Politiikka

HS-analyysi: Vihreät unelmoi EU:n perustulosta, perussuomalaiset lopettaisi työntekijöiden liikkumisen EU:n sisällä – Vertailimme puolueiden eurovaaliohjelmat

Tänään keskiviikkona alkoi ennakkoäänestys eurovaaleissa.

Miltä kuulostaisi EU-laajuinen perustulo? Kannattaisiko EU-maiden hankkia puolustustarvikkeita yhdessä? Onko EU:n kiristettävä päästötavoitteitaan? Pitäisikö virolaisten rakennusmiesten työskentely Suomessa estää, vai olisiko parempi taata heille suomalaisten työehtosopimusten mukainen palkka?

Jos kysymyslistan esittää eduskuntapuolueille, saa niiltä hyvin erilaiset vastaukset. Puolueita ei voi jakaa niihin, jotka haluavat enemmän tai vähemmän EU:ta, vaan niillä on aivan erilaiset käsitykset siitä, mihin EU:ta tarvitaan.

Tänään keskiviikkona alkoi ennakkoäänestys eurovaaleissa.

Kävimme läpi kaikkien eduskuntapuolueiden eurovaaliohjelmat ja kokosimme keskeiset kiistakysymykset ja yllättävimmät avaukset.

Mikä on unionin suunta?

Jos vaaliohjelmien pohjalta pitäisi nimetä Suomen integraatiomyönteisin puolue, se voisi hyvin olla vihreät. Puolue haluaa lisätä Euroopan parlamentin valtaa, kasvattaa EU:n budjettia, luoda EU-tason veroja, luoda eurooppalaisen työttömyysvakuutuksen ja haaveilee jopa EU-laajuisesta perustulosta.

Kokoomuksella sekä vasemmistossa Sdp:llä ja vasemmistoliitolla on hyvin eri näkemykset siitä, missä EU:ta tarvitaan. Kokoomus painottaa sisämarkkinoita, yhteistä ulkopolitiikkaa ja puolustusyhteistyötä, kun taas vasemmisto haluaa EU:n suojelevan työntekijöiden oikeuksia ja hillitsevän verokilpailua.

Keskusta ja kristillisdemokraatit haluavat pitää kiinni EU:n tuista maanviljelijöille ja syrjäseuduille. Siitä puolueiden välillä on laaja konsensus, että EU:n pitää ajaa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa myös mantereen ulkopuolella.

Jyrkimmän kannan unionin suuntaan ottaa perussuomalaiset. Puolue ei aja Suomen EU- tai euroeroa, mutta se purkaisi EU:n sisämarkkinoita lakkauttamalla EU-kansalaisten oikeuden työskennellä toisessa EU-maassa. Puolue haluaisi myös muuttaa Schengen-sääntöjä niin, että jäsenmaat voisivat vapaasti ottaa käyttöön rajatarkastukset sisärajoilla ja pitää ne voimassa niin pitkään kuin haluavat.

Lisätäänkö yhteistyötä puolustuksessa?

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja suhteiden viileneminen Yhdysvaltoihin on saanut Euroopan maat pohtimaan yhteisen puolustuksen kehittämistä. Lähivuosina edessä voi olla isoja linjauksia sen suhteen, millaista puolustusyhteistyötä EU-maat tekevät.

Puolustus onkin näkyvästi esillä useimpien puolueiden eurovaaliohjelmissa. Innokkaimmin yhteisen puolustuksen kehittämiseen suhtautuu kokoomus. Puolue kannattaa yhteistä puolustusrahastoa sekä yhteisiä hankintoja ja katsoo, että EU-maiden kannattaa järjestää yhteisiä harjoituksia. Myös EU:n ja Naton yhteistyötä pitää puolueen mukaan kehittää.

Myös keskusta, Sdp, Rkp ja kristillisdemokraatit kannattavat yhteisen puolustusyhteistyön kehittämistä, joista esimerkkeinä mainitaan hybridiuhkien torjunta ja yhteishankinnat. Visioita EU-armeijasta ei yksikään puolue esitä.

Vasemmistoliitto sen sijaan suhtautuu puolustusyhteistyöhön varauksellisesti ja katsoo, ettei yhteistyö saa johtaa puolustusmenojen kokonaistason nousuun tai EU:n ja Naton lähentymiseen. Myös perussuomalaiset suhtautuu puolustusyhteistyöhön epäilevästi, joskin se pitää mahdollisena yhteishankintojen kehittämistä.

Lue lisää täältä: Pitäisikö Suomen auttaa, jos toiseen EU-maahan hyökätään? Näin kysymys jakaa eurovaaliehdokkaita

Miten mahdollinen seuraava siirtolaiskriisi estetään?

Yksi polttavimpia kysymyksiä EU:ssa on, kuinka jäsenmaat varautuvat vuoden 2015 siirtolaiskriisin mahdolliseen toistumiseen. Teema on näkyvästi esillä myös puolueiden vaaliohjelmissa.

Useimmat puolueet katsovat, että on järkevää, että EU:n yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa syvennetään ja että kriisitilanteessa EU-maat auttavat toisiaan. Ainoastaan kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset haluavat pitää kiinni siitä, että vastuu turvapaikkakysymyksistä ja rajavalvonnasta on yksittäisillä jäsenmailla.

Useimmat puolueet haluavat, että kansainvälisen suojelun hakeminen siirtyy mahdollisimman pitkälti EU:n ulkopuolelle ja että EU lisää laillisia mahdollisuuksia pyrkiä Eurooppaan. Samoin moni puolue tukee komission ehdotusta siitä, että tilanteessa, jossa yhteen maahan saapuu äkillisesti suuri määrä turvapaikanhakijoita, muut EU-maat ottavat vastaan osan hakijoista etukäteen sovittujen kiintiöiden pohjalta ja rangaistuksen uhalla.

Euromaille yhteinen talletussuojarahasto?

Kaikki puolueet ovat sitä mieltä, että yhteisvaluutta euro vaatii korjauksia, mutta tarvittavista toimenpiteistä ne ovat erimielisiä.

Perussuomalaiset eivät oikeastaan esitä korjausehdotuksia vaan katsovat, että Suomen pitää valmistautua euroeroon. Vasemmistoliitto puolestaan esittää hyvin perustavanlaatuisen korjauslistan, johon kuuluvat muun muassa euroalueen yhteiset velkakirjat sekä Euroopan keskuspankin tehtävän muuttaminen.

Yksi konkreettinen kiistanaihe koskee euromaiden yhteistä talletussuojarahastoa. Komissio on esittänyt, että yhteinen rahasto korvaisi siirtymäajan jälkeen nykyiset kansalliset rahastot. Yhteisen rahaston idea on, että kuluttajat voivat aina luottaa talletustensa olevan turvassa. Näin voitaisiin estää talletuspako ja pankkikriisin kärjistyminen.

Jyrkimmin esitystä vastustavat perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit. Sitä kannattavat vihreät, vasemmistoliitto ja Sdp. Keskusta ja kokoomus katsovat, ettei yhteistä rahastoa voida luoda ennen kuin kaikki euroalueen pankit on laitettu kuntoon.

Voiko eurosta erota?

Yksikään puolue ei ohjelmassaan aja Suomen eroa yhteisvaluutasta.

Sekä vasemmistoliitto että perussuomalaiset kuitenkin haluaisivat luoda mekanismin, jolla ongelmiin ajautuva euromaa voisi erota rahaliitosta hallitusti. Myös kristillisdemokraattien ohjelmassa todetaan rahaliiton kehittämisestä, että ”EU:ssa pitää olla selkeät suunnitelmat ja sopimukset epäsuotuisienkin kehityskulkujen varalle”.

On myös esitetty, että talousvaikeuksiin ajautuville maille luotaisiin eräänlainen konkurssimenettely, jossa maan velkojat laitettaisiin kärsimään tappioita ennen kuin maa voi saada hätälainoja euroalueen kriisirahastolta. Tällaista velkajärjestelyä kannattavat Sdp, vihreät, kokoomus ja vasemmistoliitto.

Voiko EU:n budjetti kasvaa?

EU:ssa valmistellaan parhaillaan seuraavaa budjettia vuosille 2021–2027. Neuvotteluissa ratkaistaan budjetin koko sekä sen käyttökohteet.

Useimmat puolueet ovat valmiita kasvattamaan EU-budjettia, jos rahaa laitetaan enemmän niiden tärkeänä pitämiin kohteisiin. Moni puolue olisi valmis kasvattamaan tutkimukseen ja Erasmus-opiskelijavaihtoon kohdistettuja määrärahoja. Myös rajaturvallisuuteen ja puolustusyhteistyöhön kohdistettavat lisärahat saavat kannatusta. Vihreät on ainoa puolue, joka nimenomaisesti tavoittelee EU-budjetin kasvattamista.

Budjetin kasvattamista vastustavat perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit.

Saako EU verottaa?

Toinen suuri EU:n budjettia koskeva kysymys on, pitäisikö EU-tasolle luoda veroja, jotka menisivät suoraan EU-budjettiin. Nykyisin budjetti rahoitetaan lähes täysin jäsenmailta tulevilla jäsenmaksuilla.

Ajatus ei juuri saa kannatusta puolueilta. Poikkeuksena ovat vihreät ja vasemmistoliitto, jotka ajavat EU-tason veroja muun muassa lentämiselle, arvopaperikaupoille ja muoville.

Miten verosuunnittelua hillitään?

Monikansallisten yritysten aggressiivisen verosuunnittelun estäminen ja jäsenmaiden välisen verokilpailun hillitseminen ovat viime vuosina olleet korkealla EU:n asialistalla. Ne ovat esillä useimmissa vaaliohjelmissa.

Monikansallisten yritysten verosuunnittelun suitsimiseksi komissio on esittänyt, että EU-tasolla luodaan yhteinen ja yhtenäinen yritysveropohja, mikä tarkoittaa karkeasti yritysverotuksen laskentasääntöjen yhdenmukaistamista. Tätä esitystä tuetaan useimmissa vaaliohjelmissa.

Kokonaan eri kysymys on, millä prosentilla yritysten voittoja verotetaan. Verokannat vaihtelevat huomattavasti maittain. Niinpä on myös esitetty, että jäsenmaiden välisen verokilpailun hillitsemiseksi yhteisöverolle voitaisiin asettaa EU-laajuinen minimitaso. Tätä kannattavat ohjelmissaan Sdp, vasemmistoliitto ja vihreät.

Kuinka oikeusvaltiota suojellaan?

Viime vuosina on puhuttu paljon siitä, kuinka EU:n pitäisi puuttua tilanteeseen, jossa jokin jäsenmaa heikentää demokratiaa ja oikeusvaltion toimintaa. Euroopan komissio on esittänyt, että tällaista maata voitaisiin rangaista leikkaamalla maan saamaa rahoitusta EU-budjetista.

Perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki puolueet kannattavat ehdotusta. Vasemmistoliitto olisi valmis menemään jopa komission ehdotusta pidemmälle: puolueen mielestä oikeusvaltiota murentava ja ihmisoikeuksia loukkaava jäsenmaa pitäisi voida erottaa EU:sta.

Pitäisikö sosiaaliturvasta sopia EU-tasolla?

Unionin ydin ovat sen sisämarkkinat, ja EU säätelee tarkkaan esimerkiksi tuoteturvallisuutta ja kuluttajien oikeuksia. Sen sijaan esimerkiksi sosiaaliturvaa, koulutusta ja terveydenhuoltoa koskevat kysymykset ovat pitkälti jäsenmaiden omassa päätösvallassa. Pitäisikö niistäkin sopia EU-tasolla?

Vihreät olisi valmis menemään asiassa varsin pitkälle ja ehdottaa, että EU-tasolla asetettaisiin minimitoimeentulo, joka olisi sidottu kunkin maan mediaanituloon. Pidemmän aikavälin tavoitteena vihreät pitää EU:n laajuista perustuloa. Myös vasemmistoliitto ja Sdp haluavat esimerkiksi sosiaaliturvalle yhteiset vähimmäisstandardit.

Miten päästöjä vähennetään?

On kaksi asiaa, joista valtaosa puolueista on ilmastopolitiikassa yhtä mieltä: EU:n päästövähennystavoitetta on kiristettävä ja päästökauppaa EU:n ilmastopolitiikan tärkeimpänä työkaluna on vahvistettava.

Tällä hetkellä EU:n tavoite on vähentää päästöjä 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Keskusta, kokoomus ja Rkp haluaisivat nostaa tavoitteen 55 prosenttiin. Tällä tahdilla päästöjä vähentämällä EU olisi hiilineutraali vuonna 2050. Vielä tiukempaa tavoitetta vaatii vasemmistoliitto. Sen mukaan EU:n pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä.

Ilmastolinjauksissa perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit erottuvat muista sillä, että ne eivät ehdota EU:lle uusia ilmastotoimia.

On esitetty, että suojellakseen eurooppalaista teollisuutta tiukemman ilmastopolitiikan aiheuttamilta kustannuksilta EU voisi asettaa Euroopan ulkopuoliselta tuleville tuotteille hiilitullit. Tätä kannattavat perussuomalaiset, vasemmistoliitto ja Sdp.

Lue lisää täältä: EU-parlamentilla on huomattavaa valtaa ilmastokysymyksissä – Tällaisia kantoja suomalaisehdokkailla on

Tätäkin puolueet ehdottavat

Sdp haluaa eurooppalaisen superyliopiston.

Kokoomus haluaa vauhdittaa sähköautojen yleistymistä Euroopassa.

Perussuomalaiset haluaa lakkauttaa Alueiden komitean sekä Talous- ja sosiaalikomitean.

Keskusta haluaa, että puupohjaisen biomassan käyttöä ei EU-tasolla rajoiteta.

Vihreät haluaa jokaiselle 18-vuotiaalle ilmaisen Interrail-lipun.

Vasemmistoliitto haluaa raideyhteyden Helsingistä Tallinnan kautta Berliiniin.

Rkp haluaa Ahvenanmaalle oman paikan Euroopan parlamenttiin.

Kristillisdemokraatit haluaa, että kansallisille parlamenteille tulisi mahdollisuus tehdä EU-lakialoitteita.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Ruotsalaismedia ryöpyttää Tre Kronoria: ”jättefiasko”

    2. 2

      Leijonat löi Ruotsin Sakari Mannisen huikealla jatkoaikamaalilla, Suomi pelaa MM-jääkiekon välierissä

    3. 3

      Lohduttomat kuvat paljastavat minkälaista ryönää Helsinki kumosi viime talvena suoraan mereen

    4. 4

      Grace sanoo olevansa lesbo, ja kotimaassa se tietää vankilaa – Nyt hän elää Italiassa, missä koveneva maahanmuuttopolitiikka ajaa ihmisiä kadulle ja kateisiin

      Tilaajille
    5. 5

      Finanssialan kulisseissa kiista: Eläkeyhtiöiden edunvalvoja kieltäytyi lähtemästä poliittiseen kamppailuun Sdp:tä vastaan

    6. 6

      Tutkimus: Theia-planeetta toi veden maapallolle samassa törmäyksessä, jossa Kuu syntyi

    7. 7

      Kuvauskiellolla halusin suojella lastani, mutta hän joutui pukemaan päälleen hiostavan ison punaisen liivin

    8. 8

      Tiia Forsström myy seksiä espoolaisessa omakotitalossa ja tietää, mikä monessa suomalaisessa makuuhuoneessa on pielessä

      Tilaajille
    9. 9

      Yksi EU:n työkalu käynnisti huomaamattoman murroksen, joka voi vähentää Euroopan päästöjä nopeasti ja dramaattisesti

    10. 10

      Ihon ikääntymistä voi hidastaa itse, mutta kalliiden voiteiden sijaan kannattaa keskittyä tekoihin – lääkärit kertovat kolme perussääntöä, jotka ehkäisevät ryppyjä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tiia Forsström myy seksiä espoolaisessa omakotitalossa ja tietää, mikä monessa suomalaisessa makuuhuoneessa on pielessä

      Tilaajille
    2. 2

      Ihon ikääntymistä voi hidastaa itse, mutta kalliiden voiteiden sijaan kannattaa keskittyä tekoihin – lääkärit kertovat kolme perussääntöä, jotka ehkäisevät ryppyjä

    3. 3

      ”Tuli ihan paha mieli, kun ihmiset ostivat yli­hintaisia asuntoja huonolta paikalta”, kertoo rakennus­liikkeen johtaja kokemattomista sijoittajista

      Tilaajille
    4. 4

      Pahimmillaan ihminen voi päätyä naimisiin tahtomattaan – Kehtaamattomuus on monen suomalaisen ongelma, sanoo psykologi

      Tilaajille
    5. 5

      Kirkossa kuohuu: Korkeaan virkaan valittiin esittelijän miespuolinen kaveri tohtorinaisen sijaan

    6. 6

      Perussuomalaisten opiskelijajärjestö erotettiin Helsingin yliopiston ylioppilaskunnasta

    7. 7

      Liikenteenjakaja rakennettiin vinoon keskelle ajokaistaa Espoossa ja autoilijat alkoivat heti ajaa sitä päin

    8. 8

      Aku Hirviniemen ahdistelu­syytteiden taustalla yöllinen hätä­puhelu

    9. 9

      Leijonat löi Ruotsin Sakari Mannisen huikealla jatkoaikamaalilla, Suomi pelaa MM-jääkiekon välierissä

    10. 10

      Näyttelijä Geoffrey Rush saa Australian historian suurimmat korvaukset kunnianloukkauksesta voitettuaan #metoo-oikeudenkäynnin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    2. 2

      Maailma tähtäimen läpi – HS:n erikoisartikkeli vie maahan, jossa rynnäkkökivääri on kodin perusvaruste

      Tilaajille
    3. 3

      Kirsi Hytönen on naimisissa, etsii netistä seuraa ja kertoo maksaneensa seksistä – Hän kertoo vilkkaasta seksielämästään, jotta naiset eivät häpeäisi itseään

      Tilaajille
    4. 4

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    5. 5

      Tässä on ruokavalio, johon maapallolla on varaa: Uusi lautasmalli muuttaisi suomalaisten ruokailua radikaalisti, mutta mistään ei tarvitse luopua

      Tilaajille
    6. 6

      Tiia Forsström myy seksiä espoolaisessa omakotitalossa ja tietää, mikä monessa suomalaisessa makuuhuoneessa on pielessä

      Tilaajille
    7. 7

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    8. 8

      ”Kun hyväksyy yksinäisyytensä, ei tarvitse juosta muiden perässä” – Aura Raulo oli erikoinen lapsi, joka kasvoi ulkopuolisena ja päätyi maailman huipulle

      Tilaajille
    9. 9

      25 vuotta sitten muutama baari muutti koko Helsingin yöelämän, ja nyt ne kuolevat pois

    10. 10

      Kommentti: Mitä ihmettä tapahtui Madonnalle Euroviisuissa? Hirvittävä epävire vei huomiota Palestiinan lipun esittelyltä ja näppärältä Tšaikovski-lainalta

    11. Näytä lisää