Ammattiliitto povaa kuntiin ”valtavaa yt-neuvottelujen aaltoa” – työnantaja ei siihen usko, mutta perää satojen miljoonien eurojen leikkausten palautusta

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n jäsen JHL povaa kuntiin ”valtavaa yhteistoimintaneuvottelujen aaltoa”, josta Rovaniemi ja Kouvola ovat vasta jäävuoren huippu. Syynä on liiton mukaan kuntien pahasti rapautunut rahoituspohja.

Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen https://www.hs.fi/haku/?query=markku+jalonenei usko, että tulossa olisi kovin laajaa kuntien yt-neuvottelujen aaltoa.

”On totta, että vuosi 2018 oli kunnille keski­määräistä heikompi talousvuosi, kun taas edellinen oli hyvä. Taloustilanne on kuntakohtaisesti myös eriytynyt, ja monissa on sopeuttamistarvetta”, Jalonen kommentoi JHL:n arviota HS:lle.

Kuntaliiton mukaan tulos painui viime vuonna miinukselle noin kahdessa kolmasosassa kunnista, kun vuotta aiemmin miinusmerkkisiä tuloksia oli alle viidesosassa kunnista.

Esimerkiksi Rovaniemellä talouden ennakoidaan jäävän viime vuodelta 22 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Tavoitteena on korjata tilannetta säästämällä 50 miljoonaa euroa seuraavien kolmen vuoden aikana.

Rovaniemen tilanteesta HS kertoi 27. helmikuutahttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006016508.html, ja Kouvolan tiukasta säästölistasta uutisoi muun muassa Yle 21. maaliskuutahttps://yle.fi/uutiset/3-10125958.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL listaa tiedotteessaan kolme syytä kuntien kurjuuteen: valtion menovähennykset kuntien peruspalvelubudjetteihin, kilpailukykysopimukseen liittyvät julkisen puolen työntekijöiden lomarahojen leikkaukset ja kaatuneen sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun valuneet rahat.

JHL viittaa Suomen kuntaliiton laskelmiin, joiden mukaan kuluvan hallituskauden menoleikkaukset ovat vieneet kunnilta jopa 850 miljoonaa euroa.

”Vaikuttaa siltä, että kuntien ajaminen taloudelliseen ahdinkoon on ollut hallitukselta tietoista ja tarkoituksellista politiikkaa, jotta maakunnat syntyisivät ja palvelut olisi pakko yksityistää”, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine https://www.hs.fi/haku/?query=paivi+niemi-lainelataa tiedotteessa.

Seuraavan hallituksen on Niemi-­Laineen mukaan ”ensitöikseen hoidettava kuntien rahoitus­pohja kuntoon tai muuten Suomessa voi alkaa valtava kuntien yt-aalto ja sitä myöten kuntalaisten palvelujen alasajo”.

Kuntatyönantajien KT:n Jalonen yhtyy sikäli Niemi-Laineen toiveisiin, että uuden hallituksen tulisi hänenkin mielestään toimia niin, että kuntatalous saataisiin ennakoitavalle ja vakaalle pohjalle.

”Lomarahaleikkausten yhteydessähän kunnilta leikattiin vastaavasti valtionosuuksia satojen miljoonien eurojen edestä, eli ne nyt pitäisi ainakin palauttaa”, Jalonen sanoo.

Jalosen mukaan kunnille tulee turvata riittävä rahoitus, jos niille annetaan uusia tehtäviä. ”Myös lakisääteinen hoitajamitoitus, jos se toteutuu, vaatii yli 200 miljoonan euron vuotuisen lisärahoituksen”, Jalonen muistuttaa.

Sote-uudistuksen valmistelussa kuntien viranhaltijat ovat tehneet Niemi-Laineen mukaan runsaasti töitä yhdessä luottamushenkilöiden ja maakuntien väliaikaisten valmisteluelimien kanssa.

Tämä työ ja siihen kuluneet eurot ja aika ovat hänen mukaansa heikentäneet mahdollisuuksia paneutua kuntalaisten palveluiden parantamiseen.

”Valmistumatta jääneeseen sote-uudistukseen on käytetty veroeuroja useita satoja miljoonia, joidenkin arvioiden mukaan jopa 700 miljoonaa euroa”, Niemi-Laine sanoo.

Virallisen arvion mukaan sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun on kulunut noin 200 miljoonaa euroa.

Rahaa on Niemi-Laineen mukaan mennyt muun muassa Suomen historian suurimman työryhmän, asiantuntijoiden ja virkamiesten palkkioihin.

”Miten hyvässä tilanteessa kunnat olisivatkaan, jos samat voimavarat ja rahoitus olisi käytetty kuntien ja kuntatyön kehittämiseen?” Niemi-Laine kysyy.

Jalosen mukaan ainakin osaa valmistelutyöstä voidaan hyödyntää myös mahdollisesti kuntapohjaisesti toteutettavassa sote-uudistuksessa, jota nyt useimmat puolueet tuntuvat kannattavan.

Myös Niemi-Laineen mukaan sote-uudistus Suomeen tarvitaan: ”Uudistus on kuitenkin toteutettava kehittämällä nykyisin toimimattomia asioita ja osioita eikä muuttamalla hyvin toimivia väkisin runnomalla.”

Kuntien ahdinkoa lisää Niemi-Laineen mukaan sekin, että esimerkiksi vanhustenhoivan ulkoistuksiin on mennyt rahaa, ja nyt niiden kanssa ollaan vaikeuksissa.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitossa on yli 200 000 jäsentä, jotka ovat kuntien ja kuntayhtymien lisäksi töissä valtiolla, seurakunnissa, järjestöissä ja yrityksissä.

KT Kuntatyönantajat on työmarkkinakeskusjärjestö, joka edustaa kuntia ja kuntayhtymiä sekä valtakunnallisissa työmarkkinaneuvotteluissa että kolmikantayhteistyössä.