Politiikka

Pitäisikö Suomen auttaa, jos toiseen EU-maahan hyökätään? Näin kysymys jakaa eurovaaliehdokkaita

Eurovaalikoneen kysymys muiden maiden puolustuksesta saa perussuomalaisilta penseän vastaanoton. EU:n avunantolausekkeen todellinen sisältö on arvoitus, mutta Suomi haluaa korostaa sen tärkeyttä.

Jos toinen Euroopan unionin jäsenmaa joutuu sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi, Suomen pitää osallistua sen puolustukseen.

Kun tällainen väite esitettiin äskettäin avatussa HS:n eurovaalikoneessa ehdokkaille, samaa tai melko lailla samaa mieltä olivat erityisen hanakasti vihreiden ja Rkp:n ehdokkaat.

”Tämä on looginen päätelmä, kun Suomi pyrkii vahvis­tamaan omaa turval­lisuuttaan EU:n yhteistä puolustusta vahvistamalla”, sanoo esimerkiksi istuva euroedustaja eli meppi ja EU-parlamenttiin uudestaan pyrkivä Heidi Hautala (vihr). Hän on täysin samaa mieltä ajatuksesta, että muita jäsenmaita pitäisi puolustaa.

Suuremmista puolueista kaikkein nihkeimmin toisia EU-maita lähtisivät puolustamaan perussuomalaisten ehdokkaat. Heistä valtaosa kallistui olemaan eri mieltä väitteen kanssa.

”Suomen ei tule sotkeentua muiden sotilaallisiin konflikteihin. EU-yhteis­puolustus on Brysselin salongeissa hahmoteltu täysin epärealistinen, fanaattinen ja euroideologinen päiväunelma”, toteaa Olli Kotro (ps).

Suurta tai suurehkoa intoa puolustaa muita EU-maita löytyi myös kokoomuksen, Sdp:n ja keskustan ehdokkailta. Kristillisdemokraattien ja vasemmistoliiton ehdokkaat olivat keskimäärin varovaisen keskitien kulkijoita kysymyksen suhteen, mutta näissä puolueissa ehdokkaiden välillä on suurtakin vaihtelua suhtautumisessa.


EU:n perussopimuksen artiklassa 42.7 todetaan, että ”jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissä olevin keinoin”.

Kirjaus kuulostaa yksiselitteiseltä, mutta sitä se ei ole, koska EU ei ole sotilasliitto. Lisäksi 28 EU-maasta 22 kuuluu sotilasliitto Natoon, jonka jäsenmailla on niin sanotun viidennen artiklan tuomat turvatakuut ja yhteinen sotilaallinen suunnittelu, joka puuttuu EU:sta kokonaan.

Naton ulkopuolella oleva Suomi on kuitenkin halunnut pitää EU:n kirjausta esillä ja muidenkin jäsenmaiden muistissa. Kun EU-maat sopivat puolitoista vuotta sitten puolustuksen alalla tehtävästä pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä, Suomi vaati ja myös sai yhteistyön perustamisasiakirjaan maininnan artikla 42.7:stä.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen ei ole erityisen yllättynyt siitä, että suuri osa eurovaaliehdokkaista olisi valmis puolustamaan muita EU-maita. Hänen mukaansa tällaisesta ajattelusta on vallinnut Suomessa laaja konsensus jo runsaan vuosikymmenen ajan.

Tiili­kainen osallistui 2000-luvulla artiklasta käytyihin neuvotteluihin Suomen edustajana. Hän sanoo, että aivan alku­aikoina asia hiersi joitakin poliitikkoja, mutta sittemmin koko valtiojohto ja poliittinen eliitti ovat liputtaneet solidaarisuuden puolesta.

”Me [Suomi] olemme tarvittaessa valmiita antamaan apua toiselle EU-maalle ja odotamme myöskin itse saavamme apua”, sanoo Tiilikainen.

Jos Venäjä hyökkää Suomeen, onko syytä olettaa, että muut EU-maat lähettäisivät kalustoa ja sotilaita Suomen turvaksi?

”On erittäin hyviä syitä olettaa, että jonkinlaista yhteistoimintaa, muodossa tai toisessa, väistämättä seuraisi, jo ihan tämän unionin olemuksen takia. Meillä on valuuttaunioni, sisämarkkinajärjestelmä ja yhteiset ulkorajat. Hyökkäyksellä horjutettaisiin esimerkiksi yhteistä EU:n talous- ja finanssivakautta”, Tiilikainen sanoo.

Artiklaa on kerran testattu tosielämässä. Pariisin marraskuun 2015 terrori-iskujen jälkeen Ranska pyysi muilta mailta apua ja sai sitä. Suomi esimerkiksi auttoi Ranskaa lähettämällä Libanoniin 160 rauhanturvaajaa, mikä vapautti Ranskan sotilaita vastaavista tehtävistä.

Pyynnön jälkeen Suomi muutti lainsäädäntöään, jotta maa voi antaa ja ottaa vastaan kansainvälistä sotilaallista apua. Tiilikaisen mukaan Ranskan artiklaan vetoamisessa kyse oli myös symboliikasta ja poliittisesta testistä, sillä maa olisi voinut vedota toiseenkin EU-sopimuskohtaan tai Naton viidenteen artiklaan, kuten Yhdysvallat teki syksyn 2001 terrori-iskujen jälkeen.

Jotkut jäsenmaat tukivat Ranskaa pyyntönsä jälkeen pommittamalla terroristijärjestö Isisin kohteita Lähi-idässä. Saksa lähetti fregattinsa suojelemaan ranskalaista lentotukialusta Syyrian edustalle.

Tiilikainen uskoo, että EU:n perussopimus ja artikla 42.7 tekevät Suomesta turvallisemman maan, vaikka puolustus nojaa yhä kansallisen puolustuksen doktriiniin.

Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö Antti Peltomäki sanoo, että toisen jäsenmaan auttamisen konkreettiset ulottuvuudet ovat epäselvät, koska EU ei ole sotilasliitto. Hänen mukaansa artikla 42.7:ään ei sisälly samanlaista velvoittavuutta kuin Naton viidenteen artiklaan.

”Jokainen jäsenvaltio joutuu itse sitten miettimään, mihin asti tämä solidaa­risuusvel­voite velvoittaa. Mutta poliittinen sitoumus on olemassa. Tämä on poliittinen arvoyhteisö, joka pyrkii puolustamaan unionia ja sen jäsenvaltioita”, sanoo Peltomäki.

Peltomäki korostaa, ettei puhu asiasta komission edustajana. Hän oli Tiilikaisen varajäsen Suomen hallituksen edustajana, kun artiklasta aikoinaan neuvoteltiin.

Ehdokkailta kysyttiin vaalikoneessa myös, kannattaisiko EU:n ”luoda joukoistaan selvemmin yhteinen armeija eikä pitää kansallisesti rahoitettuja joukkoja erikseen joka maassa”.

Tämä sai keskimäärin paljon laimeamman hyväksynnän ehdokkailta kuin ajatus muiden EU-maiden puolus­tamisesta. Vihreiden ehdokkaat olivat kuitenkin keskimäärin hieman innok­kaammin myös tämän ajatuksen tukena – ja jälleen perussuomalaiset penseimpiä, kun katsotaan suurempien puolueiden ehdokkaita.

Esimerkiksi Nato-jäsenyyttä tavoittelevan kokoomuksen ehdokkaat eivät yleisesti ottaen innostu yhteisestä EU-armeijasta, josta ei olekaan tekeillä mitään konkreettista hanketta.

Istuva europarla­mentaarikko ja uudelle kaudelle pyrkivä Henna Virkkunen (kok) esimerkiksi sanoo, että EU ei ole sotilas­liitto, eikä siitä sellaista tule.

”Suurin osa jäsenmaista kuuluu Natoon, ja sotilaallinen varautuminen ja harjoittelu tehdään sen piirissä. EU:n puolustusyhteistyössä on kyse enemmänkin laajasta turvallisuudesta: ulkorajat, terrorismin torjunta, kyberturvallisuus, kehitysyhteistyö, rauhanturvatehtävät EU:n ulkopuolella”, Virkkunen perustelee.

Kaikki vasemmisto­liiton ehdokkaat tyrmäävät ajatukset yhteisestä EU-armeijasta.

”Unionista ei tule tehdä sotilasliittoa. Yhteistyötä voidaan tehdä, ja meidän pitää tehostaa sitä muun muassa ilmaston­muutoksen torjunnassa ja kehitysyhteistyössä”, toteaa Silvia Modig (vas).

Muiden EU-maiden puolustamisesta sanottua

 

”Olemme solidaarisia toisia EU-maita kohtaan ja autamme hyökkäyksen kohteeksi joutuneita. Millainen apu kulloinkin on tarpeen ja millaista apua voimme puoleltamme antaa, on arvioitava tapauskohtaisesti. Näin meneteltiin, kun Ranska vuoden 2015 Pariisin terrori-iskun jälkeen pyysi EU-solidaarisuuden nimissä apua.”   Eero Heinäluoma (sd)

 

”Sen mukaan, mihin on kansain­välisesti sitouduttu. Pacta sund servanda – sopimukset on pidettävä. Mitä ei ole sovittu, sitä ei ole sovittu.”   Mika Raatikainen (ps)

 

”EU ei ole sotilasliitto, mutta EU:n perussopi­muksessa on solidaa­risuuslau­seke. YK:n peruskirja myös antaa tuen avusta­miselle hyökkäyksen torju­misessa. Avun laajuus riippuu olosuh­teista.”   Kimmo Sasi (kok)

 

”EU:sta on kehittynyt vuosi­kymmenten saatossa taloudel­lisen liittouman lisäksi yhteinen poliittinen yhteisö, minkä vuoksi pitäisin jonkin­laista sotilaallista apua ja tukea selvänä hyökkäys­tilanteessa. Jokainen tilanne on arvioitava tapaus­kohtaisesti.”   Elsi Katainen (kesk)

 

”Tavalla tai toisella kyllä, sotilaallisesti tai muunlaisella avulla. Tähän vaikuttaa kyseisen maan sijainti sekä kyseessä olevan maan samoin kuin Suomen suhde sillä hetkellä sotilaalliseen liittoutumiseen. Ja esimerkiksi se, onko kyseessä Nato-maa.”   Rauli Virtanen (vihr)

 

”On vaikea antaa vastausta kysymyk­seen tietämättä, mikä olisi saman­aikainen tilanne Suomessa, mihin maahan hyökät­täisiin, miksi ja mikä olisi kokonais­tilanne. Suomelle ensisijaista on puolustaa omaa aluettaan, mutta tärkeää on myös osoittaa solidaari­suutta ja antaa apua myös EU-kumppaneille, mikäli se on mahdollista.”   Hanna Sarkkinen (vas)

 

”Jokainen tilanne tulee arvioida tapaus­kohtaisesti. Lähtökoh­taisesti meidän on autettava, mutta apua voi myös antaa monella eri tavalla, muullakin kuin sotilaal­lisella. Tärkeätä on muistaa, että EU ei ole sotilasliitto.”   Henrik Wickström (r)

 

”Avun­­anto ei kuitenkaan välttämättä tarkoita soti­laallista väliin­tuloa, vaan se on tapaus­kohtaisesti harkittava. Suomi auttoi terrorismissa Ranskaa rauhan­turvaajilla, jotta Ranska puolestaan pystyi vapauttamaan omia resurs­sejaan.”   Sari Essayah (kd)

Fakta

Artikla 42.7 on lyhyt ja Suomelle rakas


”Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen. Tämän alan sitoumusten ja yhteistyön on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin.”

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui, kun lääke­tiede käänsi kelkkansa ja lääkärit ovat viemässä toisiaan ladon taakse?

      Tilaajille
    2. 2

      Suomen nuorilla on taskussaan EU-vaalien jymy-yllätys, jonka avulla voitto Ruotsista on viimein mahdollinen

    3. 3

      ”Painajainen”, ”Jalonen loi keskikentälle suon, johon Venäjä jumittui” – Venäjän media pettyi tappioon, mutta kehui Suomen joukkuetta

    4. 4

      Armeliainta olisi potkaista Britannia ulos EU:sta ja lakata odottamasta ihmettä

    5. 5

      Rankkasateet aiheuttivat jättivahingot uskonnolliselle teemapuistolle, Raamatun mittojen mukaan tehty Nooan arkki kesti

    6. 6

      Ruotsin mediassa ylistetään Suomea ja Jukka Jalosta: ”Hän on muuttanut veden viiniksi”

    7. 7

      Vegasin tähti Mark Stone kohtaa Leijonat MM-finaalissa jo toisen kerran: ”Suomi on upea joukkue”

    8. 8

      Peukaloitu video Trumpin vastustajasta kuohuttaa Yhdysvalloissa – ”Tästä ei ole enää paluuta”, professori varoittaa manipulaatioista

    9. 9

      Ruotsin kruunu heikkenee heikkenemistään, ja nyt kärsivällisyys on loppu myös Ruotsin suurimmilta yrityksiltä – ”Olemme maalanneet itsemme nurkkaan”

    10. 10

      Rikottiinko lukiot? Nuoret valitsevat nyt pitkän matematiikan pakon edessä, ja se uhkaa koulujen arkea ja huippujen menestystä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsingissä uskontoni on asia, jota on turvallista pilkata

    2. 2

      Ruotsin kruunu heikkenee heikkenemistään, ja nyt kärsivällisyys on loppu myös Ruotsin suurimmilta yrityksiltä – ”Olemme maalanneet itsemme nurkkaan”

    3. 3

      Peukaloitu video Trumpin vastustajasta kuohuttaa Yhdysvalloissa – ”Tästä ei ole enää paluuta”, professori varoittaa manipulaatioista

    4. 4

      Intialaisia it-ammattilaisia lähetetään Suomeen halpa­työvoimaksi: Näin heitä kohdellaan täällä

      Tilaajille
    5. 5

      Leijonat iski MM-kiekon loppuotteluun, Marko Anttila ja Kevin Lankinen Suomen sankareina: ”Tuntui, että tuli tehtyä jotain hienoa”

    6. 6

      ”Luulin, että Suomi on oikeusvaltio”, sanoo Isisin kalifaattiin lähteneen ja nyt Syyriassa vankileirillä olevan suomalaisnaisen äiti

    7. 7

      Ystävyyden majatalon kyltti ihmetyttää Turun moottoritiellä: Majatalossa asuu joukko ”toipujia” ja vanha hippi, jonka mielestä on luonnotonta asua yksin

      Tilaajille
    8. 8

      ”Painajainen”, ”Jalonen loi keskikentälle suon, johon Venäjä jumittui” – Venäjän media pettyi tappioon, mutta kehui Suomen joukkuetta

    9. 9

      Joukko Isisin kalifaattiin lähteneitä suomalais­naisia joutui vanki­leirille Syyriassa, ja nyt HS kertoo, keitä he ovat

      Tilaajille
    10. 10

      Ruotsin mediassa ylistetään Suomea ja Jukka Jalosta: ”Hän on muuttanut veden viiniksi”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    2. 2

      Tiia Forsström myy seksiä espoolaisessa omakotitalossa ja tietää, mikä monessa suomalaisessa makuuhuoneessa on pielessä

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    4. 4

      Maailma tähtäimen läpi – HS:n erikoisartikkeli vie maahan, jossa rynnäkkökivääri on kodin perusvaruste

      Tilaajille
    5. 5

      Ihon ikääntymistä voi hidastaa itse, mutta kalliiden voiteiden sijaan kannattaa keskittyä tekoihin – lääkärit kertovat kolme perussääntöä, jotka ehkäisevät ryppyjä

    6. 6

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    7. 7

      ”En usein kerro tarinaani, se tuntuu liian raskaalta” – HS:n erikoisartikkeli vie EU:n etelärajalle, missä koveneva maahanmuuttopolitiikka ajaa ihmisiä kadulle ja kateisiin

      Tilaajille
    8. 8

      Kommentti: Mitä ihmettä tapahtui Madonnalle Euroviisuissa? Hirvittävä epävire vei huomiota Palestiinan lipun esittelyltä ja näppärältä Tšaikovski-lainalta

    9. 9

      25 vuotta sitten muutama baari muutti koko Helsingin yöelämän, ja nyt ne kuolevat pois

    10. 10

      Gordon Ramsay oli oikeasti vielä pahempi kuin televisiossa, ja iltaisin Helena Puolakka itki itsensä uneen – Nyt Suomen menestynein kokki johtaa ravintolaklassikkoa aivan eri tyylillä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää