Politiikka    |   HS-analyysi

Kaikilta vaaditaan pian elinikäistä opiskelua, ja uuden hallituksen pitäisi päättää, kuka sen maksaa

Poliitikot ja työmarkkinajärjestöt kannattavat jatkuvaa oppimista, mutta sen maksajista ja toteutuskeinoista ei ole vielä käsitystä. Uuden hallituksen pitää siitä kuitenkin päättää, sillä Suomi on jo myöhässä työntekijöiden osaamisen päivityksessä.

Jatkuvan oppimisen uudistusta on verrattu tärkeydeltään jopa peruskoulun tuloon. Seuraavan hallituksen tulisi ryhtyä tähän uudistukseen – eikä ainoastaan ryhtyä vaan myös toteuttaa se.

Työn murros vaatii työntekijöiden osaamisen jatkuvaa päivitystä. Se on myös yksi keino kohentaa työllisyyttä ja tuottavuutta.

Paha pula osaavasta työvoimasta työttömyyden keskellä eli niin sanottu kohtaanto-ongelma ei tullut yllätyksenä, mutta siihen on varauduttu huonosti.

Pula ei koske pelkästään ict-alaa ja koodareita vaan myös esimerkiksi paperin ja sahatavaran valmistusta, sosiaali- ja terveyspalveluita, prosessiteollisuutta sekä kuljetusalaa.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitusta edeltänytkin hallitus päinvastoin vähensi esimerkiksi työvoimakoulutusta ja heikensi aikuiskoulutustukea osana menoleikkauksia, joista suuri osa muutenkin kohdistui koulutukseen.

Vasta loppumetreillään hallitus ryhtyi paikkailemaan pahimpia työvoimakapeikkoja erilaisin täsmä- ja muuntokoulutuksin. Lainmuutoksella velvoitettiin myös korkeakoulut tarjoamaan enemmän mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen tutkintokoulutuksen rinnalla.

Puolueet ja työmarkkinajärjestöt ovat nyt yhtä mieltä siitä, että aikuisten jatkuva koulutus on saatava kuntoon, mutta konkreettisia keinoja tai hintalappuja ei vielä ole juuri esitetty.

Suurin kysymys kuuluukin, kuka lystin maksaa.

 

Yksi kiistanaiheista on se, onko kyseessä vapaaehtoinen opiskelu vai velvollisuus.

Jatkuvaa oppimista kutsuttiin aiemmin elinikäiseksi oppimiseksi, joka on välillä vääntynyt myös elinkautiseksi.

Yksi kiistanaiheista onkin se, onko kyseessä vapaaehtoinen opiskelu vai velvollisuus. Ja miten mukaan saataisiin juuri ne, jotka tarvitsisivat lisäoppeja kipeimmin mutta joilla ei ole siihen motivaatiota?

Työ- ja elinkeinoministeriön tekoälytyöryhmän raportissa väläyteltiin jopa, että oppivelvollisuuden ulottaminen peruskoulusta ammattikouluun tai lukioon eli vähintään 18-vuotiaaksi ei riittäisi, vaan oppivelvollisuus tulisi venyttää eläkeikään saakka.

Kirjaimellisesti tulkittuna tämä tarkoittaisi, että jokaisen työikäisen osaamisen jatkuva päivitys myös kustannettaisiin julkisin varoin. Se tuskin on realistinen vaihtoehto, vaikka taloustaantuma ei täysillä iskisikään.

Yleisempi näkemys on, että töissä olevan lisäoppien kustannuksista vastaisivat yhdessä työntekijä itse, työnantaja ja valtio, mutta osuuksien suuruudesta ei ole yksimielisyyttä.

Tekoälytyöryhmän mukaan tulisi selvittää mahdollisuus myöntää ”jokaiselle työikäiselle koulutusseteli tai koulutustili, joka synnyttäisi Suomeen toimivat aikuiskoulutusmarkkinat”.

Tuloksena olisi minitutkintoja tai ”ajokortteja”, joista kävisi ilmi, mitä on opittu.

Työryhmä väläytti myös työntekijän subjektiivista oikeutta palkalliseen opintoviikkoon keskimäärin kerran vuodessa. Koulutuksen sisältö vaikuttaisi siihen, olisiko maksaja työnantaja vai valtio.

Koulutustileistä ja -seteleistä on saatu hyviä kokemuksia esimerkiksi Ranskassa ja Singaporessa.

Aiemmin esimerkiksi korkeakoulutettujen keskusjärjestö Akava on esittänyt, että työntekijä saisi kolmen vuoden välein tonnin koulutussetelin, josta valtion maksuosuus olisi 60 prosenttia ja loput jakautuisivat tasan työntekijän ja työnantajan kesken.

Yhdeksän akavalaista liittoa teki oman esityksensä 200 euron vuotuisesta osaamissetelistä. Sen rahoittaisivat työntekijät ja työnantajat vakuutusmaksuilla, jotka voisi vähentää verotuksessa. Lisäksi verotuksessa voisi vähentää koulutuksen osallistumismaksuja enintään 300 euron arvosta vuodessa.

Opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen Osaamisen ennakointifoorumi esitti äskettäin subjektiiviseen oikeuteen perustuvaa koulutuspankkirahastoa, joka karttuisi työuran varrella.

 

Koulutuksen määrä on pitkällä aikavälillä vähentynyt.

Arviot uudelleen-, täydennys- ja lisäkoulutuksen tarpeessa olevien ihmisten määristä vaihtelevat. Etenkin poliitikkojen suosiossa on ollut konsulttiyhtiö McKinseyn yksi laskelma, jonka mukaan noin miljoona suomalaista tulisi kouluttaa uudelleen kymmenen vuoden kuluessa.

Kun kerrotaan vaikka tuhannen euron seteli miljoonalla, päästään karkeasti miljardin euron hintalappuun. Todelliset kustannukset riippuisivat siitä, mikä olisi lopulta setelin käyttöaste ja kuinka usein koulutus toistuisi.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on muistuttanut, että Suomessa työnantajat rahoittavat vuosittain henkilöstön osaamista Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) arvion mukaan jo 1,5 miljardilla eurolla.

Työolobarometrin mukaan 54 prosenttia palkansaajista osallistuu työnantajan maksamaan koulutukseen. Koulutuksen määrä on pitkällä aikavälillä vähentynyt ja on nyt nelisen päivää vuodessa.

EK sysäisi työntekijöille itselleen suurempaa vastuuta osaamisensa turvaamisesta ja ehdottaa työntekijän vapaaehtoista vakuutusta, joka muistuttaisi ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

Osaamiskassan jäsenmaksut olisivat verotuksessa vähennyskelpoisia ja etuudet veronalaista tuloa.

Suurimpien puolueiden vaaliohjelmissa jatkuvaa oppimista pidetään tärkeänä, mutta sen rahoittamisesta ei juuri puhuta.

Tosin vihreiden tavoittelemasta koulutusrahoituksen lisämiljardista luvataan osa myös siihen, että ”jatkuva oppiminen nostetaan uudelle tasolle”. Vihreiden päämäärä on luoda ”pääosin julkisrahoitteinen osaamisturvan malli, jonka ytimessä on henkilökohtainen koulutustili”.

Kokoomusministerit esittävät tulevalle hallituskaudelle erityistä kolmikantaista osaamisen tulevaisuussopimusta. Siinä etsittäisiin yhdessä työmarkkinajärjestöjen ja oppilaitosten kanssa keinot mahdollistaa ja rahoittaa jatkuva oppiminen. Kokoomuksen keinovalikoimaan kuuluvat myös osaamistilit ja -setelit sekä osaamisvähennykset verotuksessa.

Sdp haluaa ohjelmansa mukaan toteuttaa ”ihmislähtöisen jatkuvan oppimisen uudistuksen, johon kuuluu malli henkilökohtaisesta osaamistilistä”. Puolue perää myös todennetun osaamisen rekisteriä, johon ihmisten koulutustiedot kerättäisiin. Lisäksi puolueen mukaan tarvitaan kattavat elinikäisen ohjauksen palvelut.

Keskusta tavoittelee ”rajatonta, jatkuvaa ja paikasta riippumatonta oppimista”. Yksi ratkaisu olisi puolueen mukaan sähköinen portaali, jossa korkeakoulujen opetustarjonta olisi saatavilla yhdeltä alustalta. Korkeakoulujen yhteisiä ja kaikille avoimia verkkokursseja ovat toki peränneet muutkin tahot, mutta niissä on edistytty hitaasti, vaikka erityistä virtuaaliyliopistoakin ehdittiin Suomessa kokeilla toistakymmentä vuotta sitten.

 

Tulevalla hallituksella ei ole pulaa pohjapapereista.

Puolueiden vaaliohjelmissa jatkuvan uudistuksen pohdiskelu on siis jäänyt vähiin, mutta tulevalla hallituksella ei ole pulaa pohjapapereista. Niitä ovat suoltaneet työmarkkinajärjestöjen lisäksi ajatushautomot, ministeriöt ja Opetushallitus.

Suomen itsenäisyyden juhlarahastolla Sitralla on meneillään kolmivuotinen Osaamisen aika -hanke, jossa etsitään laajan joukon voimin yhteistä tahtoa elinikäisen oppimisen politiikalle.

Tähän mennessä konkreettisin tulos on ollut syksyllä julkaistu katsaus elinikäisen oppimisen rahoitusvirroista. Laajasti katsottuna eli varhaiskasvatuksesta alkaen summaksi saadaan vuodessa 19 miljardia euroa, josta valtion ja kuntien rahoituksen osuus on 15,5 miljardia.

Sitran kutsumien 30 organisaation johto ja asiantuntijat linjasivat maaliskuun lopulla julkistetussa ”tahtotilaraportissa” muun muassa, että työuran aikainen julkisin varoin rahoitettava koulutus tulee kohdentaa etenkin niille, joita uhkaa työuran katkeaminen ja joilla on heikot valmiudet työllistyä.

Mukana Sitran hankkeessa on myös Suomen suurin palkansaajakeskusjärjestö SAK, joka on lisäksi ryhtynyt internetjätti Googlen kanssa tekemään suomalaisista työpaikoista ”digioppimisen paikkoja”. Google aikoo käynnistää omia koulutusohjelmiaan Suomessakin.

Muitakin tulijoita aikuiskoulutusmarkkinoille varmasti ilmaantuu, mutta sitä ennen hallituksen olisi hyvä linjata raamit jatkuvan oppimisen uudistukselle.

Vaarana on, että päädytään yrittämään ihan uutta, sote-uudistuksen kaltaista massiivista reformia, josta ei lopulta tulekaan mitään. Siihen ei ole varaa, sillä työvoiman kohtaanto-ongelma ei häviä mihinkään vaan todennäköisesti pahenee.

Toisaalta voi kysyä, riittääkö myöskään pelkkä nykyjärjestelmän päivitys, jota onkin jo meneillään.

Esimerkiksi suositusta mutta hyväosaisia suosivasta aikuiskoulutustuesta on määrä tehdä joustavampi, jotta osa-aikaista työtä ja opiskelua olisi entistä helpompi yhdistää.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Näin Tšernobylin radioaktiivinen laskeuma näkyy nykyään Suomessa – joillakin alueilla mittauksia tehdään edelleen

      Tilaajille
    2. 2

      Punastumisen hetkellä auttaa, jos sanoo mielessään tietyn turvalauseen, neuvoo psykologi ja antaa esimerkin

    3. 3

      Onko toivo jo mennyt? HS:n erikoisartikkeli vie Amazoniaan, missä maailman keuhkot yskivät uhkaavasti

      Tilaajille
    4. 4

      Poliisit, syyttäjät ja tuomarit vaativat tehokkaampia pykäliä maalittamista vastaan

    5. 5

      Hallituksen linja jakaa keskustan kannattajia

    6. 6

      ”Koputamme vaikka ovelle ja keitämme aamuteet, että varmasti saamme ihmisen töihin”, sanoo työnantaja, joka taistelee Yhdysvaltain kuumilla työmarkkinoilla työntekijöistä

    7. 7

      Juurihoitojen määrä näyttää lisääntyvän, ja yhtenä syynä saattavat olla muovipaikat

      Tilaajille
    8. 8

      Suurten päiväkotien johtajat hukkuvat töihin Helsingissä

    9. 9

      ”Tässä ovat hommat loppumassa”, sanoi entinen työministeri Jari Lindström te-toimiston virkailijalle ja ilmoittautui työttömäksi

      Tilaajille
    10. 10

      Tyhjenevä saksalais­kaupunki houkuttelee uusia asukkaita ilmaisella asumisella: Suomalainen pariskunta tarttui tarjoukseen

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Onko toivo jo mennyt? HS:n erikoisartikkeli vie Amazoniaan, missä maailman keuhkot yskivät uhkaavasti

      Tilaajille
    2. 2

      Tyhjenevä saksalais­kaupunki houkuttelee uusia asukkaita ilmaisella asumisella: Suomalainen pariskunta tarttui tarjoukseen

      Tilaajille
    3. 3

      ”Tässä ovat hommat loppumassa”, sanoi entinen työministeri Jari Lindström te-toimiston virkailijalle ja ilmoittautui työttömäksi

      Tilaajille
    4. 4

      Sunnuntain sähkökatko jätti 48 miljoonaa ihmistä sähköttä Argentiinassa ja Uruguayssa, vian syy on yhä epäselvä

    5. 5

      Lapio heilui, kun Aarre Heino täytti lastensa toiveen 38 vuotta sitten: Mökki­pihaan ilmestyi uima-allas, jossa vietetään yhä ”etelän­lomaa”

    6. 6

      Jutta Urpilaisen perheeseen tulee toinen lapsi – HS:n haastattelussa Urpilainen kertoo odotetusta puhelusta ja ikimuistoisesta viikostaan

      Tilaajille
    7. 7

      Ompelivatko Isis-naiset pommiliivejä vai ovatko he itse uhreja? Tutkijat ja leirille jumiin jääneiden naisten omaiset vastaavat

    8. 8

      The New York Times: Yhdysvallat on asentanut Venäjän sähkö­verkkoon haitta­ohjelmia, Trump kutsui artikkelia valeeksi ja maan­petokseksi

    9. 9

      Psykologi Pertti Hakkarainen on kohdannut satoja raiskaajia ja sanoo, että monilla on heistä väärä käsitys – Siksi uhri ei voi tunnistaa tekijää etukäteen

      Tilaajille
    10. 10

      Poliisi: Vantaan väki­vallan­teon uhri valikoitui sattumalta, epäilty löi rollaattorilla liikkunutta miestä useita kertoja miekalla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Omakotitalo rakennettiin keskelle jalkakäytävää Oulunkylässä

    2. 2

      Mummotunnelissa pariudutaan perinteisellä tyylillä

      Tilaajille
    3. 3

      Nike sijoitti urheilumuoti­kauppaansa realistisen näköisen nais­malli­nuken, ja vihan, ilkeilyn ja kommentoinnin määrä kasvoi käsittämättömäksi

    4. 4

      1950-luvulla keksittiin poltto­moottori, joka olisi voinut leikata suuren osan autojen päästöistä, mutta sitä ei koskaan otettu laajasti käyttöön

      Tilaajille
    5. 5

      Psykologi Pertti Hakkarainen on kohdannut satoja raiskaajia ja sanoo, että monilla on heistä väärä käsitys – Siksi uhri ei voi tunnistaa tekijää etukäteen

      Tilaajille
    6. 6

      JVG:n jättihitti näkyy yhä somepäivityksissä, vaikka sen sanoitus on vuosien ajan ymmärretty väärin – VilleGalle paljastaa salaisuuden Häissä-kappaleen menestyksen taustalta

      Tilaajille
    7. 7

      Ennennäkemätön romahdus yhdessä Suomen parhaista lukioista: 35 opiskelupaikkaa täyttämättä, sisään jopa 7,0:n keskiarvolla

    8. 8

      MTV:n entinen päällikkö joutuu käräjille epäiltynä seksikumppaneiden salakuvaamisesta

    9. 9

      Suomi laittaa tupakoitsijat ahtaalle: Kymmenen euron aski ja interventioita lääkäri­käynnillä

      Tilaajille
    10. 10

      Onko toivo jo mennyt? HS:n erikoisartikkeli vie Amazoniaan, missä maailman keuhkot yskivät uhkaavasti

      Tilaajille
    11. Näytä lisää