Sdp:n etumatka kapeni, perus­suomalaiset nousi kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi

Helsingin Sanomien tuoreimman gallupin perusteella näyttää siltä, että ensimmäistä kertaa Suomen historiassa yhdenkään puolueen kannatus ei välttämättä kasva eduskuntavaaleissa yli 20 prosentin.

HS-gallupin mukaan Sdp on edelleen suurin puolue ja kokoomus toiseksi suurin, mutta perussuomalaisten kannatus on kasvanut merkittävästi kuukauden aikana.

Sdp:n kannatus on pienentynyt HS:n edellisestä mittauksestahttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006041160.html 1,5 prosenttiyksikköä 19,5 prosenttiin. Sdp:n ja kokoomuksen ero on hivenen kaventunut, sillä kokoomuksen kannatus on pienentynyt 0,6 prosenttiyksikköä 17,5 prosenttiin.

Merkittävin muutos on tapahtunut perussuomalaisilla, joka on HS:n mittauksessa kivunnut viidenneltä sijalta kolmanneksi ohi keskustan ja vihreiden. Perussuomalaisia äänestäisi nyt 15 prosenttia suomalaisista.

Vihreiden suosio on pienentynyt 14 prosentista 12 prosenttiin ja vasemmistoliiton kasvanut 8,9 prosentista 9,6 prosenttiin. Muiden puolueiden kannatuksessa ei ole tapahtunut suurta muutosta.

Niiden osuus, jotka eivät osanneet tai halunneet sanoa, mitä puoluetta äänestäisivät nyt eduskuntavaaleissa tai sanoivat, etteivät kävisi äänestämässä, oli 36 prosenttia.

Tutkimus kuvaa hyvin tuoretta tilannetta, sillä kysely on tehty normaalia lyhyemmällä aikavälillä 3.–7. huhtikuuta. Tutkimus ei ole täysin vertailukelpoinen HS:n normaalin gallupin kanssa, koska yleensä kyselyt kerätään noin neljän viikon aikana.

HS:n viimeinen gallup ennen varsinaista äänestyspäivää on ennakoinut varsinaista tulosta sangen hyvin, mutta mitä tahansa voi vielä tapahtua.

Neljän suurimman puolueen yhteenlaskettu kannatus on HS:n viimeisissä gallupeissa eronnut 1,6–5,1 prosenttiyksikköä vuosien 2003–2015 eduskuntavaalien lopputuloksesta.

Tutkimuksen toteuttaneen Kantar TNS:n tutkimuspäällikkö Sakari Nurmelahttps://www.hs.fi/haku/?query=sakari+nurmela sanoo, että on vielä monta muuttujaa, jotka voivat vaikuttaa lopputulokseen.

Yksi on se, saavatko puolueet kanavoitua kannatuksensa myös ääniksi. Nurmela muistuttaa, että näinkin lähellä vaaleja noin joka kolmas on mahdollisesti vaihtamassa puoluetta. Hän arvelee, että periaatteessa lähes 750 000 ääntä on vielä eräällä tapaa vapaana.

Nurmela sanoo, että esimerkiksi jopa viidesosa perussuomalaisten tämänhetkisestä kannatuksesta on peräisin ihmisiltä, jotka eivät äänestäneet kuntavaaleissa lainkaan.

Politiikan tutkija Sami Borghttps://www.hs.fi/haku/?query=sami+borg sanoo, että Sdp:n johtoaseman lyöminen on ”teoriassa mahdollista”.

”Luvut voivat muuttua aika paljonkin sen mukaan, miten puolueet saavat väkensä liikkeelle. Tämä koskee erityisesti sitä, kuinka vihreät, perussuomalaiset ja demarit saavat omat kannattajansa liikkeelle.”

Borgin mukaan kannatuserot ovat kuitenkin edelleen varsin laajat erityisesti kärjessä.

”Jos luvut olisivat hyvin lähellä toisiaan, alkaisi puhe, kenestä tulee pääministeri. Se saattaisi muuttaa tilannetta.”

Vielä tänään voi äänestää ennakkoon

Tänään tiistaina on viimeinen mahdollisuus äänestää ennakkoon eduskuntavaaleissa.

Ennakkoon voi äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa, joita on jokaisessa kunnassa vähintään yksi. Lista niistä löytyy verkosta osoitteesta vaalit.fi.

Äänestyspaikalle pitää ottaa mukaan henkilötodistus. Se voi olla poliisin myöntämä henkilökortti, passi, ajokortti tai vastaava kuvallinen asiakirja.

Varsinainen vaalipäivä on ensi sunnuntai 14. huhtikuuta. Silloin pitää äänestää omassa äänestyspaikassa, joka ilmenee äänioikeusilmoituksesta.

Maanantai-iltaan mennessä 28,3 prosenttia äänioikeutetuista oli käynyt äänestämässä ennakkoon.

Kaikkiaan eduskuntavaaleissa on äänestänyt jo 1,2 miljoonaa ihmistä.

Edellisissä eduskuntavaaleissa 2015 ennakkoon äänesti 32,3 prosenttia äänioikeutetuista.

Vilkkaankaan ennakkoäänestyksen perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä lopullisesta äänestysprosentista. Äänestysaktiivisuus on ollut viime ja edellisissä eduskuntavaaleissa hiukan yli 70 prosenttia.