Politiikka

Kommentti: Miksi perussuomalaiset ei halua istua eduskunnassa oikealla? Yksinkertainen kysymys kertoo politiikasta paljon enemmän kuin arvaisi

Parlamenttien istumajärjestyksillä on juuret Ranskan suuressa vallankumouksessa, mutta nykypolitiikassa merkittävä jako kulkee toisaalla.

Kesällä 1789 Pariisin liepeillä yritettiin sovittaa isoja egoja istumaan isoon saliin.

Ranskassa oli tekeillä vallankumous, jonka alkumainingeissa säätyjen edustajat väänsivät siitä, miten kriisi pitäisi ratkaista. Pohdinnassa oli esimerkiksi, onko huikentelevaisella kuninkaalla yhä lopullinen päätösvalta, vai onko viimeinen sana uudella kansankokouksella, siis entisillä alamaisilla.

Kuten arvata saattaa, tunteet olivat pinnassa. Ne, jotka eivät pitäneet kuninkaan ja aristokratian vallasta, halusivat istua porukassa. Ne, joiden mielestä aatelisten ja kuninkaan muinainen yliote – ancien régime – oli hieno homma ja kenties säilyttämisen arvoinen, halusivat myös istua porukassa.

Kuninkaan vastustajien porukka eli vallan uusjakajat istuivat kansankokouksen puhujanpöntöstä katsoen vasemmalle. Kuningassysteemin kannattajat taas asettuivat vähitellen oikealle. Siinä sitä sitten kyräiltiin.


Poliittisten istumakarttojen historia aloitetaan usein tästä Ranskan vallankumouksen suuresta tuolileikistä. Koska Ranska vielä tuolloin oli yksi maailman navoista, syntyi tästä tapa kuvata poliittisia eroja laajemminkin. Vasemmistossa ovat ne, joiden mielestä asiat ja valta pitäisi panna radikaalisti uusiksi – progressiiviset tai liberaalit. Oikeistossa taas ovat ne, joiden mielestä perinteet ja vanha maailma ovat ihan hyvä – konservatiivit.

Kun tultiin 1900-luvulle, vasen laita alkoi tarkoittaa rahan ja vallan uusjakoa ajaneita sosialisteja ja kommunisteja, joiden sakeusaste tosin vaihteli. Oikeistossa taas olivat ne, joiden mielestä rahantekoon ei pitänyt valtion niin puuttua, eikä yksityisomistusta ja yksilönvapauksia murentaa.

Talouspolitiikassa vasemmistolla alettiin tarkoittaa karkeasti ottaen niitä, jotka painottavat veroja ja valtion roolia, oikeistolla taas niitä, jotka painottavat yrityksiä ja yksilöiden päätöksiä, ja näin myös matalampia veroja.

Tämä jako säilyi poliittisella kartalla pitkään, mutta nyt se on murtumassa. Tuoreimman esimerkin Suuren Tuolijatkumon natinasta antoivat Suomen poliittiset puolueet torstaina.

 

HS:n vaalikoneen vastausten perusteella perussuomalaiset sijoittuu taloudellisella oikeisto–vasemmisto mittarilla melko tarkasti keskelle.

Eduskunnan muut puolueet haluavat osoittaa perussuomalaisille paikan eduskunnan istuntosalin oikeasta laidasta. Veto on sekä symbolinen että käytännöllinen.

Käytännöllisesti katsoen eduskunnan oikea puoli sijaitsee osin medialehterin alla. Voi siis olla, että oikealla istuvat pääsevät kuviin harvemmin kuin ne, jotka istuvat salin keskellä. Jos haluaa ajatella niin, perussuomalaisten sijoittaminen oikealle voisi siis olla jonkinlaista käytännön kiusantekoa.

Käytännön kiusaa näytti painottavan myös puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho perjantaina sosiaaliseen mediaan lataamassaan viestissä:
Kysymys osoittautui niin vaikeaksi, että eduskunnan puhemiesneuvosto päätti perjantaina siirtää koko kysymyksen ensi viikolle.

Ei ihme, sillä symbolisena tekona sijoitus on monimutkaisempi. Onko perussuomalaiset oikeistolainen puolue?

Vastausta voi haarukoida esimerkiksi perussuomalaisten kansanedustajien HS:n vaalikoneeseen antamista vastauksista. Niiden perusteella perussuomalaiset sijoittuu taloudellisella oikeisto–vasemmisto mittarilla melko tarkasti keskelle:


Absoluuttisesti ottaen perussuomalaiset ei siis ole oikeistopuolue – mutta suhteessa muihin se ei ole keskimääräinenkään. Taloudellisesti perussuomalaisia oikeammalla ovat vain kokoomus ja Liike Nytin Harry Harkimo.

Arvokartan toinen akseli yrittää hahmottaa puolueiden sijannin suhteessa arvoihin, esimerkiksi elämäntapaan ja vapaamielisyyteen. Tässä suhteessa perussuomalaiset on selvästi eduskunnan konservatiivisin puolue, lähelle pääsee vain piskuinen kristillisdemokraatit. Konservatiivisimpaan laitaan puolueen vie esimerkiksi suhde maahanmuuttajiin ja vähemmistöihin oikeuksiin. Tässä mielessä perussuomalaiset siis on eduskunnan ”arvo-oikeistolaisin” puolue.

 

Suhteessa olemassaolevaan liberaaliin valtaan puolue on siis ”uudistaja” ja voisi näin sijaita myös äärivasemmalla – mutta joka tapauksessa äärijossakin.

Jos noudatetaan Ranskan vallankumouksen jakoa uudistajiin ja säilyttäjiin, perussuomalaisten sijoittaminen istumajärjestykseen on oikeastaan melko vaikeaa. Puolue uskoo ”perinteisiin” arvoihin, mutta on käytännössä näistä asioista aivan eri mieltä kuin suuri osa muusta eduskunnasta. Suhteessa olemassaolevaan liberaaliin valtaan puolue on siis ”uudistaja” ja voisi näin sijaita myös äärivasemmalla – mutta joka tapauksessa äärijossakin.

1900-luvun puhtaammassa taloudellisessa jaossa eduskunnan äärioikealle taas kuuluisi kokoomus, joka sekin tosin on tässä suhteessa sisäisesti osin jakautunut.

Perussuomalaisten tilanne kertoo oikeasti politiikan laajemmasta uusjaosta, josta kirjoitin heti eduskuntavaalien jälkeen. Puolueiden sijoittelu perinteisiin avaruuksiin on yhä vaikeampaa, kun politiikan keskiössä ovat identiteetit, elämäntavat ja ajan jättimäiset kysymykset, kuten globalisaatio ja ilmastokriisi. Kun kaikki nämä kietoutuvat yhteen, syntyy uusi poliittinen jako, jossa ”vasemmisto” ja ”oikeisto” eivät enää ole ainoita mielekkäitä mittareita.

Politiikan tutkijat ovat jo pitkään jakaneet puolueita vasemmiston ja oikeiston sijasta niin sanotulle GAL–TAN-akselille. Akselin toisessa päässä ovat vihreät, vaihtoehtoiset ja yksilöä korostavat arvot (Green, Alternative, Libertarian). Näiden vastapari taas ovat perinteiset, autoritääriset ja nationalistiset arvot (Traditional, Authoritarian, Nationalist). Tätä jakoa tavoittelee myös HS:n arvokartan konservatiivi–liberaali-jako.

Jako on järkevä, sillä se tavoittaa perinteistä oikeistoa ja vasemmistoa paremmin nykypolitiikan kipupisteet, kuten sukupuolen, vähemmistöjen oikeudet ja suhteen ilmastonmuutokseen. Se myös jakaa monet vanhat puolueet keskeltä kahtia: esimerkiksi kokoomus ja Sdp elävät jatkuvaa identiteettikriisiä, koska puolueita revitään tällä akselilla kahteen suuntaan.

Kaikkein edustavin istumajärjestys eduskunnalle voisikin löytyä juuri tältä akselilta. Silloin HS:n vaalikoneen perusteella äärivasemmalla istuisivat vihreät, heidän jälkeensä tulisi vasemmistoliitto, Rkp, Liike Nyt ja vasta sitten Sdp.

Oikealta lukien äärimmäisenä olisivat perussuomalaiset, sitten kristillisdemokraatit, sitten keskusta ja vasta sitten kokoomus – kuin sattumalta Sdp:n vieressä.

Perussuomalaisten sijoittaminen äärioikealle voi siis olla aivan oikea ratkaisu. Mutta sen tehdessään muiden puolueiden pitäisi miettiä myös omat paikkansa kokonaan uusiksi.

Kirjoittaja on HS:n talouden ja politiikan toimituksen esimies.

Juttuun lisätty klo 12.35 Jussi Halla-ahon perjantain kannanotto. Kello 13.12 lisätty eduskunnan puhemiesneuvoston päätös siirtää päätöstä ensi viikkoon.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      ”Isäni mielestä ilmastonmuutos on yksi iso vitsi, ja vuosi vuodelta etäännymme entisestään” – Näin politiikka saa suomalaiset riitautumaan ja jopa eroamaan

    2. 2

      Stora Enson toimitusjohtaja varoittaa: ”Jokin Kiinan luvuissa ei täsmää”

    3. 3

      Rosa Meriläistä nöyryytettiin kansanedustajana julkisesti, ja niitä traumoja hän työstää vielä 15 vuoden jälkeen: ”Yritin kestää sen kaiken yksin”

      Tilaajille
    4. 4

      Keinotekoisella kielellä esperantolla on maailmanlaajuisesti vain noin tuhat äidinkielistä puhujaa, mutta lahtelaisessa perheessä sitä puhutaan kotikielenä

    5. 5

      Nopeiden junayhteyksien rakentaminen lähivuosina ei ole realismia, sanoo liikenneministeri Sanna Marin

    6. 6

      ”Laitoin lopulta avioeron vireille ja muutin pois” – Yli 250 lukijaa kertoi HS:lle politiikan aiheuttamista riidoista

    7. 7

      Faceapp-sovelluksen vanhuusfiltteri on taas kaikkien kasvoilla – sen yksityisyyden­suojassa ei ole kuitenkaan mitään poikkeavaa, venäläisyydestä huolimatta

    8. 8

      Helmikuussa 1945 syntyi natsien keskitysleirissä suomalainen tyttö – Lea Kulonurmi kertoo HS:n haastattelussa, miten hän selviytyi

      Tilaajille
    9. 9

      Frendit ja Seinfeld ikääntyivät – toinen teki sen arvokkaasti, toinen on niin homofobinen, että sitä katsoessa täytyy irvistää

      Tilaajille
    10. 10

      Suomen valtio saisi taas lainaa negatiivisella korolla – ”Markkinoilla on kaksi aivan erilaista maailmankuvaa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Frendit ja Seinfeld ikääntyivät – toinen teki sen arvokkaasti, toinen on niin homofobinen, että sitä katsoessa täytyy irvistää

      Tilaajille
    2. 2

      Käräjäoikeus määräsi fitnessmalli Sofia Belórfin vangittavaksi epäiltynä tuottamuksellisesta rahanpesusta

    3. 3

      Ruoveden perussuomalaisten osoitteeksi merkityn talon ikkunassa roikkui natsilippuja

    4. 4

      Stora Enson toimitusjohtaja varoittaa: ”Jokin Kiinan luvuissa ei täsmää”

    5. 5

      Hylätty Lastenlinna ränsistyy Töölössä keskellä aavemaista hiljaisuutta

    6. 6

      Puolustusasianajaja: Puoliso elätti fitnessmalli Sofia Belórfia, poliisi tulkitsi sen rahanpesuksi – oikeus käsittelee vangitsemista tänään

    7. 7

      Faceapp-sovelluksen vanhuusfiltteri on taas kaikkien kasvoilla – sen yksityisyyden­suojassa ei ole kuitenkaan mitään poikkeavaa, venäläisyydestä huolimatta

    8. 8

      Oodin vessojen ovista näkee läpi, henkilökunta kannustaa kuvaamaan siluettivideoita

    9. 9

      Kilpailukykysopimuksen odottamaton lasku: Valtio kustantaa yrityksille pysyvän satojen miljoonien eurojen maksualen

    10. 10

      Moni eroaa loman jälkeen, mutta sen voi estää: ”Parisuhteen laatuun voi lähes aina vaikuttaa”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Harri Virtasen elämä särkyi, kun äiti pysäytti auton keskellä metsätietä: vasta aikuisena Virtanen toipui, ja nyt hän auttaa myös toisia pois trauman kierteestä

      Tilaajille
    2. 2

      Synkkä puhelu sai päivystäjän itkemään kesken hätäpuhelun: Saana Välimaa kertoo vaativasta mutta kiittämättömästä työstä luolassa Uudellamaalla

      Tilaajille
    3. 3

      VR vaihtoi kesäkuussa siivousyhtiötä, nyt likaiset junat ihmetyttävät niin matkustajia kuin henkilökuntaakin

    4. 4

      Frendit ja Seinfeld ikääntyivät – toinen teki sen arvokkaasti, toinen on niin homofobinen, että sitä katsoessa täytyy irvistää

      Tilaajille
    5. 5

      Töölöläinen Liisa Eskelinen etsii Facebookissa kumppania pitkän kriteerilistan avulla: lapseton, äänestänyt kaikissa vaaleissa ja prioriteettina yhteinen aika

    6. 6

      Kotona ei ole vessaa eikä jääkaappia – Tiina Malinen muutti itse rakentamaansa minivaunuun vuonna 2016 ja on pärjännyt vähemmällä kuin luuli    

    7. 7

      Bloggari Maria Nordin aiheutti sukupuoliristiriitaa käsittelevällä Pride-päivityksellään somemyrskyn, soitimme riidan osapuolille

    8. 8

      Tässä yksinkertainen ohje, jonka avulla jokainen voi laihtua pysyvästi 5–10 kiloa

    9. 9

      Finnair oli jättää yksin matkustavan nuoren ulos koneesta ylivarauksen takia – Lentoyhtiö kertoo, miten ylivaraustilanteet ratkaistaan

    10. 10

      Tarja Myllyrinne asuu ensimmäisessä kerroksessa yhdellä Helsingin meluisimmista kaduista: Tällainen on hänen kotinsa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää