Politiikka

Viime vuonna oli 166 työtaistelua, suuri osa poliittisia – Tänä syksynä väännetään siitä, jatkuuko palkaton työajan pidennys

Viime vuoden alkutalven ja loppusyksyn työmarkkinoita leimasivat laajat poliittiset lakot maan hallituksen toimia vastaan.

Työtaisteluja käytiin viime vuonna huomattavasti enemmän kuin toissa vuonna. Yhteensä niitä oli viime vuonna 166.

Viime vuoden loppusyksyn ja alkutalven työmarkkinoita leimasivat laajat poliittiset lakot maan hallituksen toimia vastaan. Vuoden alussa ja keväällä myös monia työehtoneuvotteluita vauhditettiin lakoin tai niillä uhkaamalla.

Tämän vuoden lopullakin saattaa taas syntyä riitoja työajoista ja palkoista, kun uudet työehtoneuvottelut käynnistyvät syksyllä.

Liittokierroksen avaa vientiteollisuus, jossa työnantaja vaatii jatkamaan kilpailukyky- eli kiky-sopimuksen tuomaa palkatonta työajan pidennystä. Työntekijöille tämä ei käy.

Toissa vuonna työtaisteluiden määrä jäi noin sataan. Se oli myös 2000-luvun mediaaniarvo. Työtaisteluiden uhkia oli viime vuonna 38. Uhat koskivat useimmiten työehtosopimuksia.

Silti viime vuonnakin jäätiin selvästi jälkeen huippuvuodesta 2005, jolloin työtaisteluita oli 365 ja niitä oli esimerkiksi metsäteollisuudessa. Työpäiviäkin hupeni tuolloin lähes 700 000.

Tilastokeskus julkisti maanantaina viime vuoden tiedot työtaisteluista. Niihin osallistui noin 282 000 työntekijää eli eniten 2000-luvulla. Työpäiviä menetettiin 214 000.

Vastaavat luvut vuonna 2017 olivat 17 400 ja 23 100.


Tilastokeskus erittelee myös lakkojen syyt mutta ei poliittisia lakkoja erikseen: ne kuuluvat luokkaan ”muu syy”.

Tilastokeskuksen luokittelun mukaan viime vuoden työtaisteluiden yleisin syy oli yhä alan työehtosopimus, joka oli syynä noin puolessa työtaisteluista.

Toiseksi yleisin olikin jo ”muu syy”. Se koski noin kolmasosaa työtaisteluista, mutta valtaosa, 85 prosenttia osallistujista, oli liikkeellä sen takia. Työpäivien menetyksistäkin liki 80 prosenttia aiheutui muusta syystä.

Noin neljännes työtaisteluista kohdistui teollisuuteen. Työpäivämenetykset olivat suurimmat teollisuuden ohella rakentamisessa.

Laillisia työtaisteluista oli Tilastokeskuksen mukaan kaksi kolmasosaa. Suurin osa, 80 prosenttia työtaisteluista, oli lakkoja. Seuraavaksi yleisin oli ylityökielto.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on kiinnittänyt huomiota erityisesti poliittisiin työtaisteluihin. Tilastokeskuskin hyödyntää EK:n tilastoja mutta lisää niihin julkista sektoria koskevat tiedot.

Viime vuoden helmikuussa poliittisten lakkojen eli ”työpaikkakohtaisten järjestöllisten toimien” syy oli jo edellisvuonna säädetty ja vuoden 2018 alusta voimaan tullut työttömien aktiivimalli.

Lokakuussa taas lakkoiltiin kevään 2018 kehysriihestä pulpahtaneiden esitysten takia. Ne koskivat työntekijöiden irtisanomissuojan heikentämistä pienissä yrityksissä ja alle 30-vuotiaiden määräaikaista palkkausta ilman perusteltua syytä.

Kolmaskin protestoinnin aihe oli muhimassa: niin sanottu aktiivimalli kakkonen, joka olisi velvoittanut työttömän hakemaan vähintään neljää työpaikkaa joka kuukausi.

Nämä hallituksen yllätysesitykset saivat ay-liikkeen pillastumaan ja virittelemään lakkoaseitaan. Olihan jo kesällä 2016 pantu kiltisti nimet kiky-sopimukseen ja saatu käytyä liittokohtainen tes-kierroskin melko kivuttomasti eli melko maltillisin palkankorotuksin.

Vuoden 2018 alussa vauhditettiin silti myös työehtosopimusneuvotteluita monilla aloilla. Jo tammikuussa oli pankkeja kiinni, ja helmikuun lopulla jopa Helsingin yliopiston professorit ja muu henkilökunta menivät lakkoon, kun palkkausjärjestelmää uhattiin heikentää.

Neuvottelut pitkittyivät myös esimerkiksi rakennus- ja sähköalalla. Vielä loppusyksystäkin vartijoilla oli työehtoihin liittyvä ”normaali” työnseisaus, ja lennonjohtajille saatiin sopimus vasta tämän vuoden puolella.

Näkyvimpiä mielenilmauksia olivat kuitenkin irtisanomislain yhden pykälän rukkausta vastustaneet lakot hallitusta vastaan.

Rauha maahan saatiin lokakuun lopussa, kun hallitus suostui yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa sorvaamaan kiisteltyä pykälää ja sen perusteluja niin, ettei käytännössä juuri mikään muuttuisi.

Perusteettomien määräaikaisuuksien helpotus oli peruttu jo aiemmin. Niin sanottu aktiivimalli kakkonen eli omatoimisen työnhaun malli taas haudattiin kolmikantatyöryhmään, joka ei lopulta määräaikaan mennessä esittänyt mitään.

EK:ssa hermostuttiin viime vuonna etenkin poliittisten lakkojen sumasta.

EK:n mukaan lähinnä niiden vuoksi yksityisellä sektorilla työtaisteluihin osallistuneiden työntekijöiden määrä ja työaikamenetykset yli kymmenkertaistuivat verrattuna edellisvuoteen. Tuotannon menetyksiksi arvioitiin kymmeniä, jopa satoja miljoonia euroja.

EK ottaa mielellään vertailumaaksi Ruotsin, jossa ei ollut viime vuonna yhtään poliittista lakkoa.

EK:kaan ei olisi kieltämässä poliittisia lakkoja, mutta se haluaisi rajoittaa ne ”pohjoismaiselle tasolle”. Tämä tarkoittaisi EK:n mukaan lyhytaikaisia tai työajan ulkopuolisia mielenilmauksia.

Hankenin emeritusprofessori Niklas Bruun huomauttaa, ettei poliittisia lakkoja ole Ruotsissakaan rajattu laissa.

Bruunin mukaan työtaisteluiden yksinkertainen vertailu Suomen ja Ruotsin välillä on muutenkin hankalaa, jos ei oteta huomioon kokonaistilannetta.

”Suomessakin poliittiset lakot ovat aika harvinaisia. Yleisempiä ovat puolen päivän tai päivän mielenosoituslakot esimerkiksi yt-neuvotteluiden yhteydessä. Ruotsissa ei tällaista perinnettä ole, koska siellä on työntekijöillä vahva myötämääräämisoikeus ja ylipäänsä keskustelevampi työmarkkinakulttuuri.”

EK kuitenkin vaatii työrauhan vahvistamista.

”Olemme esittäneet, että tällä vaalikaudella uudistettaisiin vanhentunutta työrauhalainsäädäntöä”, sanoo johtaja Ilkka Oksala EK:sta.

Poliittisten lakkojen lisäksi tulisi EK:n mukaan rajata sellaisia tukilakkoja, jotka aiheuttavat huomattavia vahinkoja ulkopuolisille yrityksille tai kansalaisille, sekä korottaa laittomista lakoista tuomittavia sakkoja tai korvauksia.

Laittomia ovat työehtosopimuksen voimassaoloaikana pidetyt lakot, jotka koskevat työehtosopimusta tai ovat työsopimuslain vastaisia.

”On hyvä, että meilläkin laittomat lakot ovat vähentyneet, mutta viime vuonnakin niitä oli yhä 44, kun Ruotsissa luku oli nolla”, Oksala sanoo.

Itä-Suomen yliopiston dosentti ja SAK:n entinen erikoistutkija Tapio Bergholm arvioi EK:n esitykset lähinnä suojatulitukseksi.

”Tuskin EK itsekään uskoo niiden läpimenoon tulevassa hallitusohjelmassa. Sen sijaan hallitus saattaakin päättää edistää palkka-avoimuutta, samapalkkaisuutta sekä kilpailukieltojen kieltämistä.”

Bergholm muistuttaa myös, että Suomessa esimerkiksi valtion virkamiehet eivät voi osallistua poliittisiin lakkoihin ja joissakin työehtosopimuksissa on ehdoton työrauhavelvoite.

”Jos poliittiset lakot ovat työnantajien mielestä todellinen ongelma, voidaan niiden kieltämisestä sopia työehtosopimusten neuvottelupöydässä, mutta sillä on tietysti hintansa.”

Seuraavat työtaistelut käytäneen taas uusista työehtosopimuksista, joista ryhdytään neuvottelemaan syksyllä.

Tosin vielä ei tiedetä, päättääkö hallitus ohjelmassaan esimerkiksi veronkevennyksistä tai muista palkankorotuspaineisiin vaikuttavista toimista. Paineita eivät ainakaan vähentäneet pörssiyhtiöiden äskettäin julkistamat loistotulokset.

Erityistä 100–150 miljoonan euron vuotuista ”tasa-arvorahaa” ovat jo vaatineet valtion budjettiin esimerkiksi hoitajien järjestöt.

Ensimmäisinä työehdoista pääsee neuvottelemaan vientiteollisuus eli työnantajien Teknologiateollisuus ja työntekijöiden Teollisuusliitto elokuussa. Alan sopimukset alkavat päättyä lokakuun lopussa.

”Tietysti tavoittelemme sopua, mutta ainahan neuvottelut ovat vaikeita ja ainahan niissä on jokin erityispiirre”, sanoo Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.

Nyt tuo erityispiirre on kilpailukykysopimuksen tuoma 24 tunnin työajan pidennys ansiotasoa korottamatta.

Teollisuusliitto irtisanoi viime lokakuussa työajan pidennyksen viidellä sopimusalalla niin, ettei talkoita tehdä enää vuonna 2020.

”Ei palaa”, Aalto vastaa nyt työnantajan vaateeseen, jonka mukaan työajan pidennyksen tulisi palata sopimuksiin.

Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle on muistuttanut (HS 3.4.), että työajan pidennys on tuonut yritysten käyttöön vuodessa laskennallisesti noin 6,7 miljoonaa työtuntia. ”Kyse on 230 miljoonasta eurosta. Tämä on 1,4 prosenttia alan palkkasummasta.”

Työajan pidennyksestä halutaan luonnollisesti eroon myös muissa palkansaajaliitoissa. Julkisella sektorilla hiertää lisäksi vielä lomarahojen leikkaus, joka tosin alun perinkin sovittiin määräaikaiseksi. Sitä on myös osin kompensoitu erityisellä tulospalkkiolla ja veronkevennyksillä kaikille.

”On selvä, että jos kiky-sopimuksen tuoma työajan pidennys poistuu yksityisellä puolella ja julkiselle sitä yhä tarjotaan, edessä on lakonuhka”, sanoo Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön puheenjohtaja Olli Luukkainen.

”Työajan pidennys on sovittu pysyvästi”, sanoo Kuntatyönantajien (KT) työmarkkinajohtaja Markku Jalonen.

”Alenevan talouskasvun ja heikentyneiden tilinpäätösten aikana se on välttämätöntä.”

Tärkeitä asioita neuvotteluissa ovat Jalosen mukaan myös palkankorotusten taso, sopimuskauden pituus ja paikallisuuden edistäminen.

Noin 200 000 akavalaisen – he ovat esimerkiksi insinöörejä, opettajia, ekonomeja ja lääkäreitä –neuvottelujärjestö Juko ilmoitti jo viime vuoden marraskuussa, että kaikki sen liitot alkavat yhdessä rintamassa valmistautua työtaistelutoimiin, vaikka niillä sopimukset umpeutuvat vasta maaliskuussa 2020.

”Kiky-uhrausten” kompensointia Juko vaati myös sopimusseminaarissaan helmikuun lopulla. Uhrauksia tehtiin Jukon mukaan muun muassa jäädyttämällä palkkataso, pidentämällä työaikaa, leikkaamalla lomarahoja ja siirtämällä osa työnantajamaksuista työntekijöiltä perittäviksi.

Fakta

Yleislakoista jo aikaa


 Viimeinen yhteislakoksi kutsuttu lähes kaikkia teollisuudenaloja koskenut yleislakko oli vuonna 1986. Lakko kesti kaksi päivää ja koski työmarkkinaratkaisua.

 Vuoden 1956 yleislakko kesti 19 päivää. Siinä oli kyse hintojen noususta ja palkankorotuksista. Lakossa menetettiin liki seitsemän miljoonaa työpäivää.

 Vuoden 1917 yleislakossa vaadittiin kahdeksan tunnin työaikalakia.

 Vuoden 1905 suurlakkoon käytiin Venäjän vallan alla. Sillä tavoiteltiin muun muassa yleistä äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Trump jatkoi hyökkäystään demokraattiedustajia kohtaan, yleisö yltyi huutoon: ”Lähettäkää hänet takaisin”

    2. 2

      Ed Sheeranin fanit eivät saa armoa: jos keikalle ei pääse, lippua ei käytännössä voi antaa kellekään muulle

    3. 3

      Tarja Myllyrinne asuu ensimmäisessä kerroksessa yhdellä Helsingin meluisimmista kaduista: Tällainen on hänen kotinsa

      Tilaajille
    4. 4

      Instagram piilottaa tykkäykset näkyvistä kuudessa maassa, jotta käyttäjät voisivat henkisesti paremmin

    5. 5

      Kauniaisissa rysähti taas: kuorma-autot jumiutuvat armottomaan tunneliin, jossa tapahtuu onnettomuuksia kerta toisensa jälkeen

    6. 6

      Perheenisä Kim Holvialan silmien alla liikkui vuosia huumeita – Nyt hän kertoo, miten Tor-verkon pimeä huumekauppa toimii

      Tilaajille
    7. 7

      Harri Virtasen elämä särkyi, kun äiti pysäytti auton keskellä metsätietä: vasta aikuisena Virtanen toipui, ja nyt hän auttaa myös toisia pois trauman kierteestä

      Tilaajille
    8. 8

      Kaivosyhtiö Mawson löysi grafiittia Lapista

    9. 9

      Trumpin ehdotellessa kongressin naisedustajille maasta muuttamista suositulla tv-juontajalla on myös Trumpille ehdotus: Trump voisi painua helvettiin

    10. 10

      ”Merkittävin päätös, minkä Kone on koskaan tehnyt” – Suomalaisella hissijätillä on edessään valtava valinta, joka ei ole vain yhtiön omissa käsissä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Harri Virtasen elämä särkyi, kun äiti pysäytti auton keskellä metsätietä: vasta aikuisena Virtanen toipui, ja nyt hän auttaa myös toisia pois trauman kierteestä

      Tilaajille
    2. 2

      Bloggari Maria Nordin aiheutti sukupuoliristiriitaa käsittelevällä Pride-päivityksellään somemyrskyn, soitimme riidan osapuolille

    3. 3

      ”Merkittävin päätös, minkä Kone on koskaan tehnyt” – Suomalaisella hissijätillä on edessään valtava valinta, joka ei ole vain yhtiön omissa käsissä

    4. 4

      Brittilehti The Guardian lyttää tylyin sanakääntein suomalaisten rakastaman Helene Schjerfbeckin näyttelyn: ”Kylmä suihku kakkoslaatuista taidetta”

    5. 5

      Yhdysvaltain edustajainhuone vaatii selvitystä siitä, onko punkkien kantaman borrelioosin leviämisen syynä Pentagonin bioaseohjelma

    6. 6

      Tarja Myllyrinne asuu ensimmäisessä kerroksessa yhdellä Helsingin meluisimmista kaduista: Tällainen on hänen kotinsa

      Tilaajille
    7. 7

      Perheenisä Kim Holvialan silmien alla liikkui vuosia huumeita – Nyt hän kertoo, miten Tor-verkon pimeä huumekauppa toimii

      Tilaajille
    8. 8

      67 kylmän sodan ydinpommia jätti jälkensä: Marshallinsaarilla säteilee paikoin voimakkaammin kuin Tšernobylin alueella

    9. 9

      Pahan olon tunnustaminen ihmissuhteessa on hyvä merkki

    10. 10

      Hergé kuvasi Tintin avaruusmatkaa tarkasti jo vuosia ennen kuin Neil Armstrong astui Kuun kamaralle tai Juri Gagarin kävi avaruudessa – kuinka se on edes mahdollista?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Parisuhde etenee kolmessa vaiheessa ja yhdessä niistä on suurin riski erota – ongelmia voi ehkäistä, kun tekee muutaman asian ajoissa

      Tilaajille
    2. 2

      Synkkä puhelu sai päivystäjän itkemään kesken hätäpuhelun: Saana Välimaa kertoo vaativasta mutta kiittämättömästä työstä luolassa Uudellamaalla

      Tilaajille
    3. 3

      Harri Virtasen elämä särkyi, kun äiti pysäytti auton keskellä metsätietä: vasta aikuisena Virtanen toipui, ja nyt hän auttaa myös toisia pois trauman kierteestä

      Tilaajille
    4. 4

      Tunteiden välttely voi johtaa elämään, jota ei halua elää – Psykologi Arto Pietikäisellä on siihen ratkaisu, jota moni ei halua kuulla

      Tilaajille
    5. 5

      VR vaihtoi kesäkuussa siivousyhtiötä, nyt likaiset junat ihmetyttävät niin matkustajia kuin henkilökuntaakin

    6. 6

      Kotona ei ole vessaa eikä jääkaappia – Tiina Malinen muutti itse rakentamaansa minivaunuun vuonna 2016 ja on pärjännyt vähemmällä kuin luuli    

    7. 7

      Töölönlahdelle rakennettiin kymmenen jalkapallokentän kokoinen puisto, jossa ei viihdy oikein kukaan

    8. 8

      Töölöläinen Liisa Eskelinen etsii Facebookissa kumppania pitkän kriteerilistan avulla: lapseton, äänestänyt kaikissa vaaleissa ja prioriteettina yhteinen aika

    9. 9

      Tässä yksinkertainen ohje, jonka avulla jokainen voi laihtua pysyvästi 5–10 kiloa

    10. 10

      Finnair oli jättää yksin matkustavan nuoren ulos koneesta ylivarauksen takia – Lentoyhtiö kertoo, miten ylivaraustilanteet ratkaistaan

    11. Näytä lisää