EU-parlamentilla on huomattavaa valtaa ilmastokysymyksissä – Tällaisia kantoja suomalaisehdokkailla on

”Ihmisten tulee saada itse päättää, mitä syövät.”

Näin jatkokautta hakeva europarla­mentaarikko Elsi Katainenhttps://www.hs.fi/haku/?query=elsi+katainen (kesk) perustelee sitä, ettei maatalous­tukia tulisi vähentää ilmaston kannalta haitalliselta tuotannolta, kuten naudan­lihalta ja maidolta. Keskustan eurovaali­ehdokkaat suhtautuvat yhdessä perussuo­malaisten ja kristillisde­mokraattien kanssa kaikkein kielteisimmin siihen, että EU:n maatalous­tuissa otettaisiin huomioon ilmasto­vaikutukset.

Tämä ilmenee HS:n eurovaalikoneenhttps://www.vaalikone.fi/euro2019/ vastauksista, joissa ehdokkaat ottavat kantaa kaikkiaan viiteen ilmastoa koskevaan väittämään.

Euroopan parlamentti on tärkeä ilmastopoliittinen areena.

Tampereen yliopiston valtio-opin professorin Tapio Raunion https://www.hs.fi/haku/?query=tapio+raunionmukaan parlamentilla on tärkeä rooli globaalina ilmastopoliittisena toimijana. Rooli konkretisoituu Raunion mukaan kolmella tavalla. Ensinnäkin kaikki EU-lainsäädäntö edellyttää parlamentin hyväksynnän.

”Kun ajatellaan esimerkiksi sisämarkkinoiden kehittämistä, niin se liittyy hyvin suoraan ilmastokysymyksiin. Toinen asia on se, että parlamentin hyväksyntä vaaditaan myös EU:n kansainvälisiin sopimuksiin.”

Näiden lisäksi parlamentti tarjoaa Raunion mukaan foorumin Euroopan tasoiselle väittelylle ilmastoasioista.

Ilmasto- ja energiapoliittisissa kysymyksissä parlamentin valta korostuu myös siksi, että parlamentissa ei ole hallitus–oppositio-asetelmaa eikä tiukkaa poliittisten ryhmittymien asettamaa ryhmäkuria. Jokaisella europarlamentaarikolla on siis paljon liikkumavaraa äänestyspäätöksissään.

HS:n eurovaalikonevastauksien perusteella kaikkein kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa parlamentissa ajaisivat vihreiden edustajat ja löyhintä taas perussuomalaisten.

Eurovaali­koneeseen vastanneet vihreiden ehdokkaat kannattavat esimerkiksi EU:n laajuista lentoveroa ja suurin osa heistä uusien polttomoot­toriautojen myynti­kieltoa vuoteen 2030 mennessä. Myyntikieltoa kannattava vihreiden ehdokas Ville Niinistö https://www.hs.fi/haku/?query=ville+niinistoesimerkiksi uskoo, että auton­valmistajat lopettavat polttomoot­toriautojen valmistuksen seuraavan kymmenen vuoden aikana kustannus- ja tuottavuus­kehityksen seurauksena.

Perussuomalaisten ehdokkaat ovat taas lähes samaa mieltä siitä, ettei EU:n pidä kiristää päästövähennystavoitteita, elleivät muut maat, kuten Yhdysvallat ja Kiina, tee samoin. Perussuomalaiset vastustavat polttomoottoriautojen myyntikieltoa ja lentoveroa.

”Sähköauto on elitismiä, eikä sen hiili­jalanjälki ole erityisen edullinen, kun tarkastelee sähkö­auton koko elinkaarta ja akun lyhyt­ikäisyyttä”, kirjoittaa perussuo­malaisten eurovaali­ehdokas Laura Huhtasaarihttps://www.hs.fi/haku/?query=laura+huhtasaari, joka ei kannata polttomoot­toriautojen myyntikieltoa.

Perussuoma­laisten jälkeen kielteisimmin polttomoot­toriautojen myynti­kieltoon suhtautuvat kristillis­demokraattien ehdokkaat. Puolueen puheen­johtaja, eurovaali­ehdokas Sari Essayahhttps://www.hs.fi/haku/?query=sari+essayah perustelee vastaustaan sillä, että bensiini- ja dieselautoja voidaan muuttaa ekologi­semmiksi esimerkiksi lisäämällä biopoltto­aineiden käyttöä.

Vihreiden jälkeen tiukimpia tavoitteita asettaisivat vasemmistoliiton ja Sdp:n ehdokkaat. Näiden puolueiden ehdokkaat kannattavat melko tasaisesti lentoveroa ja ilmastovaikutusten huomioimista maataloustuissa sekä uusien polttomoottoriautojen myyntikieltoa.

Sdp:n ehdokkaiden vastaukset kallistuvat polttomoot­toriautojen kiellon kannalle, mutta puolueen eurovaali­ehdokas Eero Heinäluomahttps://www.hs.fi/haku/?query=eero+heinaluoma ei pidä ajatusta järkevänä.

”Yksityis­autoilua ei pidä tuomita, sillä siirtyminen päästöttömiin tai hyvin vähäpäästöisiin energia­lähteisiin on käynnissä”, Heinäluoma perustelee.

Rkp:n, kristillisdemokraattien, keskustan ja kokoomuksen ehdokkaiden kannat ovat keskimäärin melko lähellä toisiaan jääden kuitenkin selvästi tiukempia tavoitteita ajavista ehdokkaista. Kokoomuksen ehdokkaat suhtautuvat EU:n laajuiseen lentoveroon keskimäärin toiseksi kielteisimmin perussuomalaisten jälkeen.

”En usko tällaisen ’veroa veron päälle’ -politiikan ratkaisevan yhtään maailman ongelmaa”, toista kautta tavoitteleva europarla­mentaarikko Petri Sarvamaahttps://www.hs.fi/haku/?query=petri+sarvamaa (kok) perustelee.

Kaikkein yksimie­lisimmin puolueiden ehdokkaat kannattavat ympäristö­perusteisen tullijärjes­telmän käyttöön ottamista. Tällaisessa tullijärjes­telmässä suuripääs­töisille tuonti­tavaroille asetettaisiin muita korkeammat tullit.

Vasemmistoliiton ehdokkaiden vastaukset muistuttavat tämän väittämän osalta hämmentävän paljon toisiaan.

”EU:n ulkorajoille tulee asettaa hiilitullit, joiden avulla EU:n ulkopuolella tuotetulle hiilelle voidaan laittaa hinta, mikäli valmistusmaassa ei sitä ole tehty”, alkaa neljän vasemmistoliiton eurovaaliehdokkaan vastaus. Sama lause toistuu lisäksi viiden muun puolueen ehdokkaan vastauksissa.

EU on Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen maailman kolmanneksi suurin saastuttaja, ja sen päätöksillä on väliä.

Euroopan unionin jäsenmaiden kokonaispäästöt ovat vähentyneet 1990-luvun alusta lähes viidenneksen. Asukasta kohden lasketut päästöt kuitenkin vaihtelevat selvästi jäsenmaiden välillä – samoin kuin ilmastopoliittiset kannat. Siinä missä läntiset jäsenmaat ovat ajaneet kunnianhimoisempia tavoitteita, itäiset jäsenmaat ovat halunneet jarruttaa.



Parlamentin jäsenet luovat suuntaviivoja ratkaisevaan aikaan.

EU on asettanut tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä sen päästöt ovat vähintään 40 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990. Päästötavoitteita on kuitenkin kiristettävä, jotta ilmaston lämpenemistä pystytään rajoittamaan kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n suositusten mukaiseen 1,5 asteeseen.

Tästä syystä komissio esitti marraskuussa strategian siitä, miten EU:sta voisi tulla täysin hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä, jolloin se päästäisi ilmaan vain sen verran hiilidioksidia kuin jäsenmaat pystyvät sitomaan hiilinieluin. Strategiasta keskustellaan parhaillaan jäsenmaissa, ja se päätyy todennäköisesti myös tulevan komission ja parlamentin pohdittavaksi.

Tulevia europarlamentaarikkoja odottaa liuta tavallisia ihmisiä koskettavia päätöksiä. Uudet euroedustajat linjaavat sen, miten eri sektorit jatkossa osallistuvat EU:n päästötalkoisiin. Uuden parlamentin päätettäväksi voi tulla esimerkiksi esityksiä tulevaisuuden liikennejärjestelyistä.

Moni komission tekemistä ilmastoon liittyvistä ehdotuksista on lopulta kiristynyt parlamentissa. Parlamenttia pidetään tästä syystä tarmokkaana ilmastopoliittisena toimijana. Parlamentti esimerkiksi tiukensi tämän vuoden äänestyksissä https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006050327.htmlkomission ehdottamia autojen päästörajoituksia.