Politiikka

Suomen uusia ministereitä odottaa ”jyrkkä oppimiskäyrä”: Kun Suomi ryhtyy EU-puheenjohtajaksi, ohjaksiin on hypättävä lennosta

Suomen EU-puheenjohtajuus osuu hankalaan paikkaan: Euroopan valtasuhteet ovat sekaisin, budjetti levällään ja Britannia ties missä. Virkamiehet vakuuttavat, että mitään syytä huoleen ei ole.

Tilanne on konsulttikielellä ilmaistuna haastava mutta myös mahdollisuuksia pullollaan.

Suomi aloittaa 1. heinäkuuta historiansa kolmannen EU-puheenjohtajakauden. Vielä ei kuitenkaan ole tiedossa, kuka on silloin Suomen pääministeri, mitkä puolueet istuvat hallituksessa, onko maassa edes uutta hallitusta, montako jäsenmaata EU:hun kuuluu ja millaiseen asentoon Euroopan parlamentin valtasuhteet ovat keikahtaneet toukokuun eurovaaleissa.

Puheenjohtajuutta edeltävinä viikkoina pitäisi saada aikaan hallitusohjelma, hallituksen omat nelivuotiset EU-suuntaviivat ja Suomen linjaukset puolivuotiselle EU-puheenjohtajuudelle. Tämän lisäksi juhannuksen tienoilla hyväksytään Eurooppa-neuvostossa viisivuotisstrategia, jonka pohjalta aletaan osin vääntää uuden komission ohjelmaa.

Jos ei ole koskaan aiemmin ollut ministerinä tai kiinnostunut EU-asioista, aikaa EU-kokouksien puheenjohtajan pestin opetteluun jää mahdollisesti vain pari kolme viikkoa.

Onko tämä asia välittynyt äänestäjille eduskuntavaaleista puhuttaessa? Ei pahemmin. Pian koittava EU-puheenjohtajuus ei suomalaisessa eduskuntavaalikeskustelussa kuulu juuri mitenkään.


Kaikesta huolimatta keskeiset virka­miehet kuulostavat sangen rauhallisilta. Suomen EU-edustuston pysyvän edustajan sijainen Minna Kivimäki Brysselissä ja EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen Helsingissä vakuuttavat, että Suomi on valmistautunut hyvin puheenjohtajuuteensa ja kaoottisen oloinen aikataulu on ollut pitkälti tiedossa jo vuodesta 2016.

Ehkä suurimmat pulmakohdat Suomelle ovat eduskuntavaalien lopputulos ja Britannian EU-ero eli brexit. Jos vaalitulos on tiukka, hallitus saattaa valmistua jopa vasta juhannuksen tienoilla. Tämä tarkoittaisi, että jotkut ministerit saattaisivat istahtaa elämänsä ensimmäiseen EU-kokoukseen puheenjohtajan nuija kädessä.

Brexit taas saattaa toteutua ilman Britannian ja EU:n välistä sopimusta, mikä voi synnyttää suoranaisen kriisi-ilmapiirin. Tätä skenaariota on kuitenkin valmisteltu komissiossa esimerkiksi lentoliikenteeseen mahdollisesti syntyvien ongelmien varalta, Kivimäki muistuttaa.

Kare Halonen toivoo, että hallitus saataisiin rakennettua ennen kesäkuun neuvoston kokouksia, jolloin kaikki ministerit saisivat yhden harjoittelukokemuksen ennen tositoimia Brysselissä, Luxemburgissa ja kuudessa epävirallisessa ministerikokouksessa Helsingissä.

Niin sanottuna Coreper 1 -suurlähettiläänä toimiva Kivimäki sanoo, että uusilla ministereillä on joka tapauksessa edessä ”jyrkkä oppimiskäyrä” EU-asioissa.

Taakkaa helpottaa hieman se, että Suomen kaudella hoidellaan enää loppuun luxemburgilaisen Jean-Claude Junckerin komission alulle panemien lakihankkeiden rippeitä. Katse on jo tulevassa.

Halonen ja Kivimäki kertovat, että erityinen kiinnostus ja vääntö liittyy EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen MFF:ään, jossa päätetään EU-budjettien raameista vuosille 2021–2027. Komissio, EU-parlamentin jäsenet ja monet jäsenmaat ovat hyvinkin erimielisiä siitä, minkä verran EU-budjettiin pumpataan rahaa ja miten sitä sirotellaan ulos.

Raha-asioissa Suomi kuuluu keskinihkeään sarjaan.

Suomella olisi valmiutta rakentaa EU-budjetti mahdollisimman lähelle nykytasoa, joka on noin 1,06 prosenttia EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta. Esimerkiksi Ruotsi ja Hollanti antaisivat vain 1,0 prosenttia, kun komissio haluaisi 1,14 prosenttia ja EU-parlamentti 1,3 prosenttia.

Desimaalierot kuulostavat pieniltä, mutta kun jaossa ovat noin 440 miljoonan ihmisen rahat (jos Britannia löytää oven ulos unionista), puhutaan melko suurista eroista esimerkiksi maatalouden, tieteen ja köyhien alueiden tukemisessa. Tästä johtuen MFF tuskin valmistuu kokonaan vielä Suomen kaudella.

Suomella on tarkkuutta vaativa kaksoisrooli puheenjohtajakaudellaan.

Yhtäältä sen pitää esiintyä neutraalina puheenjohtajana edistäen kompromisseja ja EU-jäsenmaiden yhteisrintamaa EU-parlamentin suuntaan. Toisaalta sillä on erinomainen tilaisuus saada omia ajatuksiaan pöytään, kun EU:n muutaman lähivuoden tulevaisuutta rakennetaan.

Tällainen ujutustyö on aloitettu jo ennalta, sillä huippukokouksistaan tuttu päämiesten Eurooppa-neuvosto linjaa viisivuotisen strategiansa jo ennen puheenjohtajuuden alkua kesäkuussa. Niinpä esimerkiksi maaliskuun huippukokouksen edellä Suomi masinoi tuekseen 16 muuta jäsenmaata kertoakseen, mihin suuntaan sisämarkkinoita eli tavaroiden, palveluiden, ihmisten ja pääomien vapautta viedään, Halonen kertoo.

”Se oli vaikuttamista siihen, mitä seuraavan viiden vuoden aikana tehdään.”

Taustalla on kahnaus, jossa Saksa ja Ranska ovat yrittäneet puskea teollisuuspolitiikkaa protektionistisempaan suuntaan erityisesti Kiinan kilpailupaineelta suojautuakseen. Helmikuussa komissio esti saksalaisen Siemensin ja ranskalaisen Alstomin yrityksen perustaa raidealan jättiyhtiö, mikä ärsytti Saksaa ja Ranskaa.

Laveasti ottaen Suomen tahtotila puheenjohtajana ilmaistiin eduskuntaryhmien työryhmän raportissa viime lokakuussa. Tuolloin linjattiin suurella pensselillä, että Suomi haluaa kansalaiset keskiöön, ilmastopolitiikan haltuun ja vahvemman Euroopan sekä turvallisemman maailman.

Kuviota hämmentää se, että EU-päättäjien kasvogalleria menee Suomen puheenjohtajakaudella uusiksi. Eurooppa-neuvoston puolalainen puheenjohtaja Donald Tusk lopettaa tehtävässään marraskuun lopussa, Junckerin komission jäsenet taas kuukautta aiemmin, jos kaikki sujuu aikataulussaan.

EU-parlamenttiin odotetaan 23.–26. toukokuuta pidettävien eurovaalien myötä mahdollisesti suurta EU-vastaisten populistien vyöryä, mikä mutkistaisi monta asiaa.

 


Komission puheen­johtajaksi saattaa nousta keskusta­oikeistolaisen EPP-ryhmän saksalainen johtaja Manfred Weber, joka voisi lisätä ”saksalaista ääntä” EU-päätöksen­teossa. Monessa asiassa se sopii Suomelle, mutta ei kaikessa, kuten teollisuuspolitiikassa on nähty.

”Koko EU-touhu on kauniisti sanottuna mielenkiintoisessa vaiheessa”, sanoo Kare Halonen, joka on neuvonut jo viittä suomalaista pääministeriä EU-asioissa ja joka oli mukana kuvioissa, kun Suomi neuvotteli jäsenyydestään 1990-luvun alussa.

Minna Kivimäki lepyttelee sellaisia, joita huolestuttaa hallitusneuvottelujen pitkittyminen jopa puheenjohtajakauden alkamisen yli. Tästä on puhunut muun muassa toimitusministeristön elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.)

”Suomella on aina hallitus. Jos meillä ei ole uutta hallitusta, meillä on [keskustan Juha Sipilän johtama] toimitusministeristö”, Kivimäki sanoo.

Missään EU-maassa ei ihmetellä, jos Suomessa on vaalien vuoksi vallankäytön osalta hieman häilyvä tilanne. Sellainen tilanne on aina jossain jäsenmaassa. Poliitikot ymmärtävät toisiaan, ja Brysselin EU-koneisto neuvoston sihteeristöstä jäsenmaan omaan virkamieskuntaan tukee vasta-alkajaministereitä.

Kare Halonen muistuttaa, että esimerkiksi kahdeksan vuotta sitten Suomessa olivat vaalien jäljiltä käynnissä hallitusneuvottelut ja vallassa toimitusministeristö, kun kriisimaa Portugalia piti pelastaa EU-tukipaketilla. Kaikenlaista kuhinaa riitti, mutta niin se paketti sitten hyväksyttiin eduskunnassa.

”Minua ihmetyttää, kun puhutaan, että Suomi ei voi tehdä EU-politiikkaa, kun on toimitusministeristö. Jos jotain pitää päättää esimerkiksi brexitistä, niin hallitus miettii ja vie sen eduskuntaan ja sitten puolustetaan Suomen kantaa. Jos Suomi ei ota kantaa, niin meitä viedään kuin ruumista reellä.”

Suomi on kolmannen kerran EU-puheenjohtaja

 EU-puheenjohtajuus tarkoittaa sitä, että kukin EU-maa toimii jäsenmaita edustavan EU:n neuvoston kokouksien puheenjohtajana kuusi kuukautta kerrallaan.

 Suomi aloittaa puheenjohtajuutensa 1. heinäkuuta Romanian jälkeen. Ensi vuoden alussa vuorossa on Kroatia. Kyseessä on Suomen kolmas puheenjohtajuus, jonka aikana kunkin alan ministerit, EU-suurlähettiläät ja asiantuntijavirkamiehet johtavat omissa kokoonpanoissaan jäsenmaiden kokouksia.

 Kiertävän puheenjohtajamaan rooli on kaventunut aiemmista kerroista. Suomen pääministerin ei enää tarvitse johtaa puhetta, koska EU-päämiesten huippukokouksia isännöi valittu Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, tällä hetkellä Donald Tusk.

 Ulkoministereiden kokouksia puolestaan johtaa EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja, joka on nykyään Federica Mogherini.

 Suomen puheenjohtajuuteen vaikuttaa väistämättä tavalla tai toisella Britannian EU-eroprosessi eli brexit. Unionin jäsenmaiden määrä laskisi 27:ään, jos Britannian ero toteutuu.

 Suomen kaudella ovat vauhdissa neuvottelut monivuotisista budjettikehyksistä. Komission ja EU-parlamentin johtotehtävät siirtyvät uusiin käsiin toukokuun eurovaalien myötä.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Maailma tähtäimen läpi – HS:n erikoisartikkeli vie maahan, jossa rynnäkkökivääri on kodin perusvaruste

      Tilaajille
    2. 2

      Poliisi on selvittänyt, kuka löi Jumbon pysäköintihallissa pyöräillyttä 3-vuotiasta poikaa

    3. 3

      Madonna ja Islanti rikkoivat Euroviisujen sääntöjä: Palestiinan liput esillä suorassa lähetyksessä Tel Avivissa

    4. 4

      Gordon Ramsay oli oikeasti vielä pahempi kuin televisiossa, ja iltaisin Helena Puolakka itki itsensä uneen – Nyt Suomen menestynein kokki johtaa ravintolaklassikkoa aivan eri tyylillä

      Tilaajille
    5. 5

      Universumin toiseksi yleisimmästä alkuaineesta heliumista tuli pula

    6. 6

      Isis sieppasi lapsia ja koulutti heitä julmaan ideologiaan – HS tapasi vapautettuja lapsia, jotka eivät enää tunne vanhempiaan ja kutsuvat näitä vääräuskoisiksi

      Tilaajille
    7. 7

      Puurakenteinen motelli palaa Tammisaaren keskustassa

    8. 8

      Parivuotias lapsi katosi kauppareissulla äidiltään Vantaan Martinlaaksossa, ja päätyi yksin junalla Helsingin rautatieasemalle

    9. 9

      Kymmenet europarlamenttiin pyrkivät olleet syytettynä rikoksista

    10. 10

      Hallitusneuvotteluiden ”tuskainen” kiista rahasta jatkuu iltapäivällä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailma tähtäimen läpi – HS:n erikoisartikkeli vie maahan, jossa rynnäkkökivääri on kodin perusvaruste

      Tilaajille
    2. 2

      Gordon Ramsay oli oikeasti vielä pahempi kuin televisiossa, ja iltaisin Helena Puolakka itki itsensä uneen – Nyt Suomen menestynein kokki johtaa ravintolaklassikkoa aivan eri tyylillä

      Tilaajille
    3. 3

      Nuori texasilais­nainen sai aikaan päätöksen, joka määritti Yhdysvaltojen abortti­kannan vuosi­kymmeniksi – ja katui sitä myöhemmin syvästi

    4. 4

      25 vuotta sitten muutama baari muutti koko Helsingin yöelämän, ja nyt ne kuolevat pois

    5. 5

      Madonna ja Islanti rikkoivat Euroviisujen sääntöjä: Palestiinan liput esillä suorassa lähetyksessä Tel Avivissa

    6. 6

      Parivuotias lapsi katosi kauppareissulla äidiltään Vantaan Martinlaaksossa, ja päätyi yksin junalla Helsingin rautatieasemalle

    7. 7

      Skandaali Helsingin puolimaratonilla – huippuvauhdissa ollut Iivo Niskanen juoksi harhaan: ”Tämä oli vähän ylimielisesti järjestetty”

    8. 8

      Kommentti: Itävalta on syvällä kriisissä – Liittokansleri Sebastian Kurz piti pystyssä äärioikeiston kulisseja, mutta nyt ne romahtivat

    9. 9

      Roska-astiat haisevat välillä selittämättömän pahalle, mutta se ei ole roskakuski Anna Karvosen pahin kammo: ”Täällä on nyt tällaista, tuletko jeesaamaan?”

    10. 10

      Suomi on ainoa Euroopan maa, jonka maaperästä nousee tulevaisuuden alkuainetta – Ruotsissa akku­teollisuus naureskelee hidasliikkeiselle Suomelle

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kirsi Hytönen on naimisissa, etsii netistä seuraa ja kertoo maksaneensa seksistä – Hän kertoo vilkkaasta seksielämästään, jotta naiset eivät häpeäisi itseään

      Tilaajille
    2. 2

      Moni tarkkailee luomiaan, mutta harva tunnistaa paljon yleisemmän ihomuutoksen – Tällainen on aurinkokeratoosi, joka altistaa ihosyövälle

    3. 3

      ”Vallassa on yksilön mieli­halujen käsittämätön palvonta” – Suomeen on kehittymässä uusi poliittinen voima, kun uskonto ja nationalismi lyövät kättä

      Tilaajille
    4. 4

      Tässä on ruokavalio, johon maapallolla on varaa: Uusi lautasmalli muuttaisi suomalaisten ruokailua radikaalisti, mutta mistään ei tarvitse luopua

      Tilaajille
    5. 5

      Aleksi elää kolmen miehen perheessä, ja nyt hän synnytti toisen vauvansa – ”Meillä on periaatteessa kaksi laitonta lasta”

      Tilaajille
    6. 6

      25 vuotta sitten muutama baari muutti koko Helsingin yöelämän, ja nyt ne kuolevat pois

    7. 7

      Simppeli ruutupaperi­kikka paljastaa, kannattaako halvat aurinko­lasit ostaa vai ei, sanoo professori

    8. 8

      ”Kun hyväksyy yksinäisyytensä, ei tarvitse juosta muiden perässä” – Aura Raulo oli erikoinen lapsi, joka kasvoi ulkopuolisena ja päätyi maailman huipulle

      Tilaajille
    9. 9

      Pariskunta osti omakoti­talon, josta paljastui myrkkyä – Korkein oikeus ratkaisi pitkään jatkuneen riidan myyjän hyväksi

    10. 10

      Tuohtuneen vegaanin päivitys sai somen kuohumaan: menikö vihreä poliitikko liian pitkälle vaatiessaan huippuravintolaa boikottiin?

    11. Näytä lisää