Vaaliraportin osana tehtiin myös päivittäistä podcastia. Pääset kuuntelemaan jaksot täältähttps://www.supla.fi/supla/3393966.
Vaaliraportti – eli tätä vaaleissa tapahtui:
Vaaliraportin seuranta päätyy, kiitos kaikille!
Vaaliraportin seuranta eduskuntavaaleista päättyy. Uutisseuranta jatkuu HS.fi:ssä - pian saamme jännittää jo hallitusneuvotteluita.
Kiitos lukijoille ja kuuntelijoille kaikesta palautteestanne!
Jos on vielä jotain mielen päällä, jätätkää palautetta oheiseen boksiin.
Näin eduskunnasta pudonneet kommentoivat tappiotaan
Hyvää vaalien jälkeistä päivää!
Meillä on nyt uusi eduskunta! Kansanedustajista naisia on 92 eli 46 prosenttia, ennätysmäärä. Edustajien keski-ikä on 46 vuotta. Voit tutustua valittuihin tarkemmin HS:n Tulospalvelussa.
Uusia kansanedustajia on 83.
Samalla kymmenet istuvat kansanedustajat menettivät paikkansa. Joukossa oli monia kovia nimiä, muun muassa Kimmo Tiilikainen (kesk), Jussi Niinistö (sin), Jari Lindström (sin), Jyrki Kasvi (vihr), Susanna Koski (kok), Paavo Väyrynen (tl), Ozan Yanar (vihr).
Putoaminen on aina kova paikka. Osa kirjoitti tuntemuksistaan avoimesti maanantaina, muun muassa Ozan Yanar.
”En olisi uskonut, että tippuisin eduskunnasta. Olin vetänyt niin lujaa nämä neljä vuotta. Lepäämättä, antamatta tarpeeksi aikaa läheisilleni. Jotenkin ajattelin, että työn määrä näkyy ja ihmiset olisivat tyytyväisiä siihen”, 31-vuotias Yanar kirjoitti Facebook-päivityksessään.
Hän totesi olevansa myös huolissaan yhteiskunnan kehityksestä, muun muassa ”maahanmuuttajavihamielisten” äänisaaliista.
”Eniten olen huolissani siitä, että suuret puolueet tulevat näissä asioissa antamaan periksi. Koska niitä ei kiinnosta tarpeeksi ja ne pelkäävät populisteja. --Isot puolueet ovat tottuneet kaksilla rattailla ajamiseen ja flirttaamiseen äärioikeiston kanssa ja kilpailevat omilla persuehdokkaillaan.”
Vihreiltä rannalle jäi myös puolueen entinen puheenjohtaja Touko Aalto, joka oli ehdolla Keski-Suomessa. Hän sai 3073 ääntä, mikä on 1253 vähemmän kuin edellisissä eduskuntavaaleissa. Vihreiden ainoa paikka Keski-Suomessa meni Bella Forsgrenille.
Aalto ehti kommentoida äänisaalistaan Keskisuomalaiselle sunnuntai-iltana.
”Musta se äänimäärä on tosi huono”, Aalto sanoi. ”Toisaalta noin moni ihminen on antanut luottamuksensa. Siitä pitää kiittää ja kumartaa.”
Aalto toimi vihreiden puheenjohtajana kesäkuusta 2017 viime syksyyn. Tuolloin hän jäi ensin sairauslomalle työuupumuksen vuoksi ja luopui myöhemmin puolueen puheenjohtajuudesta.
Keskustan nimekkäimpiin putoajiin kuuluu Juha Sipilän hallituksessa ympäristöministerinä toiminut Kimmo Tiilikainen. Viimeksi hän pääsi eduskuntaan yli 9000 äänellä Kaakkois-Suomen vaalipiiristä. Nyt hän oli ehdolla Helsingissä ja jäi rannalle.
”Halusin uuden alun. Nyt en tiedä, minkä uuden alkua tämä on.”
Myös pitkäaikainen kansanedustaja Juha Rehula (kesk) jäi varasijalle.
Politiikan konkari, perustamansa tähtiliikkeen riveistä eduskuntaan pyrkinyt Paavo Väyrynen jäi 1235 äänellä eduskunnan ulkopuolella. Hän selittää tähtiliikkeen huonoa menestystä mediapelillä.
”Tähtiliikkeen politiikan kannatusta ei päästy mittaamaan sen vuoksi, että meidät suljettiin eduskuntapuolueena kokonaan niille järjestettyjen vaalikeskustelujen ja -ohjelmien ulkopuolelle", Väyrynen kirjoittaa blogissaan. Väyrysen mukaan puolue jatkaa toimintaansa ja on mukana tulevissakin vaaleissa.
Toinen rannalle jäänyt eduskuntapuolue on siniset, joka ei saanut läpi yhtään kansanedustajaa. Puolueen on määrä päättää jatkostaan tänään.
Putoamistaan kommentoivat myös Sdp:n kansanedustaja Pilvi Torsti ja vasemmiston Silvia Modig, joka ilmoitti pohtivansa eurovaaliehdokkuutta.
Mä tipuin. Mutta hävisin loistaville tyypeille! @MaiKivela @veronikahonka @paavoarhinmaki onnea! Te ootte kaikki huippuja! Uudistakaa ilmastopolitiikka ja translaki, paljon muutakin mut jos nää ekana? Pohdin eurovaaliehdokkuutta? Koko #vasemmisto kiitos!
— silvia modig #14 (@silviamodig) April 15, 2019
Torsti totesi antaneensa kaikkensa yhdessä kampanjatiiminsä kanssa.
"Olo on nyt tyhjä."
Mitä tapahtuu nyt, ketkä putosivat?
Eduskuntavaalit on pidetty, ja pian Suomeen muodostetaan uusi eduskunta. Äänestysaktiivisuus nousi 1,9 prosenttiyksiköllä 72 prosenttiin, kun 3 097 736 äänioikeutettua antoi äänensä.
Eduskuntapuolueiden määrä pienenee, kun siniset ja tähtiliike menettivät kansanedustajansa. Kaikkiaan uuden eduskunnan muodostaa yhdeksän puoluetta ja liikettä: Sdp, perussuomalaiset, kokoomus, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto, Rkp, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt.
Perussuomalaisista irrottautuneet siniset sekä tähtiliike menettivät kaikki kansanedustajansa.
Kokosimme viisi asiaa, jotka eduskuntavaalien tuloksesta on hyvä tietää.
1. Suurin puolue on Sdp (17,7 prosenttia), kun äänistä on laskettu 100 prosenttia. Toiseksi sijoittui perussuomalaiset (17,5) ja kolmanneksi kokoomus (17,0).
2. Suomalaisen käytännön mukaan suurimman puolueen puheenjohtaja eli tässä tapauksessa Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne käynnistää hallitustunnustelut ja johtaa aikanaan hallitusneuvotteluja. ”Tulemme lähettämään kaikille puolueille samat asiakysymykset ja arvokysymykset. Sitten katsotaan, onko neuvottelu mahdollista”, Rinne sanoi HS:n ja IS:n yhteisessä vaalilähetyksessä myöhään sunnuntai-iltana.
3. Henkilövertailussa eniten ääniä saivat perussuomalaisten Jussi Halla-aho (30 527 ääntä), vasemmistoliiton Li Andersson (24 404), kokoomuksen Antti Häkkänen (20 231), vihreiden Pekka Haavisto (20 159) sekä Sdp:n Sanna Marin (19 087).
4. Entinen pääministeripuolue keskusta kärsi murskatappion. Puolueen kannatusosuus laski 7,2 prosenttiyksiköllä 13,9:ään, ja puolue menettää 18 kansanedustajaa.
5. Kymmenet istuvat kansanedustajat menettävät paikkansa. Nimekkäitä putoajia ovat esimerkiksi tähtiliikkeen puheenjohtaja Paavo Väyrynen, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk), sinisten puheenjohtaja Sampo Terho, puolustusministeri Jussi Niinistö (sin), työministeri Jari Lindström (sin), sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin), vihreiden väistynyt puheenjohtaja Touko Aalto, Ozan Yanar (vihr), Jyrki Kasvi (vihr) ja Susanna Koski (kok).
Eduskuntavaalien tulos vahvistetaan keskiviikkona 17. huhtikuuta. Uusi eduskunta aloittaa työnsä tiistaina 23. huhtikuuta.
Kaipaatko lisää tietoa?
Lue HS:n kattava liveanalyysi ääntenlaskennasta ja vaali-illasta täältä.
Lue toimittaja Teija Sutisen vaalianalyysi täältä.
Pienpuolueiden unelma omasta kansanedustajasta menossa murskaksi
Jokainen eduskunnan ulkopuolelta Arkadianmäelle pyrkineistä pienpuolueista on jäämässä ilman kansanedustajia.
Tällaisia puolueita on yhteensä yhdeksän: eläinoikeuspuolue, feministinen puolue, itsenäisyyspuolue, kansalaispuolue, kommunistinen työväenpuolue, liberaalipuolue, piraattipuolue, Suomen kansa ensin ja Suomen kommunistinen puolue.
Edes eläinoikeuspuolueen, feministisen puolueen, piraattipuolueen ja liberaalipuolueen vaaliliitto Helsingissä ei näytä riittävän nostamaan eduskuntaan feministien Katju Aroa tai piraattien Petrus Pennasta, joilla arveltiin ennen vaaleja olevan paras mahdollisuus kansanedustajapaikkaan. Kumpikin oli jäämässä ilman paikkaa, kun Helsingin vaalipiirin äänistä oli laskettu 97,3 prosenttia.
Helsingin vaalipiirissä äänikuninkuuteen oli nousemassa perussuomalaisten Jussi Halla-aho noin 30 000 äänellä. Toiseksi oli sijoittumassa vihreiden Pekka Haavisto vajaalla 20 000 äänellä.
Eduskunnan ulkopuolella olevien puolueiden määrä myös kasvaa näiden vaalien myötä, kun siniset ja tähtiliike menettävät kansanedustajansa.
Yhdentoista eduskunnan ulkopuolelle jääneen puolueen yhteenlaskettu kannatusosuus oli valtakunnallisesti kolme prosenttia, kun äänistä oli laskettu 93,9 prosenttia.
Näissä vaaleissa eduskunnan ulkopuolelle jäävien puolueiden ääniosuus oli kasvamassa vuoden 2015 eduskuntavaaleista, jolloin tällaisten puolueiden yhteenlaskettu kannatus oli 2,5 prosenttia.
Timo Soini jätti sinisten vaalivalvojaiset väliin
Perussuomalaisista irtaantunut siniset ei ole saamassa yhtään paikkaa eduskuntaan. Tämän seurauksena muun muassa neljä Juha Sipilän hallituksessa toiminutta ministeriä jää rannalle.
Sinisille oli kova kolaus, kun Timo Soini päätti olla lähtemättä ehdolla eduskuntavaaleissa. Timo Soini jättää siniset oman onnensa nojaan, kirjoitettiin tuolloin esimerkiksi HS:n pääkirjoituksessa.
Soini ei tullut paikalle edes sinisten vaalivalvojaisiin, vaan istui sen sijaan naisten jääkiekon MM-finaaliottelua.
Vaalituloksen kuultuaan sinisten puoluesihteeri Matti Torvinen ilmoitti, että maanantaina päätetään puolueen lopettamisesta. Puheenjohtaja Terho kiisti sunnuntaina tiedot ja muistutti edessä olevista eurovaaleista.
Voisiko kokoomus houkutella Harry Harkimon takaisin ministerin salkulla?
Yleisradion ennuste vaalituloksesta herättää kiintoisia kysymyksiä eduskuntavaalien jälkeisen ajan voimasuhteista.
Sunnuntai-iltana kello 21.45 julkaistun ennusteen mukaan Sdp olisi voittamassa vaalit 17,7 prosentin ääniosuudella. Ennusteen mukaan sekä perussuomalaiset että kokoomus saisivat 17,2 prosenttia, keskusta 13,8, vihreät 12,0, vasemmistoliitto 8,2, Rkp 4,5 ja Kd 3,8 prosenttia äänistä. Lisäksi Liike Nytin Harry Harkimo saisi ennusteen mukaan kansanedustajapaikan.
Toteutuu Ylen ennuste tai ei, kärkikolmikko on hyvin lähellä toisiaan.
Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Marko Junkkari ja Ilta-Sanomien politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala pohtivat erikoista asetelmaa tuoreeltaan HS:n ja IS:n yhteisessä vaalilähetyksessä. Ennusteen mukainen vaalitulos olisi historiallinen, sillä kolmen suurimman puolueen kannatukset eivät ikinä ole olleet 0,5 prosentin sisällä toisistaan.
Tiukka tilanne sai toimittajat spekuloimaan mahdollisella taktikoinnilla.
”Mitäpä sanot, Timo, jos tässä syntyy jonkinlaisia loikkauskuvioita? Jos muistetaan, niin Harkimo oli ennen kaikkea pettynyt, kun ei saanut ministerinsalkkua [kokoomuksessa]”, Junkkari kysyi.
”Mitä jos [Harkimo] nyt palaisi kokoomukseen sillä edellytyksellä, että saisi ministerin salkun ja siivittäisi kokoomuksen suurimmaksi puolueeksi?”
Kokoomuksen listoilta eduskuntaan vuonna 2015 noussut Harkimo erosi puolueesta huhtikuussa 2018. Hän perusti Liike Nytiksi nimetyn poliittisen liikkeen, jota ei kuitenkaan ole rekisteröity puolueeksi. Mikäli kokoomuksen vaalitulos päättyisi tasan tai lähes tasan Sdp:n tai perussuomalaisten tai jopa molempien kanssa, se voisi olla kokoomukselle kannustin houkutella loikkari takaisin puolueeseen.
Jos Sdp, perussuomalaiset ja kokoomus sattuisivat saaman yhtä monta kansanedustajaa, hallitustunnustelut aloittaisi puolue, joka voittaa prosenteissa.
”Kun sanotaan, että on uusi aikakausi, niin [kyllä]. Nämä ovat minulle kahdeksannet vaalit, enkä uskalla yhtään veikata lopputulosta”, Haapala lopetti.
Kaikki siniset ovat vaarassa pudota eduskunnasta
Kaikki sinisten kansanedustajat ovat vaarassa pudota eduskunnasta.
Sinisten ministerit Jussi Niinistö, Sampo Terho, Jari Lindström ja Pirkko Mattila olivat kaikki putoamisvaarassa, kun äänistä oli laskettu 55 prosenttia. Myös eduskuntaryhmän puheenjohtajan Simon Elon paikka eduskunnassa näytti epätodennäköiseltä. Ylen tulosennusteenkin mukaan puolue jäisi ilman edustajanpaikkoja.
Elo totesi HS:n haastattelussa puoli kymmeneltä olevansa yllättynyt ja pettynyt, jos tulos jäisi tällaiseksi.
”Oli tulos mikä tahansa niin muutama olut kannattaa tässä ottaa”, hän pohti.
Siniset päättävät maanantaina, mitä puolueelle tapahtuu, kertoi puoluesihteeri Matti Torvinen.
”Jos tulosta ei tule, harkitsemme mitä tehdään. Kansa on antanut tuomionsa. Jos sen mielestä perussuomalaisten hajoaminen oli virhe, pitää harkita puolueesta luopumista”, Torvinen sanoi.
Myös puolueen puheenjohtaja Terho joutui vaalivalvojaisissa vastailemaan kysymyksiin puolueen ja itsensä tulevaisuudesta.
”Olemme ylpeitä, että olemme yrittäneet”, Terho tyytyi toteamaan.
Ennakkoäänten voittajat iloitsevat: Li Andersson ja Pekka Haavisto olivat yhtä hymyä
Ennakkoäänten julkistuksen jälkeen näytti siltä, että Sdp:n ja kokoomuksen keskinäisestä kamppailusta suurimmaksi puolueeksi oli luvassa tiukka, ja etenkin Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne vaikutti hieman kireältä toimittajien haastatteluissa.
Sen sijaan vihreiden Pekka Haavisto ja vasemmistoliiton Li Andersson olivat kaksi puoluejohtajaa, jotka vaikuttivat erityisen tyytyväisiltä. Vihreät olivat saamassa 10,8 prosentin ja vasemmistoliitto 8,7 prosentin kannatuksen, kun äänistä oli laskettu 44,1 prosenttia. Tällä tuloksella kumpikin puolue olisi saamassa viisi lisäpaikkaa eduskunnassa ja olisivat matkalla vaalivoittoon.
Pikkuparlamentissa HS:n toimittaja Marko Junkkari pani merkille, että Andersson on ollut yhtä hymyä ennakkoäänten julkistuksen jälkeen.
”Kyllähän tuollainen tulos hymyilyttää”, Andersson kommentoi.
Andersson myös naurahti tyytyväisenä, kun IS:n Timo Haapala kysyi häneltä, kuka Varsinais-Suomen vaalipiirissä johtaa henkilökohtaisissa äänissä.
”Viimeksi olin [ykkönen], kun katsoin, mutta nyt en ole ehtinyt tarkistaa”, Andersson sanoi.
Andersson oli matkalla Varsinais-Suomen äänikuningattareksi liki 12 000 äänellä, kun vaalipiirin äänistä oli laskettu 43,6 prosenttia.
Vasemmistoliitolle tulos olisi merkittävä siksikin, että puolueen edellinen vaalivoitto on vuodelta 1995, jolloin sen kannatus oli 11,2 prosenttia.
Vaikka ääntenlaskenta oli vielä kesken, Andersson tulkitsi, että vaalitulos näyttäisi laajemmin osoittavan, että äänestäjät ovat tyytymättömiä etenkin edellisen hallituksen leikkauspolitiikkaan.
Vihreiden Pekka Haavisto puolestaan kertasi HS:n ja IS:n lähetyksessä hymyillen puolueen menestystä etenkin Helsingissä. Puolue oli saamassa Helsingin vaalipiirissä 24,1 prosentin kannatuksen ja olisi näin ollen prosentin kokoomusta edellä, kun vaalipiirin äänistä oli laskettu 37,1 prosenttia. Kokoomus on perinteisesti ollut suurin puolue Helsingissä.
”Jos tulee vaalivoitto, silloin varmasti hallituksen muodostaja tulee meidänkin näkemyksiä kysymään”, Haavisto kommentoi pidättyvästi mahdollisia hallitustunnusteluja.
Perussuomalaiset haluaa korvata jytkyn "tsunamilla"
Perussuomalaisten menestys vuoden 2011 eduskuntavaaleissa muistetaan nimellä ”jytky”. Sen lanseerasi voittopuheessaan puolueen tuolloinen puheenjohtaja Timo Soini.
Perussuomalaisten viestintävastaava Matti Putkonen haluaa lanseerata tämän vuoden vaalimenestykselle uuden nimen. Se on ”tsunami”.
”Eihän meillä ole jytkyä enää, onko meillä tsunami? Putkonen kysyi joukoiltaan vaalivalvojaisissa. ”Eli kokeillaan kerran: tsunami!”
Puheenjohtaja Jussi Halla-aho hurrattiin sisään tsunamihuudoilla. Hän kommentoi Putkosen lanseeraamaa termiä HS:lle.
”Matilla on vilkas mielikuvitus. Meille on tärkeää, että perussuomalaiset vakiinnuttaa asemansa suurena puolueena ja se, että keksimme erisnimiä hyvälle vaalitulokselle antaa ymmärtää, että näissä vaalituloksissa olisi jotain poikkeuksellista”, Halla-aho sanoi. ”Minulle sopii, että Matti käyttää sitä sanaa. En itse omaksu sitä sanavarastooni aivan heti.”
Tsunami on hyökyaalto, joka saattaa syntyä esimerkiksi syvän meren alueella sattuvasta maanjäristyksestä.
Ennakkoäänet olivat Sdp:lle pettymys – "Ei tässä kellään mitään hätää ole"
Eduskuntavaalien ensimmäiset ennakkoäänet julkistettiin kello 20, eikä yksikään puolue saanut tässä vaiheessa yli 20 prosenttia äänistä: Sdp sai ennakkoäänistä 18,9 prosenttia, kokoomus 17,2 prosenttia, keskusta 15,4 prosenttia ja perussuomalaiset 15,1 prosenttia.
”Nyt täytyy vain odottaa rauhassa, ei tässä kellään mitään hätää ole”, Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne kommentoi tuoreeltaan.
Tilanne voi kärjessä vielä muuttua, sillä edellisissä eduskuntavaaleissa varsinaisen vaalipäivän äänien myötä perussuomalaisten ja kokoomuksen ääniosuus on kasvanut, Sdp:n pienentynyt.
Alle 20 prosentin osuus oli Sdp:lle varmasti pettymys.
Sdp:n puoluesihteeri Antton Rönnholm sanoi Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien videohaastattelussa ennen ennakkoäänten julkistamista, että puolueen pitäisi saada ennakkoäänistä yli 20 prosenttia, jotta voisi olla varma Sdp:n kannalta ”hyvästä lopputuloksesta”. Tästä voi päätellä, ettei nousua suurimmaksi puolueeksi pidetä Sdp:ssä itsestään selvänä, vaikka puolue on gallupeissa onnistunut pitämään suosituimman puolueen paikan.
Puheenjohtaja Rinne oli varovaisempi eikä halunnut arvuutella ennakkoäänillä. Hän kuitenkin veikkasi HS:n ja IS:n lähetyksessä, että Sdp olisi ennakkoäänien perusteella ”selvä ykkönen”. Olisiko se katastrofi, jos puolueen osuus ennakkoäänistä ei ole vähintään 20 prosenttia?
”Ei se ole mikään katastrofi, katsotaan, mitä tuolta tulee”, Rinne vastasi tuolloin.
Sdp:lle voitto olisi historiallinen: edellisen kerran puolue oli eduskuntavaalien suurin puolue Paavo Lipposen johdolla vuonna 1999.
- Eduskuntavaalit Seuraa
- Antti Rinne Seuraa
- Elina Väntönen Seuraa
- Teemu Muhonen Seuraa
Kommentit