Politiikka

Kyselyt povaavat laitaoikeistolle menestystä euro­vaaleissa: pystyykö se yhdistämään voimansa ja kääntämään EU:n suunnan?

”On paha paikka tehdä yhteistyötä, jos kaikki ajavat vain kansallista etua”, arvioi Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja Juhana Aunesluoma.

Kansallismieliset puolueet eri puolilla Eurooppaa uhkuvat nyt itseluottamusta. Kannatuskyselyt povaavat niille menestystä toukokuun lopussa pidettävissä eurovaaleissa.

Italian varapääministeri, oikeistopopulistisen Legan puheenjohtaja Matteo Salvini rakentaa ympärilleen kansallismielisten ja maahanmuuttovastaisten puolueiden ryhmää, jonka on vaalien jälkeen tarkoitus tarttua EU:n ruoriin ja kääntää unionin kurssi.

Suunnitelmat ovat suuria ja puheet kovia, mutta millainen poliittinen voima suuri oikeistoryhmä lopulta olisi? Jos uusoikeisto onnistuisi muodostamaan ison ryhmän, mitä se konkreettisesti ajaisi ja voisi saada aikaan?

Suuren kansallismielisen ryhmän perustamista ei yritetä nyt ensimmäistä kertaa.

Edellisissä vaaleissa vuonna 2014 kansallismieliset, euroskeptiset ja maahanmuuttovastaiset ryhmät menestyivät paremmin kuin koskaan aiemmin ja saivat suurin piirtein neljäsosan parlamentin paikoista.


Tuolloin uusoikeiston voimien kokoamista yritettiin Ranskan Kansallisen rintaman (nykyisin Kansallinen liittouma) puheenjohtajan Marine Le Penin johdolla, mutta yritys kaatui keskinäiseen riitelyyn.


Toinen iso EU-vastainen puolue, Britannian Itsenäisyyspuolue (Ukip), ei suostunut mukaan Le Penin ryhmään, jota se syytti juutalaisvastaisuudesta. Ukipin puheenjohtaja Nigel Farage perusti kilpailevan ryhmän, johon saatiin jopa houkuteltua Le Penin leiristä loikkari.

Britannian konservatiivipuolue taas ei halunnut olla missään tekemisissä muukalaiskammoisena pitämänsä Le Penin tai verivihollisensa Faragen kanssa ja perusti oman ryhmän. Siihen liittyivät myös perussuomalaiset, jotka olivat aiemmin Faragen leirissä mutta halusivat uskottavampaan ryhmään.


Kansallismieliset puolueet hajosivat kolmeen ryhmään, ja osa puolueista jäi kokonaan ryhmien ulkopuolelle. Huomattavan suuresta paikkamäärästään huolimatta ne eivät ole kuluvalla vaalikaudella juuri pystyneet vaikuttamaan EU-lainsäädäntöön, arvioi Tampereen yliopiston valtio-opin professori Tapio Raunio.

”Kun ei ole yhteistä ryhmää, kansallismieliset puolueet on ollut helpompi jättää päätöksenteon ulkopuolelle. Puolueet ovat myös olleet keskenään kovin erimielisiä.”

Lisäksi populistipuolueet suhtautuvat parlamentin lainsäädäntötyöhön vaihtelevalla vakavuudella.

Kansallismieliset puolueet ovatkin Raunion mukaan keskittyneet hyödyntämään Euroopan parlamenttia kotimaan politiikassa. Parlamentti maksaa poliittisille ryhmille miljoonien eurojen avustuksia, joiden turvin europarlamentaarikot ja puolueet pystyvät lisäämään näkyvyyttään kotimaassaan.

Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu, ainakin jos kysyy puolueilta itseltään.

Perussuoma­lais­ten puheenjohtaja Jussi Halla-aho arvioi yhteisen ryhmän perustami­sen kaatuneen viisi vuotta sitten siihen, että kansallis­mieliset puolueet olivat marginaalissa ja pelkäsivät yhteistyöstä koituvaa leimaa kansallisessa politiikassa.

”Nyt tilanne on muuttunut. Monet näistä puolueista ovat kasvaneet voimakkaasti. Osa on jopa hallitusvastuussa”, Halla-aho sanoi puolueensa eurovaaliohjelman julkistamistilaisuudessa.



Salvinin ryhmään ovat nyt ilmoittautu­neet mukaan perus­suomalaiset, Tanskan Kansan­puolue ja Vaihtoehto Saksalle (AfD). Lisäksi Itävallan Vapaus­puolue, Viron Ekre ja Slovakian Sme Rodina ovat kertoneet kiinnostuksestaan, Halla-aho sanoo. Unkarin pääministeri Viktor Orbán on niin ikään vihjaillut, että voisi siirtyä Salvinin leiriin.

Näin ryhmään kuuluisi puolueita vähintään seitsemästä maasta. Se on yksi vähimmäisvaatimuksista, että ryhmä saa parlamentissa virallisen statuksen. Toinen kriteeri on, että ryhmään täytyy kuulua vähintään 25 euroedustajaa.

Salvinin odotetaan kertovan viikon päästä, kuinka jäsenten hankinta uuteen ryhmään on edennyt.

Aivan ongelmatonta yhteistyö ei näytä vieläkään olevan. Ruotsidemokraatit kieltäytyi lähtemästä Salvinin mukaan, sillä puolue ei hyväksy hänen Venäjä-myönteisiä lausuntojaan.

Ruotsidemokraattien johtaja Jimmie Åkesson myös arvosteli perussuomalaisten päätöstä liittyä Salvinin ryhmään HS:lle keskiviikkona antamassaan haastattelussa.

”Se yllättää minua itse asiassa jonkin verran, että suomalainen puolue näyttää liittoutuvan italialaisten ja ranskalaisten Venäjän-ystävien kanssa. Sitä on vaikea ymmärtää. Olen pettynyt”, hän sanoi.

Halla-aho taas haluaa keskittyä yhdistäviin seikkoihin. Niitä ovat esimerkiksi EU:n liittovaltiokehityksen ja maahanmuuton vastustaminen sekä eurooppalaisen kulttuuriperinnön ja arvomaailman puolustaminen.

Tuoreiden ennusteiden mukaan oikean laidan ryhmien nykyiset puolueet olisivat saamassa parlamenttiin runsaat 170 edustajaa, kun niillä on nyt 155 paikkaa. Jos kaikki nämä puolueet sopivat yhteen ryhmään, siitä voisi tulla jopa parlamentin toiseksi suurin.

On kuitenkin epätodennäköistä, että koko parlamentin oikea laita lyöttäytyisi yhteen. Esimerkiksi Puolan konservatiivit, jotka ovat ECR-ryhmässä iso voima, tuskin suostuvat yhteistyöhön Venäjää tukevan uusoikeiston kanssa.

Suurempi ryhmä tarkoittaisi, että jäsenet saavat tärkeämpiä valiokuntapaikkoja ja suurempia lainvalmisteluvastuita. Myös rahallinen tuki kasvaisi.

Ryhmän koko ei kuitenkaan yksin takaa vaikutus­valtaa. Olennaista on se, kuinka yhdenmukai­sesti ryhmä pystyy toimimaan, sanoo Helsingin yliopiston Eurooppa-­tutkimuksen keskuksen johtaja Juhana Aunesluoma.

Eduskunnassa on poikkeuksellista, että kansanedustaja äänestää vastoin puolueensa linjaa, mutta europarlamentti toimii eri tavoin. Ryhmäkuri on vaihtelevaa, eikä parlamentti jakaudu hallitukseen ja oppositioon, vaan tarvittava enemmistö lakiesitysten taakse voidaan neuvotella tapauskohtaisesti.

Ennakoitava ja kurinalainen ryhmä on muille houkutteleva neuvottelukumppani.

Kaikki euro­parla­mentin poliittiset ryhmät ovat kokoelmia monen­laisista puolueista eri puolilta Eurooppaa. Kaikki myös kärsivät sisäisistä jännitteistä. Silti niillä on jokin peri­aatteel­linen pohja ja ryhmää kasassa pitävää ”ideo­logista liimaa”, Aunes­luoma sanoo. Hän arvelee, ettei pelkkä kansallis­mielisyys riitä yhteiseksi pohjaksi.

”Heidän pitää pystyä todella kurinalaiseen linjaan. Se voi olla aika vaikeaa. On paha paikka tehdä yhteistyötä, jos kaikki ajavat vain kansallista etua.”

Esimerkiksi Länsi-Euroopan nettomaksajamaasta tulevan kansallismielisen edustajan käsitys EU-budjetin sopivasta koosta voi olla hyvin erilainen kuin itäisestä nettosaajamaasta tulevan aatetoverin.

Jopa maahanmuutosta, joka periaatteessa on puolueita yhdistävä asia, voi löytää riidanaiheita: Italian populistihallitus on vaatinut muita EU-maita ottamaan vastaan Italiaan saapuneita turvapaikanhakijoita, mitä pohjoiset kansallismieliset vastustavat.

On myös teemoja, joissa kansallismieliset puolueet todennäköisesti löytävät helposti yhteisen sävelen. Niitä voisivat olla ainakin EU:n kehitysyhteistyön leikkaukset ja ilmastotoimien vastustaminen.

Näihin asioihin Euroopan parlamentin jäsenet pystyvät myös vaikuttamaan. Mutta jos kansallismieliset puolueet haluavat muuttaa Euroopan maahanmuuttopolitiikkaa, siihen on vaikea vaikuttaa europarlamentin kautta.

”Täytyy muistaa, että Euroopan parlamentti ei ole paikka, jossa maahanmuuttopolitiikan keskeisiä linjauksia tehdään. Se on enemmän hallitusten välinen asia”, Raunio sanoo.

Raunio epäilee kansallismielisten puolueiden kykyä yhdistää voimansa ja jättää kädenjälkensä EU-lainsäädäntöön.

”Useimmat näistä puolueista ovat hyvin johtajakeskeisiä. Se ei ole hedelmällinen pohja yhteistyölle”, Raunio sanoo.

”Kädenjälki näkyy todennäköisesti enemmän keskustelussa ja retoriikassa.”

Euroopan keskeiset kansallismieliset puolueet

Italia: Lega

Aiemmin nimellä Lega Nord tunnettu puolue nousi hallitukseen kevään 2018 parlamentti­vaaleissa. Puolueen puheenjohta­jasta Matteo Salvinista tuli sisäministeri ja varapääministeri. Lega ylläpitää läheisiä suhteita Venäjän valtionjohtoon. Legan kuusi euroedustajaa kuuluvat tällä hetkellä europarlamentissa ENF-ryhmään.

Itävalta: Vapauspuolue

Heinz-Christian Strachen johtama puolue nousi hallitukseen joulukuussa 2017. Puolueen linja on jyrkän muukalais- ja islamin­vastainen, ja sen juuret ovat natsipuolueessa: 1950-luvulla perustetun puolueen ensimmäiset puheenjohtajat olivat natseja. Strache on entinen uusnatsi. Puolueen neljä euroedustajaa istuvat ENF-ryhmässä.

Ranska: Kansallinen liittouma

Marine Le Penin johtama puolue tunnettiin kesään 2018 saakka nimellä Kansallinen rintama (Front National). Puolue on menestynyt hyvin eurovaaleissa, ja vuonna 2017 Le Pen pääsi presidentinvaalien toiselle kierrokselle. Le Pen on pitänyt läheisiä suhteita Vladimir Putiniin ja saanut puolueelleen rahoitusta Venäjältä. Kansallisen rintaman 15 euroedustajaa istuvat ENF-ryhmässä.

Saksa: Vaihtoehto Saksalle

Kun Vaihtoehto Saksalle (AfD) perustettiin vuonna 2013, se oli professorien ja journalistien projekti, jonka ohjelman kärki oli eurokriittisyys ja Kreikan tukilainojen vastustaminen. Sittemmin puolue on omaksunut maahanmuuttovastaisen linjan. Vuonna 2016 AfD:n euroedustajat erotettiin ECR-ryhmästä sen jälkeen kun AfD:n Beatrix von Storch oli sanonut, että poliisin pitäisi saada ampua Saksaan pyrkiviä turvapaikanhakijoita. Lisäksi ECR:n johto ei hyväksynyt AfD:n suhteiden lähentymistä Itävallan Vapauspuolueen kanssa.

Hollanti: Vapauspuolue

Vapauspuolueen puheenjohtaja Geert Wilders tunnetaan tiukasta islaminvastaisuudestaan. Vapauspuolueen neljä edustajaa istuvat ENF-ryhmässä.

Tanska: Kansanpuolue

Maahan­muutto­vastainen Kansanpuolue nousi Tanskan toiseksi suurim­maksi puolueeksi vuoden 2015 parlamentti­vaaleissa. Puheenjohtaja Kristian Thulesen Dahl on sanonut, ettei Tanskaan voi tulla enempää muslimeja. Kansanpuolueen kolme euroedustajaa istuvat ECR-ryhmässä mutta ovat jo ilmoittautuneet ensi kaudella mukaan Salvinin ympärille perustettavaan ryhmään.

Puola: Laki ja oikeus

Konservatii­vinen ja kansallis­mielinen Laki ja oikeus -puolue nousi Puolassa valtaan vuonna 2015. Sen ajamat oikeus­laitoksen uudistukset herättivät huolen, että Puolan korkein oikeus olisi ajautumassa poliittiseen ohjaukseen. Puolueen puheenjohtaja Jarosław Kaczyński sanoi syksyllä 2015, ettei Puola voi ottaa turvapaikanhakijoita Lähi-idästä, sillä he tuovat tauteja. Puolue istuu europarlamentissa ECR-ryhmässä.

Unkari: Fidesz

Iso kysymys eurovaalien jälkeen on, missä joukoissa Unkarin pääminis­terin Viktor Orbánin johtama Fidesz istuu. Puolue kuuluu Euroopan parlamentin voimaryhmään, keskustaoikeistolaiseen EPP:hen, mutta tänä keväänä EPP uhkasi erottaa Fideszin puolueesta. Orbán ylläpitää läheisiä suhteita Putiniin ja on kotimaassaan pyrkinyt vaikeuttamaan opposition, vapaan median ja kansalaisjärjestöjen toimintaa. Orbán on sanonut olevansa kiinnostunut yhteistyöstä Salvinin kanssa.

Ruotsi: Ruotsidemokraatit

Ruotsidemokraatit on pyrkinyt vuosien ajan siistimään julkisuuskuvaansa, jotta puolue voi osallistua yhteistyöhön muiden puolueiden kanssa. Puolue on katkonut siteitä ääriliikkeisiin, irtisanoutunut rasismista ja pyrkinyt pehmentämään kovimpia maahanmuuttovastaisia linjauksiaan. Islamia puolue pitää kuitenkin uhkana. Puolueella on tällä hetkellä kaksi euroedustajaa, jotka istuvat ECR-ryhmässä.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Leijonat voitti sensaatiomaisesti MM-kultaa, juhlat jatkuvat HS:n hetki hetkeltä -seurannassa, kansanjuhla kello 18 alkaen Kaisaniemessä

    2. 2

      Leijonien lento Bratislavasta ainakin tunnin myöhässä: Hawkit ottavat mestarit vastaan iltapäivällä, kello 18 joukkueelle järjestetään kansanjuhla – HS näyttää paluun suorana lähetyksenä

    3. 3

      Heitä Suomi äänesti – HS:n erikoisartikkeli näyttää jokaisen äänestysalueen suosituimmat ehdokkaat

    4. 4

      Kuka pyöritti valtavaa nostokurkea kansanjoukon yläpuolella kesken kultajuhlien? ”En jaksa uskoa, että siellä on kukaan työntekijä ollut”

    5. 5

      Eero oli tavallisen perheen teinipoika, joka päätti kadota – Nyt hän kertoo, mitä karkumatkojen aikana tapahtui

      Tilaajille
    6. 6

      Eivätkö suomalaiset osaa juhlia sivistyneesti?

    7. 7

      ”Suomi suojelee johtoasemaansa kuin valtakunnanrajaa” – venäläisviestimet kuvailivat Suomen kiekkokultaa sensaatioksi

    8. 8

      Junan kylkeen ilmestyi Mörkö-graffiti ja kirkko ohjasi kansaa torille Matteusta siteeraten – Näin Helsinki sekosi jääkiekon maailman­mestaruudesta

    9. 9

      Euroopan ”vihreän aallon” nostama Ville Niinistö lupaa, että EU:n ilmastopolitiikassa alkaa nyt todella tapahtua

    10. 10

      Oikeuskansleri moittii ankarasti puolustusministeri Jussi Niinistöä epäasiallisesta ja loukkaavasta arvostelusta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      10 000 ihmistä juhli Helsingin Kauppatorilla – Videot ja kuvat näyttävät, miten riemu repesi voiton hetkellä

    2. 2

      Sensaatio on valmis – Suomi on jääkiekon maailmanmestari!

    3. 3

      Ruotsalaiset rakastuivat Leijoniin: ”Kiitos tästä MM-ihmeestä, isoveli”

    4. 4

      Suomen vihreille historiallinen voitto eurovaaleissa, koko EU:n tasolla keskustaoikeisto suurin puolue – Katso täältä tulokset ja analyysit eri EU-maista

    5. 5

      Leijonat voitti sensaatiomaisesti MM-kultaa, juhlat jatkuvat HS:n hetki hetkeltä -seurannassa, kansanjuhla kello 18 alkaen Kaisaniemessä

    6. 6

      Leijonien lento Bratislavasta ainakin tunnin myöhässä: Hawkit ottavat mestarit vastaan iltapäivällä, kello 18 joukkueelle järjestetään kansanjuhla – HS näyttää paluun suorana lähetyksenä

    7. 7

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    8. 8

      Eero Heinäluoma nousi vaalien ääniharavaksi – tässä ovat Suomen uudet euroedustajat

    9. 9

      Kiekkotappio ei juuri näkynyt Kanadan mediassa, sillä maa keskittyi juhlimaan toista urheilu­saavutusta

    10. 10

      Heitä Suomi äänesti – HS:n erikoisartikkeli näyttää jokaisen äänestysalueen suosituimmat ehdokkaat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    2. 2

      Tiia Forsström myy seksiä espoolaisessa omakotitalossa ja tietää, mikä monessa suomalaisessa makuuhuoneessa on pielessä

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    4. 4

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    5. 5

      Ihon ikääntymistä voi hidastaa itse, mutta kalliiden voiteiden sijaan kannattaa keskittyä tekoihin – lääkärit kertovat kolme perussääntöä, jotka ehkäisevät ryppyjä

    6. 6

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    7. 7

      ”En usein kerro tarinaani, se tuntuu liian raskaalta” – HS:n erikoisartikkeli vie EU:n etelärajalle, missä koveneva maahanmuuttopolitiikka ajaa ihmisiä kadulle ja kateisiin

      Tilaajille
    8. 8

      Pitkästä matematiikasta tehtiin pääsylippu korkeakouluun ja tulevaisuuden ammatteihin – Se oli virhe, sanoo kokenut matematiikan opettaja

      Tilaajille
    9. 9

      Tässä ovat suosituimmat eurovaaliehdokkaat

    10. 10

      10 000 ihmistä juhli Helsingin Kauppatorilla – Videot ja kuvat näyttävät, miten riemu repesi voiton hetkellä

    11. Näytä lisää