HS vertaili: Näin puolueiden ilmastokannat eroavat toisistaan – Suuri ilmastotentti tänään Sanomatalossa kello 16

Jos haluaa valita äänestettävän puolueen ilmastopolitiikan perusteella, vertailu ei ole aivan yksinkertaista. Kaikilla eduskuntapuolueilla on jonkinlainen ilmasto-ohjelma, mutta ne ovat hyvin eritasoisia.

Siksi HS vertaili puolueiden ilmastokantoja viiden kohdan perusteella. Koska puolueiden ilmasto-ohjelmat eivät ole yhteismitallisia, hyödynsimme puolueiden vastauksia HS:nhttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006038246.html ja Ylenhttps://yle.fi/uutiset/3-10648020 ilmastokyselyihin ja kansalaisjärjestöjen laajaa puoluevertailuahttps://www.korvaamaton.fi/wp-content/uploads/2019/02/Ratkaisuja-15-asteen-Suomelle.pdf.

HS keskittyi isoihin asioihin, joista puolueiden kunnianhimon tasoa kuvaa kaksi kysymystä: minä vuonna puolueet tavoittelevat hiilineutraalia Suomea ja kuinka paljon Suomen pitäisi päästöjään vähentää.

Lisäksi käymme läpi keinoja ja kantoja hiilinieluihin. Mukana ovat vähintään viiden kansanedustajan eduskuntapuolueet eli yhdeksän puoluetta.

HS:n suuri ilmastotentti pidetään tänään Sanomatalossa kello 16–18. Tenttiä voi seurata suorana myös HS.fi:ssä.

Joulukuussa kahdeksan vertailussa mukana olevaa eduskuntapuoluetta sitoutui yhteisessä linjauksessahttps://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/kahdeksan-eduskuntapuoluetta-paatti-yhteisista-ilmastopolitiikan-tavoitteista siihen, että Suomi tekee oman osansa, jotta maailman keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Vain perussuomalaiset jäi ulkopuolelle.

Useimpien puolueiden keinot eivät riittäisi pääsemään tavoitteeseen. Kansalais- ja kehitysjärjestöjen laajassa vertailussa lähelle 1,5 asteen tavoitetta pääsivät vain vihreiden ja vasemmistoliiton ilmastolinjaukset. Rkp ja Sdp pääsivät puoliväliin.

Viimeiseksi jäi perussuomalaiset, joka sai järjestöiltä nolla pistettä ja esittää useita ilmastopolitiikkaa jarruttavia toimia.

Aikataulu

Kuinka kiireellisenä asiana eri puolueet pitävät ilmastonmuutokseen puuttumista? Se on yksi isoista puolueita erottelevista tekijöistä.

Mittariksi on otettu puolueiden tavoitevuosi sille, että Suomi on kokonaan hiilineutraali. Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että Suomi päästää ilmakehään vain sen verran hiilidioksidia kuin omat metsämme ja peltomme kykenevät sitomaan. Erot näkyvät oheisessa grafiikassa.

Perussuomalaiset ja siniset eivät määrittele aikataulua lainkaan. Kireimmän aikataulun asettavat vihreät ja vasemmistoliitto. Rkp, Sdp ja keskusta määrittelevät tietyn vuoden, kun taas kokoomus ja Kd määrittelevät väljemmin ”2040-luvulla”.

Päästötavoite

Toinen iso erotteleva tekijä on päästövähennysten suuruusluokka. Mittariksi on otettu puolueiden tavoite, kuinka paljon Suomen pitää päästöjään vähentää vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.

EU:sta tuleva vähennystavoite vuodelle 2030 on nyt 40 prosenttia. Ilmastolinjauksessa kahdeksan puoluetta sitoutui EU:n tavoitteen nostamiseen vähintään 55 prosenttiin.

Osa puolueista ilmoittaa tätä kireämmän kansallisen tavoitteen. Ne näkyvät oheisessa grafiikassa. Rkp, vihreät ja vasemmistoliitto tavoittelevat 60 prosentin päästövähennystä. Kokoomuksen ja Kd:n tavoite on 55 prosenttia ja Sdp:n 49 prosenttia.

Aikataulua ja päästötavoitetta voi tarkastella myös rinnakkain. Ehkä eniten kysymyksiä herättää Sdp:n linja. Puolueella on yksi kireimmistä aikatauluista päästöjen ja nielujen tasapainolle, mutta muita päästövähennystavoitteen ilmoittaneita puolueita pienempi vähennysprosentti.

Pääseekö puolittamalla päästöt vuoteen 2030 mennessä hiilineutraaliksi 2035? Tämä on toki mahdollista, jos vähentää päästöjä ripeästi 2030-luvun alussa tai onnistuu voimistamaan metsien ja maaperän hiilinieluja.

Fossiiliset polttoaineet

Kolme neljännestä Suomen kasvihuonekaasupäästöistä tulee energiasektorilta, johon kuuluu myös liikenne. Fossiilisista polttoaineista pitäisi päästä eroon vuoteen 2030 mennessä, jotta 1,5 asteen tavoite olisi mahdollista saavuttaa.

Nykyisin vajaat puolet Suomen päästöistä kuuluu EU:n päästökauppaan. Lähes kaikki puolueet ovat valmiita kiristämään päästökauppaa.

Päästökaupan tavoite on, että markkinat ohjaavat luopumaan fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Päästökaupan todellinen vaikuttavuus riippuu päästöjen hinnasta ja päästökaupan laajuudesta. Suomi myös vesittää päästökaupan tehoa jakamalla päästöyksiköitä teollisuudelle ilmaiseksi ja kompensoimalla päästökaupasta aiheutuvaa sähkön hinnan nousua.

Rkp, vasemmistoliitto ja vihreät luopuisivat päästöyksiköiden ilmaisjaosta. Kolmikon lisäksi myös keskusta voisi luopua päästökaupan kustannusten kompensaatiosta teollisuudelle.

Nykyinen päästökauppa ei vähennä päästöjä riittävän nopeasti, joten muita toimia tarvitaan.

Eduskunta päätti maaliskuussa, että kivihiilen polttaminen loppuu Suomessa viimeistään 2029. Se on merkittävä päätös, mutta 1,5 asteen tavoitteen saavuttaminen vaatisi myös turpeesta ja polttoöljystä luopumista lämmityksessä. Turve saastuttaa kivihiiltä enemmän, ja sen käyttöä tuetaan verotuksella.

Tiukin tavoite on vihreillä. Puolue haluaa energiaturpeesta eroon vuonna 2025. Vasemmistoliiton takaraja turpeen käytölle on 2030-luvun alku ja kokoomuksen vuosi 2035. Sdp ei määrittele tarkkaa aikataulua.

Keskusta puolestaan uskoo, että päästöoikeuksien kallistuminen johtaa automaattisesti turpeen alasajoon joskus 2030-luvulla.

Liikenne

Liikenne tuottaa noin viidenneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Jos Suomi haluaa olla hiilineutraali 2040-luvulla, liikenteen päästöt pitää käytännössä nollata.

Suomen ilmastopaneelin mukaan uusien fossiilikäyttöisten autojen myynti pitäisi kieltää viimeistään 2027. Vain vihreät kannattaa aikataulua. Vaalitenteissä myös vasemmistoliitto on kannattanut uusien bensiini- ja dieselautojen myynnin kieltämistä vuoteen 2030 mennessä.

Vihreät ja vasemmistoliitto kannattavat ainoina kansallista lentoveroa. Lentoliikenteen päästökaupan laajentamista kannattaa jo useampi puolue. Nykyisin lentoyhtiöt ostavat huutokaupassa 15 prosenttia EU:n sisäisten lentojen aiheuttamista päästöistä.

Kokoomus, Rkp, siniset, Sdp, vasemmistoliitto ja vihreät, uudistaisivat työmatkatukia siten, että ne kannustavat käyttämään kevyttä ja julkista liikennettä sekä sähkö- ja biokaasuautoja.

Keskusta, Rkp, siniset, Sdp, vasemmistoliitto ja vihreät suosisivat julkisissa autohankinnoissa täyssähkö- ja biokaasuautoja.

Kansalaisjärjestöt arvostelevat puolueita siitä, että ne uskovat liikaa biopolttoaineisiin. Biopolttoaineiden määrää ei voida kasvattaa rajattomasti, sillä niiden tuotanto voi pienentää hiilinieluja ja viedä alaa ruokakasveilta.

Hiilinielut

Päästöjen vähentäminen on tärkein keino torjua ilmaston lämpenemistä. Hiilidioksidin määrään ilmakehässä voidaan vaikuttaa myös hiilinieluja luomalla ja voimistamalla.

Yksi kovimmista ehdotuksista on vihreillä. Puolue lisäisi ympäristöluvitukseen ilmastovaikutusten arvioinnin. Tarkoitus on rajoittaa metsää raaka-aineenaan käyttävien laitosten määrää.

Ohuimmat ohjelmat nielujen osalta on sinisillä ja kristillisdemokraateilla. Sinisillä ei ole juuri muuta kantaa kuin että metsätaloutta pitää toteuttaa ”kestävästi”. Kd luottaa metsänomistajien ”ylisukupolviseen ajatteluun”.

Rkp hoitaisi asiaa lähinnä rahalla eli luomalla korvauksia metsänomistajille hiilivaraston ja hiilinielujen ylläpitämisestä. Myös Sdp, vasemmistoliitto ja vihreät pitävät korvaus- tai kannustinjärjestelmää keinovalikoimassa.

Kolmesta suuresta puolueesta kireimmät hiilinielunäkemykset on Sdp:llä. Ohjelmassaan Sdp kasvattaisi nieluja jo vuoteen 2030 mennessä. Aikatauluun on vaikea päästä, jos hakkuumääriä ei pienennetä nykyisestä.

Sdp linjaa, että vastedes ”metsäsektorin kestävyyttä tulee tarkastella nimenomaan hiilinielun koon kautta”. Puolue myös haluaa hiilinielutavoitteen sitovaksi osaksi kansallista ilmastostrategiaa. Ohjelmassa ei ole lakimuutoksia, jotka ohjaisivat kohti vähäisempiä hakkuita. Sen sijaan Sdp uudistaisi metsänhoidon suosituksia.

Keskustan hiilinielumaininnat ovat hyvin erihenkisiä. Hiilinielujen kohdalla puolue korostaa erityisesti metsätaloutta.

Suurista puolueista kokoomuksen ohjelma on tältä väliltä. Nielutavoitteet otetaan vakavasti, mutta toisaalta keinot jäävät hieman pehmeiksi.

Kokoomus, vasemmistoliitto, Sdp ja vihreät mainitsevat yhtenä keinona hakkuiden vähentämisen valtion mailla. Suomen metsistä karkeasti noin kolmannes on valtion omistuksessa.

Käytännön keino olisi pienentää Metsähallituksen tuloutustavoitetta. Yksikään neljästä puolueesta ei määrittele, kuinka isoa muutosta se valtion maille ajaa.

Useissa ohjelmissa kannatetaan metsien järeytystä keinona vahvistaa nieluja ja varastoja. Toisin sanoen pääte- tai uudistushakkuu tehtäisiin nykyistä vanhempaan metsään. Tämän tavoitteen mainitsevat kokoomus, Sdp, vasemmistoliitto ja vihreät.

Puolueiden keinot hakkuiden lykkäämiseen vaihtelevat. Kokoomus haluaa ”selvittää tasapainoiset ohjauskeinot”. Lisäksi kokoomus ja Sdp uudistaisivat metsänhoito-ohjeita hakkuiden ajoituksesta.

Rahaa hakkuiden siirtämisestä maksaisivat vihreät, Sdp, vasemmistoliitto ja Rkp. Kaikkein pisimmälle ja yksityiskohtaisimmin kannustinrahamallia on kehitellyt vasemmistoliitto.

Sitovia lakimuutoksia hakkuuikien määrittelyyn puolueet eivät esitä.

Korjaus 4.4. klo 13.57: Lause ”Suomen talousmetsistä karkeasti noin kolmannes on valtion omistuksessa” on muutettu muotoon ”Suomen metsistä karkeasti noin kolmannes on valtion omistuksessa”.