Politiikka

Uusi tutkimus pani suomalais­professorit järjestykseen julkaisujensa perusteella: Katso listat seitsemän alan kärki­nimistä

Uusi tutkimus selvitti, mikä on suomalaisten yliopistojen professoreiden tieteellisten julkaisujen kansainvälinen taso. 43 professorilla ei ole yhtäkään korkean tason julkaisua.

Kasvatustieteissä jyräävät naiset, taloustieteessä miehet – ainakin, jos suomalaiset professorit pannaan järjestykseen arvostetuissa kansainvälisissä tiedelehdissä julkaistujen artikkeleiden perusteella.

Nyt tällainen järjestely on tehty, ja kasvatustieteen kärkikymmenikköön mahtui pelkkiä naisia. Se on tutkituista tieteenaloista ainoa lajissaan: esimerkiksi taloustieteessä kymmenen kärkeen naisia sijoittui kaksi.

Koulutussosiologian professori Osmo Kivinen ja tutkija Juha Hedman Turun yliopistosta ovat selvittäneet, mikä on suomalaisten yliopistojen professoreiden tieteellisten julkaisujen kansainvälinen taso.

Samalla selvisi naisten osuus eri tieteenalojen huipuista.

Kivinen ja Hedman tekivät laajan kartoituksensa tähdentääkseen korkeatasoisen perustutkimuksen tärkeyttä. Nykyisin tiedepolitiikassa puhutaan heidän mielestään jopa liikaa soveltavasta ”hyötytutkimuksesta” sekä tieteen vaikuttavuudesta ja popularisoinnista.

Tutkijat muistuttavat, että tärkein tutkimuksen mittari ovat huolellisesti vertaisarvioidut julkaisut, ei niinkään tulosten nopea soveltaminen tai professoreiden esiintyminen julkisuudessa.

Toki myös julkaisuja painotetaan yhä esimerkiksi valtion rahoituksen jaossa yliopistoille ja nimityksissä tutkimustehtäviin.

Professoreiden tutkimuksen taso ja ahkera esiintyminen julkisuudessa näyttävät osin myös korreloivan. Näin on esimerkiksi juuri kasvatustieteissä, jonka listalla komeilevat kärjessä sekä aivotutkimusta tekevä Minna Huotilainen että psykologiaa kasvatustieteessä painottava Katariina Salmela-Aro. Molemmat kertovat työstään ahkerasti myös julkisuudessa.


Katso täältä, ketkä ovat kasvatustieteissä julkaisuiltaan näkyvimmät professorit Suomessa:



Myös taloustieteen kymppilistalta löytyy ihmisiä, jotka ovat esiintyneet viime aikoina julkisuudessa. Esimerkiksi metsäekonomian ja -politiikan professori Olli Tahvonen ja ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen ovat kysyttyjä asiantuntijoita ajankohtaisissa ilmasto- ja kaivosasioissa.


Katso täältä, ketkä ovat taloustieteessä julkaisuiltaan näkyvimmät professorit Suomessa:



Professori Kivisen ja tutkija Hedmanin tarkastelun päähuomio keskittyi siihen, miten kasvatustieteiden, taloustieteiden ja yhteiskuntatieteiden pysyviin professorin tehtäviin valittujen henkilöiden tekemät tutkimusartikkelit näkyvät korkeatasoisissa kansainvälisissä julkaisuissa.

”Ne ovat tärkeitä, keskeisiä tieteenaloja”, Kivinen perustelee tarkastelun rajausta tällä kertaa kolmeen tieteenalaan. Aiemmin he ovat tutkineet myös esimerkiksi luonnontieteen ja lääketieteen julkaisuja.

Aineistoon kuuluu yhteensä 577 professoria, joista 261 edustaa taloustieteitä, 200 edustaa yhteiskuntatieteitä ja 116 kasvatustieteitä.

Professorit poimittiin yliopistojen nettisivuilta. Heidän julkaisujensa kansainvälisen tason määrittelyssä hyödynnettiin niin sanottua H-indeksiä, joka ottaa huomioon sekä tutkijan julkaisuaktiivisuuden että hänen julkaisujensa näkyvyyden tiedeyhteisössä. Indeksin arvo on nollasta ylöspäin, eikä ylärajaa ole.

Tiedot kerättiin syksyllä 2018.

Katso täältä, ketkä ovat sosiologiassa julkaisuiltaan näkyvimmät professorit Suomessa:



Yksi hämmästyttävä tulos tarkastelusta oli, että peräti 43 professorilla H-indeksin arvo oli pyöreä nolla eli heillä ei ole yhtään korkean tason julkaisua. Tai jos onkin, ei niihin ole viitattu tunnetun Web of Sciencen viitekannoissa, joissa seurataan kymmeniä tuhansia tieteellisiä julkaisuja.

”Kun pidetään mielessä, että yliopistotoiminnan kulmakivi on tieteellinen tutkimus ja sen varaan rakentuvat opetus ja opiskelu, on yllättävää havaita, että niinkin monella pysyvästi tehtäväänsä nimitetyllä professorilla tieteellisten julkaisujen kansainvälistä tasoa indikoivan H-indeksin arvo on nolla”, kirjoittavat Kivinen ja Hedman artikkelissaan, joka ilmestyy tällä viikolla Tiedepolitiikka-lehdessä.

”Nollakerholaisia” Kivinen ja Hedman eivät lähteneet nimeltä julkistamaan, mutta sen sijaan kymmenkunta kärkitutkijaa on nimetty yhteensä seitsemässä tieteen alaryhmässä.

Ylivoimaisesti korkein H-indeksi löytyi nyt yhteiskuntatieteellisten erityisalojen ryhmästä, jonka kärjessä on sosiologian ja väestötieteen professori Pekka Martikainen Helsingin yliopistosta. Hänen H-indeksinsä on 56.


Katso täältä, ketkä ovat yhteiskuntatieteellisillä erityisaloilla julkaisuiltaan näkyvimmät professorit Suomessa:



Kivinen ja Hedman jakoivat professorit ja heidän tuotantonsa mukaisiin alaryhmiin siksikin, että julkaisemiskäytännöt vaihtelevat eri tieteenaloilla tuntuvasti.

Joillakin aloilla esimerkiksi tutkimusryhmät ovat verraten isoja, jolloin yhdestä julkaisusta tulee pisteitä useammalle tutkijalle.

Professorit luokiteltiin H-indeksin mukaan niin, että ylimpään neljännekseen sijoittui yhteensä 125 professoria, joista naisten osuus oli 41 prosenttia. Alimpaan neljännekseen jäi 107 professoria, ja heistä naisia oli 40 prosenttia.

Myös kaikista aineiston 577 professorista naisten osuus oli niin ikään 40 prosenttia.

Kasvatustieteissä ylimmän neljänneksen professoreista naisia oli eniten eli 82 prosenttia, kun taas alimman neljänneksen professoreista heidän osuutensa oli 59 prosenttia.

Taloustieteissä naisten osuus oli pienin niin ylimmän (23 prosenttia) kuin alimmankin neljänneksen (22 prosenttia) professoreista.

Yhteiskuntatieteissä naisten osuus ylimmän neljänneksen professoreista oli selvästi pienempi (34 prosenttia) kuin osuus (50 prosenttia) alimman neljänneksen professoreista.

Katso täältä, ketkä ovat valtio-opissa ja hallintotieteissä julkaisuiltaan näkyvimmät professorit Suomessa:



Professoreita koskevan kartoituksen perusteella ei voi vertailla yliopistoja, mutta kovin yllättävää ei ole, että monitieteinen Helsingin yliopisto on useimpien ylimpään neljännekseen sijoittuvien professoreiden työnantaja.

Seuraavina ovat Jyväskylän ja Tampereen yliopistot.

Myös alaryhmittäin laadittuihin kärkikymmenikköihin Helsingin yliopisto sai ylivoimaisesti eniten professoreita, yhteensä 25.

Seuraavina olivat Jyväskylän (12) ja Tampereen (11) yliopistot sekä Aalto-yliopisto (9).

Kaikkiaan aineiston 577 professorit tulevat 12 yliopistosta.

Katso täältä, ketkä ovat liiketaloustieteellisillä erityisaloilla julkaisuiltaan näkyvimmät professorit Suomessa:



Katso täältä, ketkä ovat johtamisessa ja markkinoinnissa julkaisuiltaan näkyvimmät professorit Suomessa:

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Google kieltää Huaweilta Android-käyttö­järjestelmänsä päivitykset

    2. 2

      Kuorsaamista vastaan löytyy monia kotikonsteja, ja yksi on ylitse muiden

      Tilaajille
    3. 3

      Öisin tapahtuu kummia, ihmettelivät naiset uskonnollisessa siirto­kunnassa – paljastui hyytävä raiskausten sarja, mutta nyt paikalliset johtajat haluavat vapauttaa syylliset

    4. 4

      Meitä suomalaisia jäytää omituinen ristiriita nimeltä onnellisuusparadoksi

    5. 5

      Suomalainen uimakouluyritys onnistui kasvamaan Venäjällä, mutta ensin piti vaihtaa esitteissä olevat lasten kuvat kauniimpiin

    6. 6

      Kommentti: Mitä ihmettä tapahtui Madonnalle Euroviisuissa? Hirvittävä epävire vei huomiota Palestiinan lipun esittelyltä ja näppärältä Tšaikovski-lainalta

    7. 7

      Katsastuksessa rapsahtavien ajokieltojen määrä huimassa kasvussa – Hakukone kertoo, kuinka usein eri automerkit on hylätty

    8. 8

      ”Jos Huawei pääsee monopoli­asemaan, se on maalle melkein itse­murha” – Yhdysvallat rakentaa muuria Huawein ympärille, mistä kiistassa on kyse?

    9. 9

      Vihreillä kaksoisjohto: Ville Niinistö ja Heidi Hautala suosituimmat euroehdokkaat

    10. 10

      Tarja Kivistö loi itselleen ammatin, koska ei halunnut kahden tragedian jälkeen enää joustaa arvoistaan: nyt hän kuuntelee työkseen työtoverien murheita

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailma tähtäimen läpi – HS:n erikoisartikkeli vie maahan, jossa rynnäkkökivääri on kodin perusvaruste

      Tilaajille
    2. 2

      Kommentti: Mitä ihmettä tapahtui Madonnalle Euroviisuissa? Hirvittävä epävire vei huomiota Palestiinan lipun esittelyltä ja näppärältä Tšaikovski-lainalta

    3. 3

      Öisin tapahtuu kummia, ihmettelivät naiset uskonnollisessa siirto­kunnassa – paljastui hyytävä raiskausten sarja, mutta nyt paikalliset johtajat haluavat vapauttaa syylliset

    4. 4

      Gordon Ramsay oli oikeasti vielä pahempi kuin televisiossa, ja iltaisin Helena Puolakka itki itsensä uneen – Nyt Suomen menestynein kokki johtaa ravintolaklassikkoa aivan eri tyylillä

      Tilaajille
    5. 5

      Madonna ja Islanti rikkoivat Euroviisujen sääntöjä: Palestiinan liput esillä suorassa lähetyksessä Tel Avivissa

    6. 6

      Parivuotias lapsi katosi kauppareissulla äidiltään Vantaan Martinlaaksossa, ja päätyi yksin junalla Helsingin rautatieasemalle

    7. 7

      Jussi Halla-ahon mielestä uhriutumisesta on tullut tavoiteltua pääomaa – piispa ei juuri haastanut poliitikkoa Kirkkopäivillä

    8. 8

      Poliisi on selvittänyt, kuka löi Jumbon pysäköintihallissa pyöräillyttä 3-vuotiasta poikaa

    9. 9

      Isis sieppasi lapsia ja koulutti heitä julmaan ideologiaan – HS tapasi vapautettuja lapsia, jotka eivät enää tunne vanhempiaan ja kutsuvat näitä vääräuskoisiksi

      Tilaajille
    10. 10

      Kuorsaamista vastaan löytyy monia kotikonsteja, ja yksi on ylitse muiden

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailma tähtäimen läpi – HS:n erikoisartikkeli vie maahan, jossa rynnäkkökivääri on kodin perusvaruste

      Tilaajille
    2. 2

      Kirsi Hytönen on naimisissa, etsii netistä seuraa ja kertoo maksaneensa seksistä – Hän kertoo vilkkaasta seksielämästään, jotta naiset eivät häpeäisi itseään

      Tilaajille
    3. 3

      Moni tarkkailee luomiaan, mutta harva tunnistaa paljon yleisemmän ihomuutoksen – Tällainen on aurinkokeratoosi, joka altistaa ihosyövälle

    4. 4

      Tässä on ruokavalio, johon maapallolla on varaa: Uusi lautasmalli muuttaisi suomalaisten ruokailua radikaalisti, mutta mistään ei tarvitse luopua

      Tilaajille
    5. 5

      25 vuotta sitten muutama baari muutti koko Helsingin yöelämän, ja nyt ne kuolevat pois

    6. 6

      Aleksi elää kolmen miehen perheessä, ja nyt hän synnytti toisen vauvansa – ”Meillä on periaatteessa kaksi laitonta lasta”

      Tilaajille
    7. 7

      ”Kun hyväksyy yksinäisyytensä, ei tarvitse juosta muiden perässä” – Aura Raulo oli erikoinen lapsi, joka kasvoi ulkopuolisena ja päätyi maailman huipulle

      Tilaajille
    8. 8

      Simppeli ruutupaperi­kikka paljastaa, kannattaako halvat aurinko­lasit ostaa vai ei, sanoo professori

    9. 9

      Tuohtuneen vegaanin päivitys sai somen kuohumaan: menikö vihreä poliitikko liian pitkälle vaatiessaan huippuravintolaa boikottiin?

    10. 10

      Pariskunta osti omakoti­talon, josta paljastui myrkkyä – Korkein oikeus ratkaisi pitkään jatkuneen riidan myyjän hyväksi

    11. Näytä lisää