Politiikka

HS:n eurovaalikone on nyt auki – etsi oma ehdokkaasi ja lue täältä kysymysten taustat

Eurovaalikoneen politiikkakysymykset on jaettu neljään isoon aihepiiriin, jotka ovat unioni, ulkorajat ja turvallisuus, talous sekä ilmasto.

Eurovaalit järjestetään runsaan kolmen viikon kuluttua. Helsingin Sanomat on tänään perjantaina avannut eurovaalikoneen, jossa äänestäjät voivat etsiä parhaiten omia näkemyksiään vastaavan ehdokkaan. Pääset HS:n vaalikoneeseen tästä.

Vaalikoneessa ehdokkaat ja äänestäjät vastaavat kaikkiaan 30 kysymykseen. Kymmenen kysymystä koskee arvoja, loput EU-politiikan eri lohkoja. Politiikkakysymykset on jaettu neljään isoon aihepiiriin, jotka ovat unioni, ulkorajat ja turvallisuus, talous sekä ilmasto.

EU-aiheet ovat äänestäjille tyypillisesti vieraampia kuin kotimaan asiat.

Siksi HS julkaisee tänä vuonna vaalikoneen yhteydessä myös sitä taustoittavan jutun. Tarkoituksemme on kertoa, miksi kysymyksillä on merkitystä ja millaisia vastakkaisia näkemyksiä niihin liittyy.

Tarkoituksena ei ole ohjata vaalikonevastauksia. Vaalikoneeseen voi hyvin vastata myös lukematta kysymyksien taustoja. Toisaalta taustajuttuun voi tukeutua jonkin yksittäisen kysymyksen kohdalla, jos siltä tuntuu.

Unioni

Väite 1. Suomen jäsenyys EU:ssa on hyvä asia.

Suomi on ollut Euroopan unionin jäsen vuodesta 1995. Jäsenyyden ansiosta suomalaiset saavat matkustaa, opiskella ja työskennellä vapaasti EU:n sisällä. Yritykset voivat tarjota palveluita ja tuotteitaan vapaasti toisiin EU-maihin. Jäsenyyttä on perusteltu myös turvallisuudella: vaikka EU ei olekaan puolustusliitto, jäsenyyden on arvioitu suojelevan Suomea ulkoisilta turvallisuusuhilta.

Kriitikoiden mukaan EU-jäsenyys kaventaa Suomen itsemääräämisoikeutta, sillä eduskunta ei voi päättää asioista vastoin EU-tasolla yhteisesti sovittuja direktiivejä ja asetuksia. Suomi ei myöskään voi neuvotella kauppasopimuksia itsenäisesti, vaan Euroopan komissio hoitaa neuvottelut koko unionin puolesta. Suomi joutuu myös osallistumaan EU:n yhteisen budjetin rahoittamiseen.

Väite 2. Suomen olisi parasta laatia pitkän ajan suunnitelma ja irrottautua eurosta.

Euro tuli Suomessa käyttöön tilivaluuttana tammikuussa 1999 ja käteisvaluuttana vuonna 2002. Sen jälkeen Suomi ei ole voinut harjoittaa itsenäistä rahapolitiikkaa, vaan ohjauskoroista ja muista toimista päätetään yhteisesti Euroopan keskuspankissa. Suomea sitovat myös euroalueen yhteiset velkasäännöt, jotka rajoittavat sitä, kuinka paljon valtio saa velkaantua.

Eurojäsenyyden hyödyiksi luetaan usein se, että inflaatio on pysynyt maltillisena, valtio saa markkinoilta halpaa lainaa ja vakaa euro helpottaa vientiyritysten toimintaa. Haittana on, että taloudellisiin kriiseihin sopeutuminen on vaikeampaa, koska valuutan arvon heikkeneminen ei korjaa vientiyritysten kilpailukykyä. Eurojäsenenä Suomi on myös joutunut osallistumaan talousvaikeuksiin ajautuneiden euromaiden rahoittamiseen hätälainoilla.

Väite 3. Jos toinen EU-maa joutuu sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi, Suomen pitää osallistua sen puolustukseen.

EU:n perussopimuksen mukaan jäsenmailla on velvollisuus keskinäiseen avunantoon. Artiklassa 42.7 todetaan, että ”jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissä olevin keinoin”.

Ei ole kuitenkaan selvää, mitä tämä kirjaus käytännössä tarkoittaa ja onko jäsenmaa velvollinen tarjoamaan sotilaallista apua. Tulkinnat asiasta vaihtelevat. Avunantoartiklaan on vedottu vain yhden kerran, Pariisin terrori-iskujen jälkeen vuonna 2015. Tuolloin Ranska pyysi muilta mailta tukea terrorisminvastaisiin operaatioihin Syyriassa ja Irakissa. Suomi vastasi lähettämällä lisää henkilöstöä Irakiin koulutus- ja neuvonantotehtäviin.

Väite 4. Esimerkiksi Puola ja Unkari ovat rikkoneet oikeusvaltion periaatteita vastaan ja heikentäneet riippumattomien tuomioistuinten, median ja kansalaisjärjestöjen asemaa. Tällaisia maita pitäisi rangaista viemällä niiltä EU-tuet.

EU:lla on nykyisellään hyvin vähän keinoja puuttua tilanteeseen, jossa jokin EU-maa rikkoo unionin perusarvoja eli esimerkiksi vaarantaa oikeusvaltion riippumattomuuden, hankaloittaa opposition toimintaa, syyllistyy korruptioon tai rikkoo kansalaisten perusoikeuksia.

Käytännössä ainoa tapa rangaista tällaista maata on viedä siltä äänioikeus jäsenmaiden neuvostossa. Tämän työkalun käyttäminen on kuitenkin vaikeaa, sillä jäsenmaiden pitää päättää rangaistuksesta yksimielisesti. Komissio onkin esittänyt, että perusarvoja rikkovaa maata voitaisiin jatkossa rangaista myös kieltämällä siltä EU-tuet.

Väite 5. Kun Kiina ja Venäjä voimistuvat, EU:n on tiivistettävä rivejään ja lisättävä yhteistyötä uusilla alueilla.

Kiina on noussut nopeasti maailman talousmahtien joukkoon. Samalla Kiina on kasvattanut voimakkaasti vaikutusvaltaansa esimerkiksi Afrikassa, joka on ollut tärkeä EU-maiden vaikutusalue. Kommunistipuolueen johtama Kiina ei yleensä piittaa ihmisoikeuksista tai demokraattisista arvoista, kun se rakentaa taloussuhteitaan.

Yhä autoritaarisempi Venäjä on horjuttanut monia EU:n ja Venäjän yhteisessä naapurustossa olevia valtioita. Venäjä vastustaa EU:n laajenemista itään, ja maan sanotaan horjuttavan esimerkiksi valeuutiskampanjoiden avulla sekä unionijäsenyydestä haaveilevia maita että EU-maita. Venäjä on myös puuttunut sotilaallisesti Syyrian tilanteeseen, kun taas EU:n rooli on jäänyt Syyriassa enimmäkseen humanitaarisen avun antajaksi.

Ulkorajat ja turvallisuus

Väite 6. EU:n kannattaa luoda joukoistaan selvemmin yhteinen armeija eikä pitää kansallisesti rahoitettuja joukkoja erikseen joka maassa.

Viime vuosina on puhuttu paljon siitä, missä määrin EU-maiden kannattaisi tehdä yhteistyötä puolustuksen saralla ja missä määrin puolustus on pidettävä tiukasti jäsenmaiden omissa käsissä. EU:n yhteinen armeija olisi yhteisen puolustuksen kehittämisen eräänlainen päätepiste. Konkreettisia esityksiä yhteisen armeijan perustamisesta ei ole tehty.

Väite 7. Kaikkien turvapaikkahakemusten käsittely jäsenmaissa, kuten Suomessa, pitäisi lopettaa ja siirtää EU:n rajojen ulkopuolella oleville leireille.

Vuonna 2015 Eurooppaan saapui yli miljoona turvapaikanhakijaa. Tämä asetti EU:n turvapaikkajärjestelmän koetukselle: vaikka siirtolaiset saapuivat Italian ja Kreikan kautta, moni jatkoi matkaa muualle Eurooppaan ja haki turvapaikkaa vasta myöhemmin esimerkiksi Saksasta tai Suomesta.

Tämän seurauksena EU:n maahanmuuttopolitiikkaa on yritetty uudistaa monella tapaa. Yksi ehdotus on ollut, että turvapaikkahakemusten käsittely siirretään EU:n ulkopuolelle, jotta turvapaikkaa Euroopasta hakevat ihmiset eivät joutuisi lähtemään Eurooppaan. Välimeren ylittäminen on vaarallista, ja ihmissalakuljettajat ovat hyötyneet siirtolaisista.

Hankaluus ehdotuksessa on, että EU:n ulkopuolisten maiden pitäisi suostua leirien ylläpitämiseen. Olosuhteet leireillä voivat myös olla kehnot, ja ihmiset saattavat joutua viettämään leireillä pitkiä aikoja.


Väite 8. EU-maata pitää rangaista, jos se ei suostu ottamaan muista jäsenmaista turvapaikanhakijoita yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaisesti.

Nykysääntöjen mukaan Eurooppaan saapuvan turvapaikanhakijan on haettava turvapaikkaa ensimmäisestä EU-maasta, johon hän saapuu.

Vuonna 2015 järjestelmä joutui koville, sillä Eurooppaan saapui miljoona turvapaikanhakijaa Italian ja Kreikan kautta. Näillä mailla ei käytännössä ollut mahdollisuutta käsitellä kaikkia hakemuksia.

Sen jälkeen EU:lle on yritetty luoda yhteistä järjestelmää, jossa muut EU-maat joutuisivat jopa sakon uhalla tukemaan äkkinäisen siirtolaisliikkeen kohteeksi joutunutta maata ottamalla vastaan osan turvapaikanhakijoista.

Väite 9. EU:n on säänneltävä tiukemmin sitä, millaista sisältöä sosiaalisessa mediassa saa levittää.

EU on pyrkinyt vaikeuttamaan esimerkiksi terroristijärjestö Isisin propagandan levittämistä sosiaalisessa mediassa. Komissio on esittänyt, että sosiaalisen median yhtiöiden pitäisi poistaa terroristinen sisältö alustoiltaan tunnissa viranomaisten pyynnön jälkeen tai yhtiö voi joutua maksamaan tuntuvan sakon.

EU:n perusoikeusvirasto on huomauttanut, että kansalaisten sananvapauden turvaamiseksi terroristisen sisällön määritelmän pitää olla selkeä. On myös esitetty vaatimuksia siitä, että lainsäätäjien pitäisi puuttua muihinkin radikalisoiviin tai vihaa lietsoviin verkkosisältöihin.

Väite 10. EU:n Venäjän-vastaiset pakotteet on purettava.

EU:n jäsenmaat päättivät asettaa Venäjälle talouspakotteita vuonna 2014, kun Venäjä valtasi Krimin niemimaan Ukrainalta. Pakotelistalla olevat venäläiset eivät esimerkiksi voi omistaa yhtiöitä tai kiinteistöjä EU:n alueella. Aseiden ja öljyteollisuuden laitteiden myyminen Venäjälle kiellettiin, ja joukko venäläisiä pankkeja, energiayhtiöitä ja aseyhtiöitä suljettiin EU:n rahoitusmarkkinoilta.

Venäjä vastasi pakotteisiin kieltämällä puolestaan tiettyjen elintarvikkeiden tuomisen EU:sta. Tämä iski keskimääräistä kovemmin Suomeen, sillä noin kolmannes elintarvikkeiden viennistä suuntautui Venäjälle.

Vastapakotteiden seurauksena elintarvikkeiden vienti Suomesta Venäjälle on vähentynyt yli 80 prosenttia. Osin vienti on suuntautunut tämän jälkeen muihin maihin.

Ilmasto

Väite 11. Uusien polttomoottoriautojen myyminen on kiellettävä koko EU:ssa viimeistään vuonna 2030.

Vuonna 2016 liikenteen osuus EU:n kokonaispäästöistä oli noin neljännes. Liikenteen päästöistä tieliikenteen osuus puolestaan oli kolme neljäsosaa. EU:n yhteisten ilmastotavoitteiden mukaan päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden, kuten liikenteen, päästöjä pitää leikata 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.

Muun muassa Ruotsi ja Tanska ovat kieltämässä uusien polttomoottoriautojen myynnin tulevaisuudessa. Moni muu EU-maa on asettanut tavoitteeksi, ettei polttomoottoriautoja myytäisi enää lähivuosikymmeninä. Osa kaupungeista on kieltänyt dieselautot.

Suomessa ilmastopaneeli on suositellut uusien polttomoottoriautojen myynnin kieltämistä.


Väite 12. EU:n ei pidä kiristää lähivuosina päästövähennystavoitteitaan, elleivät muut maat, kuten Yhdysvallat ja Kiina, tee samoin.

EU on asettanut tavoitteeksi, että vuonna 2030 sen päästöt ovat 40 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990. Vähennystavoite ei kuitenkaan ole linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa.

Se ei liioin riitä, jos EU haluaa rajoittaa ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen, kuten hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC viime syksynä suositteli.

EU on Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen maailman kolmanneksi suurin saastuttaja, ja sen osuus globaaleista hiilidioksidipäästöistä on noin 10 prosenttia. Päästöt ovat vähentyneet lähes viidenneksen vuodesta 1990.

Väite 13. Lentämiselle pitää asettaa EU:n laajuinen vero.

Lentäminen aiheuttaa noin kolme prosenttia EU:n kasvihuonekaasupäästöistä, mutta toisin kuin monella muulla sektorilla, lentoliikenteessä päästöt ovat kasvussa. Ensi vuonna lentämisen globaalien päästöjen ennustetaan olevan 70 prosenttia suuremmat kuin vuonna 2005, ja tämän jälkeen päästöjen ennustetaan moninkertaistuvan lentämisen suosion kasvaessa.

Lentoyhtiöiden ei tarvitse maksaa veroa lentokerosiinista. Toisaalta EU:n sisäiset lennot kuuluvat päästökauppajärjestelmän piiriin eli lentoyhtiöt joutuvat ostamaan osan päästöoikeuksista markkinoilta.

Lisäksi vuonna 2021 tulee voimaan ilmailualan globaali sopimus. Sen mukaan lentoyhtiöiden täytyy kompensoida päästöt, jotka ylittävät vuoden 2020 tason.

Väite 14. EU:n maataloustuissa pitää ottaa huomioon maatalouden ilmastovaikutukset ja vähentää tukia ilmaston kannalta haitalliselta tuotannolta, kuten naudanlihalta ja maidolta.

Maatalouden osuus EU:n kasvihuonekaasupäästöistä on noin kymmenen prosenttia. Maatalouden päästöt ovat vähentyneet noin viidenneksen vuodesta 1990.

Eläinperäinen ruoka – etenkin naudanliha ja juusto – rasittaa ilmastoa eniten. Monet tilat ovat riippuvaisia EU:n tuista, joten tukien vähentäminen voisi uhata niiden olemassaoloa.

Väite 15. EU:n pitää ottaa käyttöön ympäristöperusteinen tullijärjestelmä, jossa suuripäästöisille tuontitavaroille pannaan korkeammat tullit.

Muun muassa eurooppalaiset teräsyhtiöt ovat valittaneet, että EU:n ilmastopolitiikka aiheuttaa niille kustannuksia, joita niiden kilpailijoilla muualla maailmassa ei ole. On myös esitetty huolia, joiden mukaan unionin ilmastopolitiikka voi johtaa siihen, että energiaintensiivinen eli paljon energiaa vaativa teollisuus siirtää tuotantoa maihin, joissa ilmastovelvoitteet ovat löyhempiä.

On ehdotettu, että EU voisi asettaa hiilitullit, jotka kohdistuisivat runsaasti päästöjä aiheuttaviin tuontituotteisiin. Tämä suojelisi eurooppalaista tuotantoa, mutta lasku koituisi tuotteiden ostajien maksettavaksi.

Talous

Väite 16. EU:n komissio valvoo yritysten valtiontukia. Jäsenmailla pitäisi olla enemmän mahdollisuuksia tukea kotimaisia yrityksiään, jotta ne pärjäävät globaalissa kilpailussa.

EU:lla on yhteiset säännöt sille, kuinka valtiot voivat tukea yrityksiään. Tarkoitus on varmistaa, että eri maiden yritykset kilpailevat mahdollisimman tasaväkisesti eivätkä valtiot pidä huonossa kunnossa olevia yrityksiä pystyssä verovaroin.

Lisäksi Euroopan komissio valvoo suuria yrityskauppoja. Komissio voi estää kaupan, jos se katsoo, että kilpailu alalla vähenee niin paljon, että kuluttajien asema uhkaa heikentyä.

Tämä voi asettaa eurooppalaiset yhtiöt hankalaan kilpailuasemaan: esimerkiksi Kiinassa valtio voi tukea yrityksiä avokätisesti, jolloin ne voivat kilpailla keinotekoisen halvoilla hinnoilla. Saksassa ja Ranskassa onkin esitetty vaatimuksia, että EU:n pitäisi antaa jäsenmaille enemmän harkintavaltaa kilpailuasioissa.

Vaatimuksia esitettiin tänä keväänä, kun komissio esti kahden ison eurooppalaisen junanvalmistajan yhdistymisen. Komission mukaan yrityskauppa olisi heikentänyt asiakkaiden eli rautatieyhtiöiden asemaa ja nostanut junien hintoja. Kriitikoiden mukaan yrityskauppa olisi luonut eurooppalaisen kilpailijan muun muassa kiinalaisille junanvalmistajille.

Väite 17. Yritysverotusta pitäisi yhdenmukaistaa EU:ssa jäsenmaiden välisen verokilpailun estämiseksi.

Verot ovat pitkälti EU:n jäsenmaiden omassa päätösvallassa. Vaikka esimerkiksi arvonlisäveroille ja yritysten verokohtelulle on asetettu yhteisiä sääntöjä, jäsenmaat saavat päättää veroasteistaan. Niinpä esimerkiksi yritysverotuksen taso vaihtelee selvästi jäsenmaiden välillä.

Tämän on pelätty johtavan tilanteeseen, jossa maat yrittävät houkutella yrityksiä kilpailemalla mahdollisimman kevyellä verotuksella. On myös paljastunut tapauksia, joissa monikansalliset yritykset hyödyntävät eri maiden verojärjestelmiä siten, että lopputuloksena ne päätyvät maksamaan veroja hyvin vähän.

Väite 18. EU:n pitää rajoittaa kiinalaisia yrityskauppoja ja muita kiinalaisia sijoituksia turvallisuusriskien vuoksi.

Kiinalaisten yritysten investoinnit Eurooppaan ovat kasvaneet nopeasti. Kiina omistaa muun muassa 10 prosenttia Euroopan satamakapasiteetista.

Suomessa kiinalaiset ovat mukana suunnitteilla olevissa metsäteollisuuden hankkeissa, ja Helsingin ja Tallinnan välistä tunnelia suunnitellaan kiinalaisella rahalla.

Investoinnit vauhdittavat taloutta, mutta ne ovat herättäneet myös huolia siitä, tuleeko Euroopasta riippuvainen Kiinasta ja voivatko investoinnit esimerkiksi aiheuttaa turvallisuusuhkia.

Väite 19. Maatalouden tukemista EU:n varoin pitäisi vähentää.

EU:n vuosien 2014–2020 budjetti on noin 960 miljardia euroa, josta 38 prosenttia eli 363 miljardia euroa on varattu maatalouden ja maaseudun tukemiseen. Suoriin maataloustukiin EU käyttää vuosina 2014–2020 yhteenä 265 miljardia euroa eli 28 prosenttia koko budjetista.

Tuilla varmistetaan eurooppalaisen maatalouden kannattavuus. Suomessa maataloustuotteiden tuotantokustannukset ovat EU:n keskitasoa suuremmat, ja monet tilat ovat riippuvaisia EU-tuista.


Väite 20. Suurten internetyhtiöiden kuluttajilta keräämän tiedon käyttöä on säänneltävä EU:ssa nykyistä tiukemmin.

Viime vuosina on käynyt ilmi, että internetyhtiöt ovat keränneet käyttäjistään enemmän tietoja kuin on ollut selvillä. Nämä tiedot ovat saattaneet päätyä sellaiseen käyttöön, jota kuluttaja ei ole hyväksynyt.

Henkilökohtaisen datan keruuta ja käsittelyä onkin jo pyritty hillitsemään. Toukokuussa 2018 EU:ssa tuli voimaan uusi tietosuoja-asetus, joka muun muassa edellyttää yhtiöitä pyytämään käyttäjiltä luvan tietojen keräämiseen ja antaa kuluttajille oikeuden pyytää poistamaan heistä kerätyt tiedot.

Lisäys 3.5. kello 10.30: Lisätty Kiinaa ja Venäjää koskevaa väitettä 5 taustoittava teksti. Samalla poistettu teksti, jolla taustoitettiin kysymystä, jota ei vaalikoneessa ollut.

Fakta

Europarlamenttivaalit 2019


 Europarlamenttivaaleissa valitaan edustajat Euroopan parlamenttiin seuraaviksi viideksi vuodeksi.

 Suomesta europarlamenttiin valitaan 13 + 1 edustajaa. 13 edustajaa aloittaa työnsä heti vaalien jälkeen, ja 14. valittu edustaja nousee parlamenttiin, jos Britannia eroaa EU:sta ja parlamentin uusi paikkajako tulee voimaan.

 Ennakkoäänestys alkaa 15. toukokuuta ja päättyy 21. toukokuuta. Varsinainen vaalipäivä on 26. toukokuuta.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui, kun lääke­tiede käänsi kelkkansa ja lääkärit ovat viemässä toisiaan ladon taakse?

      Tilaajille
    2. 2

      Peukaloitu video Trumpin vastustajasta kuohuttaa Yhdysvalloissa – ”Tästä ei ole enää paluuta”, professori varoittaa manipulaatioista

    3. 3

      ”Painajainen”, ”Jalonen loi keskikentälle suon, johon Venäjä jumittui” – Venäjän media pettyi tappioon, mutta kehui Suomen joukkuetta

    4. 4

      Suomen nuorilla on taskussaan EU-vaalien jymy-yllätys, jonka avulla voitto Ruotsista on viimein mahdollinen

    5. 5

      Rikottiinko lukiot? Nuoret valitsevat nyt pitkän matematiikan pakon edessä, ja se uhkaa koulujen arkea ja huippujen menestystä

      Tilaajille
    6. 6

      Armeliainta olisi potkaista Britannia ulos EU:sta ja lakata odottamasta ihmettä

    7. 7

      Rankkasateet aiheuttivat jättivahingot uskonnolliselle teemapuistolle, Raamatun mittojen mukaan tehty Nooan arkki kesti

    8. 8

      Ruotsin mediassa ylistetään Suomea ja Jukka Jalosta: ”Hän on muuttanut veden viiniksi”

    9. 9

      Leijonat iski MM-kiekon loppuotteluun, Marko Anttila ja Kevin Lankinen Suomen sankareina: ”Tuntui, että tuli tehtyä jotain hienoa”

    10. 10

      Ruotsin kruunu heikkenee heikkenemistään, ja nyt kärsivällisyys on loppu myös Ruotsin suurimmilta yrityksiltä – ”Olemme maalanneet itsemme nurkkaan”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsingissä uskontoni on asia, jota on turvallista pilkata

    2. 2

      Ruotsin kruunu heikkenee heikkenemistään, ja nyt kärsivällisyys on loppu myös Ruotsin suurimmilta yrityksiltä – ”Olemme maalanneet itsemme nurkkaan”

    3. 3

      Peukaloitu video Trumpin vastustajasta kuohuttaa Yhdysvalloissa – ”Tästä ei ole enää paluuta”, professori varoittaa manipulaatioista

    4. 4

      Intialaisia it-ammattilaisia lähetetään Suomeen halpa­työvoimaksi: Näin heitä kohdellaan täällä

      Tilaajille
    5. 5

      Leijonat iski MM-kiekon loppuotteluun, Marko Anttila ja Kevin Lankinen Suomen sankareina: ”Tuntui, että tuli tehtyä jotain hienoa”

    6. 6

      ”Luulin, että Suomi on oikeusvaltio”, sanoo Isisin kalifaattiin lähteneen ja nyt Syyriassa vankileirillä olevan suomalaisnaisen äiti

    7. 7

      Ystävyyden majatalon kyltti ihmetyttää Turun moottoritiellä: Majatalossa asuu joukko ”toipujia” ja vanha hippi, jonka mielestä on luonnotonta asua yksin

      Tilaajille
    8. 8

      ”Painajainen”, ”Jalonen loi keskikentälle suon, johon Venäjä jumittui” – Venäjän media pettyi tappioon, mutta kehui Suomen joukkuetta

    9. 9

      Joukko Isisin kalifaattiin lähteneitä suomalais­naisia joutui vanki­leirille Syyriassa, ja nyt HS kertoo, keitä he ovat

      Tilaajille
    10. 10

      Ruotsin mediassa ylistetään Suomea ja Jukka Jalosta: ”Hän on muuttanut veden viiniksi”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    2. 2

      Tiia Forsström myy seksiä espoolaisessa omakotitalossa ja tietää, mikä monessa suomalaisessa makuuhuoneessa on pielessä

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    4. 4

      Maailma tähtäimen läpi – HS:n erikoisartikkeli vie maahan, jossa rynnäkkökivääri on kodin perusvaruste

      Tilaajille
    5. 5

      Ihon ikääntymistä voi hidastaa itse, mutta kalliiden voiteiden sijaan kannattaa keskittyä tekoihin – lääkärit kertovat kolme perussääntöä, jotka ehkäisevät ryppyjä

    6. 6

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    7. 7

      ”En usein kerro tarinaani, se tuntuu liian raskaalta” – HS:n erikoisartikkeli vie EU:n etelärajalle, missä koveneva maahanmuuttopolitiikka ajaa ihmisiä kadulle ja kateisiin

      Tilaajille
    8. 8

      Kommentti: Mitä ihmettä tapahtui Madonnalle Euroviisuissa? Hirvittävä epävire vei huomiota Palestiinan lipun esittelyltä ja näppärältä Tšaikovski-lainalta

    9. 9

      25 vuotta sitten muutama baari muutti koko Helsingin yöelämän, ja nyt ne kuolevat pois

    10. 10

      Gordon Ramsay oli oikeasti vielä pahempi kuin televisiossa, ja iltaisin Helena Puolakka itki itsensä uneen – Nyt Suomen menestynein kokki johtaa ravintolaklassikkoa aivan eri tyylillä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää