttava työllisyystoimi. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan alle kolme tuhatta äitiä siirtyisi kotoa työmarkkinoille, jos kotihoidon tuki rajattaisiin siihen, että lapsi täyttää kaksi vuotta. Nykyisin raja on kolme vuotta.

Perhevapaiden uudistaminen edellyttäisi myös lisärahoitusta varhaiskasvatukseen.


Paikallinen sopiminen

Työehtosopimusten yleissitovuuden purkaminen ja työehtojen neuvotteleminen työpaikoilla on elinkeinoelämän ikuisuushaave. Nykyinen hallitus pyrki edistämään tätä voimalla, mutta joutui perääntymään ammattiliittojen kovan vastustuksen vuoksi.

HS:n puoluekyselyn perusteella valtaosalla puolueista ei nyt ole halua yleissitovuuden heikentämiseen.


Saatavuusharkinnan poistaminen

Yhtenä keinona työperäisen maahanmuuton vauhdittamiseksi on esitetty ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan poistamista.

Nykyisellään EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevan työvoiman rekrytointi osaan ammateista edellyttää te-toimiston arviota siitä, ettei työvoimaa ole saatavilla kotimaasta. Saatavuusharkinta koskee vain suorittavan tason työtä, esimerkiksi siivoojia ja rakennustyöntekijöitä, eikä vaikuta asiantuntijoiden rekrytointiin.

Avoimesti saatavuusharkinnan poistamisen puolesta liputtavat kokoomus ja vihreät, kun sen säilyttämistä kannattavat Sdp ja perussuomalaiset. Asia jakaa myös työmarkkinajärjestöjä.


Työttömyysturvan suojaosan nostaminen

Nykyään työttömyysetuutta saava henkilö saa ansaita kuukaudessa enimmillään 300 euroa ilman, että ansiot vaikuttavat tuen tasoon. Rajan nostaminen kannustaisi työtöntä ottamaan vastaan työtä, mutta tämäkin keino maksaisi.

Kaikkiaan seuraava hallitus joutuu etsimään lääkkeitä työllisyyden nostamiseksi monesta eri lähteestä. Yksittäistä ihmelääkettä ongelman ratkaisemiseksi ei ole.

On myös kaksi syytä, miksi työllisyysasteen nostaminen on seuraavalla vaalikaudella todennäköisesti vaikeampaa kuin kuluneen neljän vuoden aikana.

Ensinnäkin nyt nähty työllisyyskehitys on tapahtunut poikkeuksellisen vahvan talouskasvun oloissa. Nyt globaali talouskasvu on hidastumassa ja käynnissä on jo spekulaatio siitä, milloin seuraava taantuma iskee.

Toisekseen työttömien joukko on entistä vaikeammin työllistettävää. Joukossa on huomattavan paljon pitkäaikaistyöttömiä, joille työn saaminen on vaikeampaa kuin hiljattain työttömäksi jääneille. He tarvitsevat työllistyäkseen enemmän palveluita ja koulutusta – ja se taas maksaa.

Jos seuraava hallitus todella haluaa rahoittaa suuria vaalilupauksia työllisyyden nostolla, se joutuu ”mukavien” menoja lisäävien toimenpiteiden sijaan turvautumaan koviin kiristyksiin ja leikkauksiin. Voi olla, että neljän vuoden päästä aktiivimallia muistellaan lämmöllä.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kommentti: Mitä ihmettä tapahtui Madonnalle Euroviisuissa? Hirvittävä epävire vei huomiota Palestiinan lipun esittelyltä ja näppärältä Tšaikovski-lainalta

    2. 2

      Kuorsaamista vastaan löytyy monia kotikonsteja, ja yksi on ylitse muiden

      Tilaajille
    3. 3

      Öisin tapahtuu kummia, ihmettelivät naiset uskonnollisessa siirto­kunnassa – paljastui hyytävä raiskausten sarja, mutta nyt paikalliset johtajat haluavat vapauttaa syylliset

    4. 4

      Katsastuksessa rapsahtavien ajokieltojen määrä huimassa kasvussa – Hakukone kertoo, kuinka usein eri automerkit on hylätty

    5. 5

      Vihreillä kaksoisjohto: Ville Niinistö ja Heidi Hautala suosituimmat euroehdokkaat

    6. 6

      Sdp:n eurovaali­ehdokas Mikkel Näkkäläjärvi kertoi lyöneensä kissaa ja ajaneensa humalassa

    7. 7

      Meitä suomalaisia jäytää omituinen ristiriita nimeltä onnellisuusparadoksi

    8. 8

      Kymmenet hävittäjät aloittavat ilmataisteluharjoitukset Lapissa

    9. 9

      Jussi Halla-ahon mielestä uhriutumisesta on tullut tavoiteltua pääomaa – piispa ei juuri haastanut poliitikkoa Kirkkopäivillä

    10. 10

      Snapchat julkaisi uuden sukupuoli­filtterin, joka villitsi sosiaalisen median mutta sai kritiikkiä transyhteisöiltä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailma tähtäimen läpi – HS:n erikoisartikkeli vie maahan, jossa rynnäkkökivääri on kodin perusvaruste

      Tilaajille
    2. 2

      Kommentti: Mitä ihmettä tapahtui Madonnalle Euroviisuissa? Hirvittävä epävire vei huomiota Palestiinan lipun esittelyltä ja näppärältä Tšaikovski-lainalta

    3. 3

      Gordon Ramsay oli oikeasti vielä pahempi kuin televisiossa, ja iltaisin Helena Puolakka itki itsensä uneen – Nyt Suomen menestynein kokki johtaa ravintolaklassikkoa aivan eri tyylillä

      Tilaajille
    4. 4

      Madonna ja Islanti rikkoivat Euroviisujen sääntöjä: Palestiinan liput esillä suorassa lähetyksessä Tel Avivissa

    5. 5

      Öisin tapahtuu kummia, ihmettelivät naiset uskonnollisessa siirto­kunnassa – paljastui hyytävä raiskausten sarja, mutta nyt paikalliset johtajat haluavat vapauttaa syylliset

    6. 6

      Parivuotias lapsi katosi kauppareissulla äidiltään Vantaan Martinlaaksossa, ja päätyi yksin junalla Helsingin rautatieasemalle

    7. 7

      Poliisi on selvittänyt, kuka löi Jumbon pysäköintihallissa pyöräillyttä 3-vuotiasta poikaa

    8. 8

      Jussi Halla-ahon mielestä uhriutumisesta on tullut tavoiteltua pääomaa – piispa ei juuri haastanut poliitikkoa Kirkkopäivillä

    9. 9

      Isis sieppasi lapsia ja koulutti heitä julmaan ideologiaan – HS tapasi vapautettuja lapsia, jotka eivät enää tunne vanhempiaan ja kutsuvat näitä vääräuskoisiksi

      Tilaajille
    10. 10

      Kymmenet europarlamenttiin pyrkivät olleet syytettynä rikoksista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailma tähtäimen läpi – HS:n erikoisartikkeli vie maahan, jossa rynnäkkökivääri on kodin perusvaruste

      Tilaajille
    2. 2

      Kirsi Hytönen on naimisissa, etsii netistä seuraa ja kertoo maksaneensa seksistä – Hän kertoo vilkkaasta seksielämästään, jotta naiset eivät häpeäisi itseään

      Tilaajille
    3. 3

      Moni tarkkailee luomiaan, mutta harva tunnistaa paljon yleisemmän ihomuutoksen – Tällainen on aurinkokeratoosi, joka altistaa ihosyövälle

    4. 4

      ”Vallassa on yksilön mieli­halujen käsittämätön palvonta” – Suomeen on kehittymässä uusi poliittinen voima, kun uskonto ja nationalismi lyövät kättä

      Tilaajille
    5. 5

      Tässä on ruokavalio, johon maapallolla on varaa: Uusi lautasmalli muuttaisi suomalaisten ruokailua radikaalisti, mutta mistään ei tarvitse luopua

      Tilaajille
    6. 6

      25 vuotta sitten muutama baari muutti koko Helsingin yöelämän, ja nyt ne kuolevat pois

    7. 7

      Aleksi elää kolmen miehen perheessä, ja nyt hän synnytti toisen vauvansa – ”Meillä on periaatteessa kaksi laitonta lasta”

      Tilaajille
    8. 8

      ”Kun hyväksyy yksinäisyytensä, ei tarvitse juosta muiden perässä” – Aura Raulo oli erikoinen lapsi, joka kasvoi ulkopuolisena ja päätyi maailman huipulle

      Tilaajille
    9. 9

      Simppeli ruutupaperi­kikka paljastaa, kannattaako halvat aurinko­lasit ostaa vai ei, sanoo professori

    10. 10

      Tuohtuneen vegaanin päivitys sai somen kuohumaan: menikö vihreä poliitikko liian pitkälle vaatiessaan huippuravintolaa boikottiin?

    11. Näytä lisää