Valtiovarain­ministeriö pimitti eduskunnalta soteen liittyvän 210 miljoonan euron ongelman

Valtiovarainministeriön virkamiesten ja eduskunnan välille on syntynyt poikkeuksellinen luottamuspula.

HS:n haastattelemien eduskunnan virkamiesten mukaan ministeriö pimitti maakunta- ja sote-uudistuksen ratkaisevilla hetkillä eduskunnalta olennaisia tietoja. Kertomatta jääneet tiedot olisivat voineet johtaa lainmuutoksiin, jotka olisivat estäneet uudistuksen toteutumisen aikataulussa.

Lopulta sote-uudistus kaatuihttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006027476.html, koska pääministeri Juha Sipilä https://www.hs.fi/haku/?query=juha+sipila(kesk) erosi.

HS:n näkemissä sähköpostiviesteissä valtiovarainministeriön virkamiehet pohtivat, huomaako eduskunta lakiesitykseen jääneitä puutteita, joissa on kyse sadoista miljoonista euroista.

Kiista kärjistyi perjantain aikana sen jälkeen kun valtiovarainministeriö julkaisi oman näkemyksensä.

HS:n uutinen aiheesta: Valtiovarainministeriön ja eduskunnan kiista sotea koskevan 210 miljoonan euron pimittämisestä kärjistyy: ”Oli ministeriön virkamiesten tiedossa”https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006069186.html

”Puhuimme rahoituksen osalta myös lomituksesta ja kotoutuksesta. Onko sinänsä erityistä syytä olla ottamatta niitä huomioon? Onko riski, että joku eduskunnassa huomaa tuon puutteen ja koko vastineen uskottavuus kärsii?” kirjoitti yksi virkamies sähköpostissa 28. helmikuuta.

Toinen virkamies totesi: ”Jos kotoutuminen ja lomitus mainitaan, on edelleen sellainen riski, että nämäkään eivät ole ainoat, meillä ei ole varmuutta (vaikka tällä hetkellä ilmeisesti todennäköistä), ehtisikö liikennepuolen esityskään ulos [– –] En kuitenkaan uskalla taata, etteikö joku voisi sitä eduskunnassa keksiä.”

Itse asia on tekninen ja monimutkainen, mutta kiistassa on kyse merkittävästä periaatteellisesta kysymyksestä: miten pitkälle virkamies voi työssään sitoutua poliittisten tavoitteiden toteuttamiseen?

Eduskunnassa sähköpostiviestit ovat herättäneet tyrmistystä.

HS:n tietojen mukaan useat eduskunnan virkamiehet tulkitsevat viestejä siten, että valtiovarainministeriön virkamiehet ovat ajaneet hallituksen poliittista uudistusta jättämällä kertomatta tärkeitä yksityiskohtia.

Perustuslain mukaan eduskunnalla on oikeus saada valtioneuvostolta asioiden käsittelyssä tarvitsemansa tiedot.

Viestit nähnyt Turun yliopiston julkisoikeuden professori Janne Salminenhttps://www.hs.fi/haku/?query=janne+salminen korostaa, että eduskunnan tietojensaantioikeus on laaja. Se tarkoittaa, että tietojen on oltava oikeita ja riittäviä eikä mitään yksityiskohtia voi jättää kertomatta.

”Jos ilmenisi, että eduskuntaa on tahallisesti johdettu osittaisilla tiedoilla harhaan, asian kannalta merkittäviä tietoja olisi salattu tai sille olisi toimitettu virheellisiä tietoja, kyse olisi vakavasta ylimmän valtioelimen toimintaan kohdistuvasta luottamuspulasta.”

Luottamuspulan keskipisteessä on maatalousyrittäjien lomituksen ja maahanmuuttajien kotoutuskorvausten rahoittaminen. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta oli pyytänyt hallitukselta selvennystä siitä, miten niin sanotut kasvupalvelut rahoitetaan.

Lisätietoja tarvittiin, koska tehtäviä oli hallituksen esityksissä siirretty aikapulan vuoksi pois maakunnilta ja takaisin kunnille eikä eduskunnalle ollut enää selvää, mistä rahat näihin tulevat.

Kun valtiovarainministeriön virkamiehet laativat tästä asiasta selventävää muistiota, he huomasivat sähköpostiviestien mukaan, että esityksessä on muitakin puutteita kuin ne, joista eduskunta kysyi erikseen. Virkamiehet huomasivat, että ainakin lomituksen ja kotoutuksen rahoitus oli korjaamatta.

Maatalousyrittäjien lomituksen rahoitus olisi ollut valtiovarainministeriön arvion mukaan 140 miljoonaa euroa ja maahanmuuttajien kotouttamiskorvaukset 70 miljoonaa euroa. Lisäksi ministeriön virkamies pohti sähköpostissa, että muitakin ”häntiä” eli puutteita voi vielä löytyä.

Virkamiehet olivat sähköpostien mukaan huomanneet ongelman, mutta sitä ei lisätty hallituksen eduskunnalle antamaan vastineen täydennykseen.

Virkarikoksiin erikoistunut Turun yliopiston rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Pekka Viljanenhttps://www.hs.fi/haku/?query=pekka+viljanen pitää virkamiesten menettelyä vakavana asiana.

”Viesteistä ilmenee, että ongelma on havaittu mutta sitä ei haluta tuoda esille. Sinänsä on luonnollista, että kaikki tekevät virheitä ja kaikkia asioita ei voi huomata. Mutta kun tämä ongelma on lainvalmistelussa huomattu, se pitää ehdottomasti tuoda esille päätöksentekijöille eli eduskunnalle.”

Valtion virkamieslain mukaan virkatehtävät on suoritettava asianmukaisesti. Viljanen pitää itsestään selvänä, että eduskunnalle on kerrottava kaikki asiat. Mitään mahdollisia ongelmia ei siis voi salata esimerkiksi sillä perusteella, että ne olisivat poliittisesti kiusallisia tai estäisivät lakien säätämisen poliitikkojen toivomassa aikataulussa.

”Asianmukaista virkatehtävien hoitamista ei ole se, että havaittua ongelmaa ei tuoda esille. Yksi varteenotettava vaihtoehto on, että oikeuskansleri selvittäisi asian.”

Sähköpostiviestien vastaanottajana oli valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerghttps://www.hs.fi/haku/?query=paivi+nerg, joka ei ole viestien perusteella puuttunut havaittuun ongelmaan tai riskiin. Nerg oli valtiovarainministeriössä keskeisessä asemassa maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa.

”Esimiesten on tietenkin lähtökohtaisesti voitava luottaa siihen, että heidän alaisinaan olevat virkamiehet hoitavat virkatehtävänsä asianmukaisesti. Se on kuitenkin vakava asia, jos viestit saanut ylemmässä asemassa virkamies ei ole puuttunut siihen, että asioita jätetään kertomatta”, Viljanen sanoo.

Alivaltiosihteeri Nerg kiistää jyrkästi, että virkamiehet olisivat tarkoituksellisesti jättäneet asioita kertomatta eduskunnalle.

”Tämä tieto [210 miljoonaa euroa] ei ollut millään tavalla relevantti [merkityksellinen], koska sosiaali- ja terveysvaliokunta ei meiltä siitä kysynyt. Meiltä kysyttiin kasvupalvelulainsäädännöstä. Myöhemmin, kun tätä nimenomaista asiaa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa suullisesti kysyttiin, se myös kerrottiin.”

Valiokunnan kuulemiset ovat luottamuksellisia. HS:n haastattelemien valiokuntalähteiden mukaan 210 miljoonan euron puute ei tullut eduskunnassa ilmi. Nergin mukaan asiasta kerrottiin valiokunnan kokouksessa 6. maaliskuuta.

Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainenhttps://www.hs.fi/haku/?query=pauli+rautiainen on perehtynyt nimenomaan esitettyyn maakuntien rahoitukseen. Hän on ollut asiasta useita kertoja kuultavana sekä perustuslakivaliokunnassa että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.

Rautiainen perehtyi valtiovarainministeriön sähköpostiviesteihin. Lisäksi hän kävi läpi muistiinpanonsa ja sen, mitä eduskunnalle toimitetuissa asiakirjoissa kirjoitetaan ja on jätetty kirjoittamatta.

Perustuslakivaliokunta totesi 22. helmikuuta antamassaan lausunnossa, että rahoitusta koskevassa lainsäädännössä on kerrottava kaikki tiedot eikä niiden kertomista voi jättää mahdollisesti myöhemmin säädettävien lakien varaan.

Rautiaisen mielestä 210 miljoonaa euroa olisi pitänyt merkitä asiakirjoihin jo alun perin. Jos se olisi mainittu valiokunnan suullisessa kuulemisessa 6. maaliskuuta, valtiovarainministeriön olisi pitänyt kertoa tästä myöhemmissä kuulemisissa 7. maaliskuuta lähtien.

”Asiaa ei mainittu 7. maaliskuuta kuulemisessa, jossa olin paikalla. Valtiovarainministeriö on tietoisesti jättänyt kertomatta asioita, jotka perustuslakivaliokunta on velvoittanut sitä kertomaan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle.”

Aikajana: Soten viimeiset hetket

Perjantaina 22. helmikuuta perustuslakivaliokunta ehdottaa useita muutoksia maakunta- ja soteuudistusta koskeviin sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnoksiin.

Tiistaina 26. helmikuuta valtioneuvosto antaa perustuslakivaliokunnan lausunnon takia vastineen maakunta- ja sote-esitykseen.

Keskiviikkona 27. helmikuuta sosiaali- ja terveysvaliokunta pyytää valtioneuvostolta muistion maakuntauudistukseen kuuluvien eri esitysten keskinäisestä suhteesta ja mahdollisista muutostarpeista.

Torstaina 28. helmikuuta valtiovarainministeriön virkamiehet pohtivat sähköpostiviesteissään, pitääkö mainittua 210 miljoonan euron kysymystä mainita eduskunnalle.

Perjantaina 1. maaliskuuta valtiovarainministeriö lähettää taustamuistion eduskunnalle. Siinä ei mainita 210 miljoonan euron kysymystä.

Tiistaina 5. maaliskuuta valtioneuvoston vastineen täydennys lähetetään eduskuntaan. Kysymystä maatalousyrittäjien lomituksesta ja kotouttamiskorvauksista ei oteta esille.

Keskiviikkona 6. maaliskuuta sosiaali- ja terveysvaliokunta aloittaa virkamiesten ja asiantuntijoiden kuulemiset valtioneuvoston vastineen täydennyksestä.

Perjantai 8. maaliskuuta pääministeri Juha Sipilä (kesk) jättää eronpyyntönsä tasavallan presidentti Sauli Niinistölle.