Politiikka

HS kertoi laajasta hyväksikäytöstä nepalilaisissa ravintoloissa – Poliisin mukaan riiston torjunta on vaikeaa, koska resurssit ovat niukemmat kuin missään muualla EU:ssa

Poliisihallitus ja ihmiskaupparaportoija sanovat, että Suomen viranomaiset ovat merkittävästi jäljessä verrokkimaistaan. Työperäiseen ja seksiperäiseen hyväksikäyttöön puuttuminen vaatii merkittävää resurssien lisäämistä.

Suomen viranomaisten resurssit ovat aivan liian pienet torjumaan vakavaa piiloon jäävää hyväksikäyttöä. Näin sanovat Poliisihallituksen tarkastaja Måns Enqvist ja yhdenvertaisuusvaltuutetun ihmiskaupparaportoinnista vastaava ylitarkastaja Venla Roth.

Heidän mukaansa Suomi on merkittävästi jäljessä verrokkimaitaan, eikä nykyisillä voimavaroilla ole mahdollista puuttua riittävässä määrin työperäiseen ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvään ihmiskauppaan sekä muuhun hyväksikäyttöön.

HS kertoi lauantaina laajassa artikkelissa nepalilaisissa ravintoloissa tapahtuvasta systemaattisesta työvoiman hyväksikäytöstä.

Viranomaisten huoli ei rajoitu vain ravintoloihin, Enqvist sanoo, vaan hyväksikäyttöä on havaittu myös esimerkiksi siivousyrityksissä ja rakennustyömailla.


Ilmiön laajuutta on vaikea arvioida, mutta sekä Enqvist että Roth arvioivat, että hyväksikäyttöä esiintyy paljon. Roth uskoo, että ongelma tulee vain kasvamaan esimerkiksi muuttoliikkeiden, työmarkkinoiden sääntelyn purkamisen ja Suomeen jäävien paperittomien määrän lisääntymisen myötä.

”Suomella on vielä mahdollisuus tehdä mahdollisimman vaikeaksi se, ettei tänne synny laajamittaisia hyväksikäyttöön perustuvia työmarkkinoita. Ihmiskauppaa on mahdollista ehkäistä”, Roth sanoo.

”Sitä on jo ja enemmän kuin moni kuvittelee, mutta voimme tehdä paljon, ettei tilanteesta tulisi vastaava kuin monessa Euroopan maassa.”

Se vaatisi viranomaisilta paljon. Poliisin resurssit ovat erittäin niukat.

”Poliisilla on Suomessa vähemmän resursseja asukasta kohden kuin missään muualla Euroopan unionissa”, poliisihallituksessa ihmiskaupan vastaisesta työstä vastaava Enqvist sanoo.

Poliisihallitus on esittänyt poliisien määrän nostamista 650 henkilötyövuodella, mikä tarkoittaisi, että oltaisiin kymmenen vuoden takaisessa tilanteessa. Enqvistin mukaan poliisi olisi tälläkin tasolla aliresursoitu, ja uudet virat uppoaisivat joka sektorille nopeasti.

”Meillä on tällä hetkellä pula hälytys- ja valvontapuolella sekä rikostutkinnassa. Emme pysty vastaamaan kaikkiin hälytystehtäviin. Koko ajan on riski, ettemme saa edes tutkittua juttuja vanhenemisajan puitteissa.”

Ihmiskaupan tapaisen piilorikollisuuden torjuminen vaatii poliisin paljastavaa toimintaa, joka on erityisen kallista ja työvoimaa vaativaa.

”Varsinkin paljastavaan toimintaan tarvittaisiin lisää voimavaroja, mutta jos niitä lisää vain sinne, se tukkii taas muuta työtä”, Enqvist sanoo.

Myös Roth arvioi, että resurssipula on syy siihen, miksi vakavaan piilorikollisuuteen ei pystytä Suomessa puuttumaan voimakkaammin. Se vaatisi enemmän valvovia silmiä, Roth sanoo, mutta poliisilla ja aluehallintovirastolla ei ole siihen voimavaroja. Aluehallintoviraston eli avin toimivaltuudet ovat Rothin mukaan ylipäänsä heikot.

”Rahastahan tässä on kyse. Tämä on ihan poliittinen päätös, mitä ihmiskaupalle halutaan tehdä. Sitä ei pidetä sellaisena yhteiskunnallisena ongelmana, jonka ratkaisemiseen pitäisi lisätä resursseja.”

Rothin mukaan poliisi on tällä hetkellä aivan liikaa kiinni rikosilmoituksissa, kun torjutaan työ- ja seksiperäistä ihmiskauppaa tai sen tapaista hyväksikäyttöä. Harva uhri uhri pystyy tai uskaltaa tehdä rikosilmoitusta. Työpaikkoja tarkastavan aluehallintoviraston on taas vaikea päästä kiinni etenkään vakavampaan hyväksikäyttöön.

Tämä kävi ilmi myös HS:n selvityksessä nepalilaisista ravintoloista.

”Tarvitsemme paljon enemmän viranomaisen aloitteesta tehtyä valvontaa. Ylipäänsä siihen pisteeseen pääseminen, että on joku yksilöity rikosepäily, vaatii tiedustelua ja paljastavaa toimintaa”, Roth sanoo.

”Ihmiskauppa on piilorikollisuutta. Ei se tule ilmoituksin viranomaisten tietoon, se pitää kaivaa esiin.”

Rothin mukaan Suomen viranomaisten resurssit ovat aivan eri luokkaa kuin esimerkiksi Belgiassa, Hollannissa, Norjassa ja Ruotsissa.

Suomen poliisilla ei ole esimerkiksi ihmiskauppaan erikoistunutta yksikköä.

Rothin mielestä yksikkö olisi tärkeä, koska vaatii erityisosaamista tunnistaa, paljastaa ja tutkia ihmiskauppaa ja sen kaltaista hyväksikäyttöä. Tällä hetkellä osaamisen taso ja kyky tehdä tutkintaa vaihtelee. Uhrit ovat eriarvoisessa asemassa ja rikosvastuu toteutuu vaihtelevasti eri puolilla maata.

”Niissä Euroopan maissa, joissa ihmiskaupan tutkimiseen on panostettu resursseja, on saatu aikaan myös tuloksia. En ymmärrä, miksi Suomi olisi poikkeus tässä asiassa. Niin seksuaalisen kuin työperäisen hyväksikäytön kohdalla voitaisiin tehdä paljon enemmän.”

Myös Helsingin poliisi ja Poliisihallitus ovat kääntyneet tukemaan ajatusta erityisestä yksiköstä. Sisäministeri Kai Mykkänen (kok) sanoi lauantaina HS:lle, että ajatusta pitäisi harkita.

Ongelma on jälleen raha.

Poliittisesti korvamerkityt ja lyhytaikaiset lisäykset johonkin toimintaan eivät poliisia juuri auta, Enqvist sanoo. Jos resurssien kokonaismäärää ei lisätä, se tarkoittaa vain, että poliisin pitää leikata jostain muualta. Rothin mielestä ihmiskauppaan erikoistunutta yksikköä ei ole järkeä perustaa, ellei se voi toimia vähintään yhden vaalikauden ajan.

Esimerkki tällaisesta korvamerkitystä lisäyksestä nähtiin tuoreiden seksuaalirikosepäilyjen jälkeen, kun jokaiselle poliisilaitokselle lisättiin kaksi nettipoliisia. Poliisi on saattanut joutua ottamaan nettipoliisit pois muusta työstä, koska käsipareja ei vain ole tarpeeksi.

Poliisi yrittää paikata ongelmaa koulutuksella. Viime vuonna noin 700 poliisia eli noin kymmenesosa kaikista koulutettiin tunnistamaan ihmiskauppaa ja sen kaltaista hyväksikäyttöä.

Roth ja Enqvist tunnistavat HS:n selvityksessä esiin nousseet toimintatavat. He kuvaavat niitä hyvin tyypillisiksi työperäisessä hyväksikäytössä.

Nykypäivän ihmiskauppa ja sen tapainen hyväksikäyttö on ani harvoin sitä, että uhri on konkreettisesti vangittuna. Rothin mielestä monen onkin vaikea käsittää, miksi uhri ei vain juokse karkuun.

”Elämme länsimaisessa rationaalisessa kulttuurissa, ja meidät on kasvatettu ajattelemaan, että ihmisillä on vapaus valita. Meidän voi olla vaikea ymmärtää, että on monia eri seikkoja, jotka johtavat siihen, että uhri kokee olevansa sidottu tiettyyn työhön.”

Toiminta on rakennettu niin, että uhrin olisi mahdollisimman vaikea hakea apua. Ihmiskaupan mekanismi on sama työ- ja seksiperäisessä hyväksikäytössä sekä eri aloilla, sanoo Enqvist.

Usein toimintaa pyörittävät henkilöt tuntevat Suomen yhteiskunnan säännöt ja heillä on kielitaitoa, kun taas uhrit ovat pimennossa.

”Moni uhri tulee korruptoidusta maasta ja luulee, että viranomaiset eivät voi auttaa. Työperäisessä hyväksikäytössä työnantaja vielä jatkuvasti pelottelee uhria, että hän joutuu takaisin kotimaahansa”, Enqvist sanoo.

Rothin mielestä on tärkeää kysyä, miten Suomen oma lainsäädäntö ja viranomaiskäytäntö mahdollistavat hyväksikäytön tapahtumisen.

Esimerkiksi marjanpoimijoiden ihmiskauppatapauksessa tuomioistuin oli todennut, että valtio on lainsäädännöllään ja rakenteillaan mahdollistanut näin laajamittaisen marjanpoimijoiden hyväksikäytön.

Yksi iso kysymys liittyy oleskelulupiin, Roth sanoo. Tiettyyn alaan sidottu oleskelulupa tekee työntekijälle erittäin vaikeaksi lähteä hakemaan apua. Jos uusia töitä ei löydykään, voi joutua lähtemään maasta. Mikäli töitä voisi tehdä muuallakin kuin tietyllä alalla, todennäköisyys uuden työn löytymiselle ja hyväksikäytön loppumiselle olisi suurempi.

Ongelma kärjistyy, jos tietyn yhteisön työnantajat esimerkiksi sopivat keskenään, että viranomaisille puhuvalle työntekijälle ei tarjota töitä. Tällainen ilmiö nousi esiin HS:n nepalilaisia ravintoloita koskevassa selvityksessä.

Viime perjantaina hyväksyttiin laki, joka helpottaa tilannetta ainakin osittain. Jatkossa vuoden maassa laillisesti työluvalla oleskelleeseen henkilöön ei enää sovelleta ulkomaisen työvoiman saatavuusharkintaa.

Ongelmia on Rothin mukaan myös siinä, miten maahanmuuttovirasto myöntää ihmiskaupan uhreille oleskelulupia. Periaatteessa uhrilla on mahdollisuus saada tilanteensa perusteella oleskelulupa, jos poliisi aloittaa hänen tapauksessaan esitutkinnan.

”Tosiasiassa se ei menekään niin, vaan hakijat joutuvat odottamaan hyvinkin pitkiä aikoja. Pelkästään oleskelulupaa voi joutua odottamaan yli vuoden, ja harkinta-aikana työntekijä ei voi tehdä töitä, ellei hänellä ole voimassa olevaa oleskelulupaa.”

Käytännössä ihmiskaupan uhrit siis pakotetaan elämään tietyissä tilanteissa sosiaaliturvalla. Maahanmuuttovirasto ei myönnä oleskelulupaa ennen syyttäjän päätöstä, vaikka laki mahdollistaisi sen.

Eduskunta on nyt edellyttänyt, että oleskelulupasäännökset arvioidaan uudelleen.

Toinen asia, josta Roth kantaa huolta, on joutuminen uudelleen hyväksikäytetyksi. Vaikka ihmiskaupan uhri vaihtaisi työpaikkaa, hän voi joutua uudelleen hyväksikäytön uhriksi.

Vastaava huoli on herännyt myös esimerkiksi rikoksen uhreja auttavassa kansalaisjärjestössä Rikosuhripäivystyksessä.

”Hyväksikäytössä ei ole kyse yksittäistapauksista, joissa joku epäonninen on joutunut uhriksi. Se on laajamittaista, ja siksi on hyvin mahdollista, että se osuu uhrin kohdalle uudestaan”, Roth sanoo.

”Suomen valtion vastuun näkökulmasta on todella problemaattista, jos uhri löytää itsensä samasta tilanteesta uudelleen. Valtiolla on kansainvälisen oikeudenkin nojalla velvollisuus ennaltaehkäistä etenkin ihmiskaupan uhrien joutumista uudelleen uhreiksi.”

Tähän liittyen Roth pitää ongelmallisena sitä, että Suomeen on hänen mukaansa annettu syntyä paperittomien eli laittomasti maassa oleskelevien ihmisten joukko. Kyseessä on ryhmä, jonka riski joutua ihmiskaupan ja muun hyväksikäytön uhriksi on suuri, Roth sanoo.

Kolmas Rothin huolenaihe koskee ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ja rikosprosessin sidosta. Roth kutsuu tätä yhdeksi ihmiskaupan vastaisen toiminnan suurimmista kipukohdista.

Sidos tarkoittaa sitä, että viranomaisten uhrille tarjoama apu on sidottu rikostutkinnan etenemiseen. Rothin mukaan tämä on ongelmallista, koska rikosprosessissa on aina omat erityispiirteensä, jotka liittyvät esimerkiksi poliisin resursseihin ja osaamiseen.

Se, että rikoksen tutkinta ei eri syistä onnistu, ei tarkoita että uhri ei tarvitsisi apua.

Joskus tutkittava rikosnimike saattaa lieventyä ihmiskaupasta esimerkiksi kiskonnantapaiseksi työsyrjinnäksi. Rajanveto on hankalaa ja tulkinnanvaraista, mutta se voi ratkaista sen, tippuuko uhri tyhjän päälle.

Tällaiset uhat vaikuttavat Rothin mukaan siihen, haluaako uhri ilmoittaa poliisille hyväksikäytöstä.

Eduskunta on äskettäin vaatinut, että sisäministeriö heikentää auttamisen ja rikosprosessin kytköstä.

Mistä johtuu se, että Suomessa päättäjät eivät ole halunneet panostaa ihmiskaupan ja siihen liittyvän hyväksikäytön torjumiseen?

Roth uskoo, että taustalla on ajatus ihmiskaupasta niin marginaalisena ilmiönä, ettei sen torjumiseen tarvitse panostaa.

Ilmiö on näkymätön. Uhrit ovat pääosin maassa laillisesti, eli siihen ei liity laitonta maahantuloa. Valtaosa uhreista on myös ulkomaalaisia.

”Tämä on rikollisuutta, joka ei aiheuta häiriöitä yhteiskuntajärjestykseen tai yleiseen turvallisuuteen. Ei se kosketa tavallista ihmistä. Ei asiakas vahingoitu siinä, kun hän käy ravintolassa tai ostaa siivouspalveluja”, Roth sanoo.

”Tässähän on kyse siitä, että miksi meidän pitäisi välittää.”

No miksi?

Rothin mukaan uhrien auttamisen lisäksi kyse on siitä, että rikosvastuu toteutuu yhdessä Suomen rikoslain vakavimmista rikoksista. Hyväksikäyttö ja siihen kytkeytyvä harmaa talous myös vääristää kilpailua, heikentää rehellisten yritysten asemaa ja syö valtion verotuloja.

Ilmiö on marginaalissa, mutta ei se ole marginaalinen, Roth sanoo.

”Pelkään, että jos tällaiseen toimintaan ei puututa, se kasvaa ja ongelman luonne pahenee.”

Suomi on Euroopan pussinperällä, ja monet vakavan rikollisuuden muodot ovat rantautuneet tänne myöhemmin kuin muualle. Nyt ne ovat kuitenkin olleet täällä jo pitkään, eikä tätä ole riittävästi tiedostettu, Roth sanoo. Vielä viisitoista vuotta sitten Suomessa ei käytännössä edes tunnistettu ihmiskauppaa.

”Luulen, että ihmiset oikeasti ajattelevat, että ihmiskauppaa on jossain muualla, mutta ei Suomessa. Tosiasiassa Suomesta jopa viedään ihmisiä ulkomaille”, Roth sanoo.

”Ei sitä tarvitse tuoda mistään. Se on täällä.”

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Maailma tähtäimen läpi – HS:n erikoisartikkeli vie maahan, jossa rynnäkkökivääri on kodin perusvaruste

      Tilaajille
    2. 2

      Poliisi on selvittänyt, kuka löi Jumbon pysäköintihallissa pyöräillyttä 3-vuotiasta poikaa

    3. 3

      Madonna ja Islanti rikkoivat Euroviisujen sääntöjä: Palestiinan liput esillä suorassa lähetyksessä Tel Avivissa

    4. 4

      Gordon Ramsay oli oikeasti vielä pahempi kuin televisiossa, ja iltaisin Helena Puolakka itki itsensä uneen – Nyt Suomen menestynein kokki johtaa ravintolaklassikkoa aivan eri tyylillä

      Tilaajille
    5. 5

      Parivuotias lapsi katosi kauppareissulla äidiltään Vantaan Martinlaaksossa, ja päätyi yksin junalla Helsingin rautatieasemalle

    6. 6

      Isis sieppasi lapsia ja koulutti heitä julmaan ideologiaan – HS tapasi vapautettuja lapsia, jotka eivät enää tunne vanhempiaan ja kutsuvat näitä vääräuskoisiksi

      Tilaajille
    7. 7

      Puurakenteinen motelli palaa Tammisaaren keskustassa

    8. 8

      Kauppareissulla kadonnut parivuotias kulki yksin junalla lähes puoli tuntia – Tällainen viranomais­operaatio pikkulapsen katoamisesta alkaa

    9. 9

      Kymmenet europarlamenttiin pyrkivät olleet syytettynä rikoksista

    10. 10

      ”Tästä tunteesta ei voi kirjoittaa laulua” – Alankomaat voitti Euroviisut 44 vuoden tauon jälkeen, tässä finaalin kokonaistulokset

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailma tähtäimen läpi – HS:n erikoisartikkeli vie maahan, jossa rynnäkkökivääri on kodin perusvaruste

      Tilaajille
    2. 2

      25 vuotta sitten muutama baari muutti koko Helsingin yöelämän, ja nyt ne kuolevat pois

    3. 3

      Gordon Ramsay oli oikeasti vielä pahempi kuin televisiossa, ja iltaisin Helena Puolakka itki itsensä uneen – Nyt Suomen menestynein kokki johtaa ravintolaklassikkoa aivan eri tyylillä

      Tilaajille
    4. 4

      Nuori texasilais­nainen sai aikaan päätöksen, joka määritti Yhdysvaltojen abortti­kannan vuosi­kymmeniksi – ja katui sitä myöhemmin syvästi

    5. 5

      Roska-astiat haisevat välillä selittämättömän pahalle, mutta se ei ole roskakuski Anna Karvosen pahin kammo: ”Täällä on nyt tällaista, tuletko jeesaamaan?”

    6. 6

      Suomi on ainoa Euroopan maa, jonka maaperästä nousee tulevaisuuden alkuainetta – Ruotsissa akku­teollisuus naureskelee hidasliikkeiselle Suomelle

      Tilaajille
    7. 7

      Skandaali Helsingin puolimaratonilla – huippuvauhdissa ollut Iivo Niskanen juoksi harhaan: ”Tämä oli vähän ylimielisesti järjestetty”

    8. 8

      Parivuotias lapsi katosi kauppareissulla äidiltään Vantaan Martinlaaksossa, ja päätyi yksin junalla Helsingin rautatieasemalle

    9. 9

      Madonna ja Islanti rikkoivat Euroviisujen sääntöjä: Palestiinan liput esillä suorassa lähetyksessä Tel Avivissa

    10. 10

      Kommentti: Itävalta on syvällä kriisissä – Liittokansleri Sebastian Kurz piti pystyssä äärioikeiston kulisseja, mutta nyt ne romahtivat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kirsi Hytönen on naimisissa, etsii netistä seuraa ja kertoo maksaneensa seksistä – Hän kertoo vilkkaasta seksielämästään, jotta naiset eivät häpeäisi itseään

      Tilaajille
    2. 2

      Moni tarkkailee luomiaan, mutta harva tunnistaa paljon yleisemmän ihomuutoksen – Tällainen on aurinkokeratoosi, joka altistaa ihosyövälle

    3. 3

      ”Vallassa on yksilön mieli­halujen käsittämätön palvonta” – Suomeen on kehittymässä uusi poliittinen voima, kun uskonto ja nationalismi lyövät kättä

      Tilaajille
    4. 4

      Tässä on ruokavalio, johon maapallolla on varaa: Uusi lautasmalli muuttaisi suomalaisten ruokailua radikaalisti, mutta mistään ei tarvitse luopua

      Tilaajille
    5. 5

      Aleksi elää kolmen miehen perheessä, ja nyt hän synnytti toisen vauvansa – ”Meillä on periaatteessa kaksi laitonta lasta”

      Tilaajille
    6. 6

      25 vuotta sitten muutama baari muutti koko Helsingin yöelämän, ja nyt ne kuolevat pois

    7. 7

      Simppeli ruutupaperi­kikka paljastaa, kannattaako halvat aurinko­lasit ostaa vai ei, sanoo professori

    8. 8

      ”Kun hyväksyy yksinäisyytensä, ei tarvitse juosta muiden perässä” – Aura Raulo oli erikoinen lapsi, joka kasvoi ulkopuolisena ja päätyi maailman huipulle

      Tilaajille
    9. 9

      Pariskunta osti omakoti­talon, josta paljastui myrkkyä – Korkein oikeus ratkaisi pitkään jatkuneen riidan myyjän hyväksi

    10. 10

      Tuohtuneen vegaanin päivitys sai somen kuohumaan: menikö vihreä poliitikko liian pitkälle vaatiessaan huippuravintolaa boikottiin?

    11. Näytä lisää