Miten tällä tuloksella saadaan aikaan hallitus? Sdp lähtee neuvottelemaan heikkona voittajana

Suomessa on ollut tapana sanoa aina eduskuntavaalien jälkeen, että hallituksen muodostaminen tulee olemaan erityisen vaikeaa.

Tällä kertaa väite enemmän totta kuin ehkä koskaan, sillä eduskunnassa on jatkossa iso määrä keskisuuria puolueita. Tämä taas johtaa siihen, että hallituksessa kompromisseja pitää tehdä tavanomaistakin enemmän.



Sdp aloittaa hallitustunnustelut, mutta ei lainkaan niin juhlamielellä kuin se vielä ennen vaalipäivää uskoi. Puolueen puheenjohtajan Antti Rinteen https://www.hs.fi/haku/?query=antti+rinteenasema puolueessaan ei ole voitosta huolimatta mitenkään vahva. Tämän takia hän tuskin on myöskään kovin vahva mahdollinen pääministeri.

Sdp:ssä muristiin jo vaali-iltana, että jonkun selvemmin puhuvan puheenjohtajan johdolla kannatuskyselyjen ennustama selvä johtoasema olisi myös pitänyt.

Sinänsä ei ole mitään estettä, että pääministeri tulee lopulta muusta puolueesta kuin eduskunnan suurimmasta puolueesta.



Vaikka vaaleissa Sdp ei pärjännyt odotetusti, vasemmistopuolueet kokonaisuudessaan nostivat kannatusta.

Hallituksen muodostamisessa on tapana ottaa vaalitulos tosissaan: eniten kannatustaan nostaneet ovat ainakin hallitusneuvottelujen alussa olleet vahvoilla. Vuodesta 1983 lähtien yhtä poikkeusta (vuosi 2011) lukuun ottamatta jompikumpi tai kumpikin hallitukseen päätyneistä suurimmasta puolueesta on nostanut vaaleissa kannatustaan.

Tästä huolimatta molemmat vasemmistopuolueet eivät välttämättä mahdu hallitukseen eikä vasemmistopuolueet ja vihreät yhdessäkään saa enemmistöhallitusta kokoon. Eduskunnassa on edelleen selvä oikeistoenemmistö.

Sdp siis tarvitsee vihreiden lisäksi tuekseen kokoomuksen, keskustan tai perussuomalaiset.

Todennäköisin vaihtoehto: Sdp, kokoomus, vihreät ja Rkp

Todennäköisin vaihtoehto olisi Sdp:n, kokoomuksen, vihreiden ja Rkp:n hallitus. Ryhmällä olisi vain seitsemän paikan enemmistö eduskunnassa.

Hallituksen enemmistö olisi sitä paitsi Rkp:n varassa. Rinne on sanonut, ettei hän haluaisi tilannetta, jossa pienet puolueet saavat liian suuren aseman hallituksessa. Mukaan saattaisi tulla myös vasemmistoliitto, mutta kokoomus ei tietysti tätä haluaisi. Se mahdollisesti vaatisi vastineeksi mukaan kristillisdemokraatit.

Suomessa on kokemusta sekä hyvin että huonosti toimivista sateenkaarihallituksista. Paavo Lipposen https://www.hs.fi/haku/?query=paavo+lipposen(sd) hallitus toimi, Jyrki Kataisen https://www.hs.fi/haku/?query=jyrki+kataisen(kok) ei.

Sdp ja kokoomus löytäisivät todennäköisesti linjaukset sotesta (sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus), sotusta (sosiaaliturvan uudistus), koulutuksesta ja turvapaikkapolitiikasta.

Sen sijaan suuria vaikeuksia tulee, kun kokoomus ja Sdp yrittävät löytää yhteisen sävelen valtiontaloudesta, verotuksesta ja suhtautumisessa yrittäjyyteen. Vaikeuskerroin kasvaa, kun mukaan tulisi vasemmistoliitto. Vihreiden kanssa ongelmia tulee ilmastopolitiikasta ja hakkuista.

Toinen vaihtoehto: Sdp, keskusta, Rkp, vasemmistoliitto ja ehkä kristillisdemokraatit

Sdp pitänee rinnalla keskustelun keskustan kanssa. Keskustankin kanssa Sdp:n pitää perua monet lupauksensa, ja keskustan ja vihreiden ilmastolinjauksien yhteensovittaminen voi olla vaikeaa. Keskustan tulos on sen verran surkea, että puolueella on kova veto oppositioon.

Sdp:hen ja keskustaan pohjautuva hallitus vaatii avukseen pienempiä puolueita.

Jos keskustan ja kokoomuksen tueksi tulee Rkp, niin Sdp voi vaatia tasapainoksi ainakin vasemmistoliiton ja ehkä myös kristillisdemokraatit.

Jos demarit pelataan ulos: Porvarihallitus

Voi olla, että oikeistopuolueet pelaavat demarit ulos hallitusneuvotteluista, jos demarit yrittävät lisätä valtion menoja liikaa ja tiukentaa vaikkapa yrittäjien verotaakkaa.

Silloin edessä on olisi laaja porvaririntama ja ehkä jopa ääritapauksessa nykyinen kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten hallitus. Se olisi hyvin epätodennäköistä ja myös järkytys monille, koska niin monet äänestivät nyt nimenomaan nykyistä hallituspolitiikkaa vastaan.

Onko perussuomalaisten nousu hallitukseen mahdollinen?

Entä perussuomalaiset, maan toiseksi suurin puolue?

Etenkin Sdp:n ja kokoomuksen liberaalimpi siipi ei voisi sietää yhteistyötä puolueen kanssa. Rinne asetteleekin todennäköisesti hallitustunnustelukysymykset niin, että perussuomalaiset putoavat tässä vaiheessa pois. Jos neuvottelut vaikeutuvat, Sdp halu toimia perussuomalaisten kanssa voi lisääntyä.

Perussuomalaisten itsensä suhtautuminen hallitusneuvotteluihin on yhä arvoitus, vaikka se on ilmoittanut olevansa valmis kaikkien kanssa hallitukseen.

Suomalainen periaate on kuitenkin se, että hallitusohjelma ratkaisee, ei niinkään se, millainen puolue on mukana hallituksessa.

Suomalaisissa puolueissa ei ole perussuomalaisia kohtaan aivan yhtä suurta hyljeksintää kuin Ruotsissa on ruotsidemokraatteja kohtaan.

Jos hallitusohjelmasta päästään sopuun, voi perussuomalaiset aivan hyvin olla yksi hallituspuolueista. Loppujen lopuksi puolueelle saattaa riittää yksi suuri saavutus eli se, että hallituksen maahanmuuttopolitiikka muuttuu selvästi tiukemmaksi.

Entäpä vähemmistöhallitus?

Jo ennen vaaleja monet ovat spekuloineet, että Suomeen voisi syntyä vähemmistöhallitus.

Miksei, onhan Suomessa ollut paljon lyhytikäisiä vähemmistöhallituksia etenkin 1920-luvulla ja ylipäätään silloin, kun presidentin asema oli paljon vahvempi kuin nyt.

Edellinen vähemmistöhallitus oli vuosina 1976–1977.

Ruotsissa ja Tanskassa vähemmistöhallituksia on ollut. Näissä maissa on totuttu tapaan, jossa aina jokin puolue tukee jotain hallituksen hanketta. Suomessa tällainen poliittinen kulttuuri puuttuu. Yhteistyötä on tehty hallituksen sisällä eikä hallituksen ja opposition välillä.

Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö vähemmistöhallitusta voisi kokeilla – etenkin, jos kaikki isot asiat siirrettäisiin kaikista puolueista koostuvien parlamentaaristen työryhmien hoidettaviksi.