Politiikka

Satakuntalaiset kannattavat sekä Sdp:tä että perus­suomalaisia – hallitus­neuvottelujen alla molempien kannattajilla näytti olevan yksi huolen­aihe ylitse muiden

Sdp ja perussuomalaiset saattavat vielä sovitella erilaisia arvopohjiaan yhteen hallitusneuvotteluissa. Miten se onnistuu? Satakunnassa kannatetaan molempia.

Sunnuntain vaalituloksen jälkeen nousi heti keskustelu kahden suurimman puolueen, eli Sdp:n ja perussuomalaisten mahdollisesta hallitusyhteistyöstä. Molemmista puolueista lähti varovaisia viestejä yhteistyön mahdollisuudesta, mutta yksi huolenaihe näytti maanantaina olevan ylitse muiden.

Se on arvopohja.

Miten kaksi arvopohjiltaan erilaista puoluetta voisi toimia yhteistyössä? Vastausta voi hakea Suomen sosiaalidemokraattisimmasta maakunnasta eli Satakunnasta, joka sattuu olemaan myös Suomen perussuomalaisin maakunta.

Terassinrakennustöitä Porin keskustassa tekevät Keijo Puskala ja Keijo Pihlajaniemi lounastivat maanantaina iloisissa tunnelmissa kauppahallissa. Miehet juhlivat perussuomalaisten varapuheenjohtajan, porilaisen Laura Huhtasaaren ennätysmäistä äänisaalista.

Huhtasaari sai 12 986 ääntä, mikä on Satakunnan vaalipiirin ennätys.

”Lauran äänimäärä ei ollut yllätys, sillä hänen kampanjatapahtumissaan oli aina valtava porukkamäärä”, Keijo Puskala kertoo.

Koko valtakunnan lailla demarit olivat vaalien voittaja myös Satakunnassa, josta puolue sai kolme edustajaa. Perussuomalaiset saivat kaksi.

Hallitustunnustelijana aloittava Antti Rinne voi vielä joutua kääntymään perussuomalaisten puoleen, jos demareille ei sovi esimerkiksi kokoomuksen jyrkkä kielto verojen korottamiselle.

Puskala ja Pihlajaniemi haluavat perussuomalaiset ehdottomasti hallitusvastuuseen. Jo yksistään vaalitulos puoltaa sitä.

Missä puolue voi joustaa, jotta se voi mennä hallitukseen ilman omien äänestäjiensä pettämistä?

Miehet korostavat, että jos vaalilupauksista pitää joustaa, jouston pitää tulla ehdottomasti muualta kuin maahanmuuttopolitiikasta. Keijo Puskala painottaa, että maahanmuuton kriteerien pitää kiristyä realistiselle tasolle.

”Tänne asumaan haluavat maahanmuuttajat joutuvat opiskelemaan kielen ja hankkimaan koulutuksen. Ilman vaatimusten täyttämistä täällä ei saa olla tulevaisuutta”, Keijo Pihlajaniemi jatkaa.

Suomeen tuli viime vuonna noin 2 400 turvapaikanhakijaa. Porilaiset sanovat, että heidän huolensa koskeekin kymmeniä tuhansia tänne aiemmin tulleita.

”Kielteisen päätöksen saaneiden palauttaminen pitää saada tehokkaammaksi. Jos henkilöiden kotimaa ei ota heitä vastaan, heidät pitäisi voida palauttaa edelliseen maahan, eli esimerkiksi Ruotsiin”, Puskala sanoo.

Vaalien aikainen kova kielenkäyttö ja edellisen eduskunnan aikaiset hölmöilyt joutaisivat miesten mielestä nyt historiaan. Puskala ihmettelee, miten esimerkiksi Teuvo Hakkarainen pääsi jälleen eduskuntaan kaikista tempauksistaan huolimatta.

Miehet uskovat, että satakuntalaiset äänestivät demareita ja perussuomalaisia sen takia, että moni äänestäjä on pettynyt edellisen hallituksen oikeistopolitiikkaan.

”Nyt äänestäjät haluavat, että myös vähäosaisista pidetään huolta”, Puskala sanoo.

Pihlajaniemi puntaroi sitä, pystyvätkö maakunnan kansanedustajat ajamaan riittävän tehokkaasti maakunnan asioita kuten hankkimaan rahaa Porista lähtevien valtateiden korjaamiseen.

”Täällä taitaa olla liian pieni väestöpohja ja liian vähän liikennettä tuollaisille päätöksille”, Pihlajaniemi sanoo.

Satakunnan liiton mukaan maakunnan tärkeimmät tavoitteet nyt alkavan eduskuntakauden aikana ovat juuri liikennehankkeiden edistäminen sekä koulutustarjonnan turvaaminen ja väestörakenteen vääristymän korjaaminen.

Koulutustarjonta ei saa vähentyä maakunnasta, sillä koulut houkuttelevat yrityksiä ja yritykset uusia asukkaita.

”Maakunnan väestökehitys ei ole itsessään kovin suotuisa, mutta yritystoiminnan kautta tuleva työllisyyskehitys on taas koko ajan kasvava. Syntyvyyttä ei saada lisättyä, joten tänne on saatava joko maassamuuttajia tai työperäistä maahanmuuttoa”, vt. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä kertoo.



Satakuntalaiset kansanedustajat ovat perinteisesti toimineet tehokkaasti yhteistyössä, kun maakunnan etuja on ajettu.

”Edustajien pieni määrä tarkoittaa sitä, että suurempiin hankkeisiin on löydyttävä kannatusta myös muualta”, Aro-Hennilä sanoo.



Digitaalisen kulttuurin opiskelija Tytti Toivonen kävelee Kauppatorilla pyörää taluttaen. Hän kertoo olevansa erikoisuus perussuomalaisia vilisevässä kaupungissa, sillä hän äänesti vihreitä.

Satakunnasta ei ole koskaan valittu vihreää kansanedustajaa, ja nyt vaalituloksen valmistuttua Toivonen kertoo miettineensä sen hyviä puolia. Parasta tuloksessa on se, että Satakunnan kahdeksasta edustajasta viisi on naisia.

Kun Toivoselta kysyy perussuomalaisten mahdollisesta joustamisesta, hän muuttuu mietteliääksi. Hän ei usko, että perussuomalaisten retoriikka muuttuu entistä salonkikelpoisemmaksi.

”Keskustelukulttuuri ja heidän jyrkät asenteensa eivät muutu täysin, sillä puolueen edustajat olivat jo aiemman hallitusvastuunsa aikana kovaäänisiä”, Toivonen puntaroi.

Hän arvioi, että Sdp:n ja perussuomalaisten välille voisi etsiä joustoa ja yhteisymmärrystä ilmastopolitiikan kautta. Ilmastosta puhuttiin vaalikeskusteluissa liian yleisellä tasolla, ja puheessa oli mukana pelottelua ja jopa valheellisia uhkakuvia.

”Eiväthän kaikki perussuomalaisia äänestäneet ole yhden asian ihmisiä. Esimerkiksi jotain maitotilallista on voinut huolestuttaa ilmastopuhe. Maitotilan hiilijalanjälki on suuri, joten tilallinen voi olla huolissaan monen ihmisen elannosta. Konkreettisten esimerkkien sijaan ilmastopolitiikasta puhuminen jäi esimerkiksi polttomoottoriautokiellolla pelottelemiseen”, Toivonen harmittelee.

Hän toivoo satakuntalaisten kansanedustajien puolustavan yhteisrintamana maakunnan korkeakoulupaikkoja. Porissa toimii ammattikorkeakoulu sekä yliopistokeskus, jossa on useiden yliopistojen koulutustoimintaa.



Pirjo Heljakka sauvakävelee kevätpäivänä Kirjurinluodolle päin. Ulkoilupäätöstä edesauttoi hänen taloyhtiössään käynnissä oleva kovaääninen remontti.

Heljakka kertoo protestoineensa vaaleja ja jättäneensä poikkeuksellisesti äänestämättä. Hän olisi voinut antaa äänensä niin Laura Huhtasaarelle kuin demareiden Krista Kiurullekin, mutta hänen mielestään poliitikot ovat hoitaneet eläkeläisten asioita heikosti.

Aiemmin hän on äänestänyt puolueen sijasta aina henkilöä.

”Olen menettänyt uskoni poliitikkoihin, sillä he ovat hoitaneet eläkeläisten asiat niin huonosti. Eläkkeeni on niin pieni, että elän köyhyysrajan alapuolella, eikä eläkettä ole nostettu vuosikausiin. Jos se on noussut kahdella eurolla, sitä on verotettu neljällä”, Heljakka moittii.

Toinen syy äänestämättä jättämiseen liittyy poliitikkojen käytökseen. Nykypäivän politiikka on hänestä kuin päiväkotilasten riitelyä.

”Poliitikot riitelevät, puhuvat pahaa toisistaan ja käyttäytyvät kuin pikkukakarat päiväkodissa.”

Heljakka korostaa, että politiikkaan pitäisi palauttaa ihmisen kunnioitus.

”Poliitikkojen pitäisi kunnioittaa toinen toisiaan ihmisinä. Kun toiselle antaa suunvuoron, silloin voi kuunnella eri vaihtoehtoja ja joskus pohtia, että olenko minä sittenkään oikeassa”, Heljakka sanoo.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    2. 2

      Kalliossa asuva Liisa Lehto on yksi heistä, jotka nostivat Jussi Halla-ahon ääni­haravaksi jopa puna­vihreiden koti­kentällä – Halla-ahoa äänestäneet kertovat, millainen heidän Helsinkinsä on

    3. 3

      ”Luojan kiitos, en ole Suomessa”, Erica Fugate ajatteli ja lähti lapsensa kanssa yhdys­valtalaisen vanki­karkurin matkaan – lopulta hän myi miehen tarinan Hollywoodiin

      Tilaajille
    4. 4

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    5. 5

      Useita räjähdyksiä Sri Lankassa – ainakin 80 loukkaantunut

    6. 6

      Uusi hallitus voi saada ikäviä yllätyksiä maailmalta

    7. 7

      Tässä on yksi hirveimmistä treeneistä: kuukausi leuan­vetoa

      Tilaajille
    8. 8

      Kun opioidikriisi räjähti käsiin Yhdys­valloissa, myös suomalaiset kipu­kroonikot joutuivat hankalaan asemaan

    9. 9

      Saaristoon, Mathildedaliin vai Kristiinan­kaupunkiin? Katso kymmenen vinkkiä, mihin kannattaa matkustaa Suomessa

    10. 10

      HS selvitti vaikeasti aukeavan Fingerpori-sarja­kuvan merkitystä piirtäjä Pertti Jarlalta, nyt Jarla kommentoi selitystään toisessa sarja­kuvassaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    2. 2

      ”Hävettävän suuri” BMW vie suomalaisen kirurgin tallinnalaiselle klinikalle: sote ja verot ajavat suomalaisia lääkäreitä muualle töihin

    3. 3

      HS selvitti vaikeasti aukeavan Fingerpori-sarja­kuvan merkitystä piirtäjä Pertti Jarlalta, nyt Jarla kommentoi selitystään toisessa sarja­kuvassaan

    4. 4

      Simbassäng eli simpanssisänky – toimittajien virheet ovat noloja, mutta pahimmista tulee klassikoita

    5. 5

      ”Minulle ei voi tapahtua mitään”, sanoi Pamela Werner iltana, jolloin hänet silvottiin – Pekingissä murhatun 19-vuotiaan kohtaloa pohditaan yhä vuosikymmeniä myöhemmin

      Tilaajille
    6. 6

      Demokratian pyhää periaatetta loukattiin vaalikeväänä, ja nyt on aika soittaa hälytyskelloja

    7. 7

      Helsinkiläisessä hätämajoituksessa viettää yönsä yhdeksän­kuukautinen vauva

      Tilaajille
    8. 8

      Viskiyhtiön perijä tunnusti syyllisyytensä seksikulttia koskevassa oikeuden­käynnissä

    9. 9

      Jussi Halla-aho sanoo osan vanhoista kirjoituksistaan olleen ”tyhmiä ja harkitsemattomia” muttei irtisanoudu teksteistä

    10. 10

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Notre Dame jälleenrakennetaan viidessä vuodessa, lupaa presidentti Macron

    2. 2

      Ääniensä näköinen Suomi on kirjava ja pohjasta paksu – HS:n erikoisartikkeli piirtää vaalituloksen kartalle

    3. 3

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    4. 4

      Vaalitulos ratkesi äärimmäisen niukasti: Sdp suurin, vaali­päivän äänivyöry toi perus­suomalaiset lähes tasoihin – lue HS:n analyysit tuloksesta

    5. 5

      Jussi Halla-ahon mukaan perussuomalaiset on nyt ”normaali osa järjestelmää”, mutta nämä vaalilähetyksessä nähdyt käsimerkit osoittavat muuta

    6. 6

      Lähetykseen kätketty gps-paikannin paljasti järjestelmällisen varastelun Postin logistiikka­keskuksessa – saaliin arvo lähes 60 000 euroa

    7. 7

      Moni on ryhtynyt paistamaan neitsytoliivi­öljyllä, vaikka vanha tieto syöpäriskistä pätee yhä – Nämä terveysfaktat jokaisen on syytä tietää oliiviöljystä

    8. 8

      Maiju Järvisen 7-vuotias poika eristettiin luokassa muista sermeillä – Tänä keväänä hän on viimein pystynyt kertomaan, miltä opetus­suunnitelman painottama ”inkluusio” oikeasti tuntuu

      Tilaajille
    9. 9

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    10. 10

      Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

    11. Näytä lisää