Politiikka
Maahanmuutto, ilmastonmuutos, populismin nousu – HS näytti suorana Euroopan komission johtoon pyrkivien ehdok
Euroopan komission seuraavaksi puheenjohtajaksi pyrkivät kärkiehdokkaat ottivat keskiviikkoiltana yhteen suuressa vaalikeskustelussa tv-studioksi muutetussa Euroopan parlamentin täysistuntosalissa Brysselissä.
HS.fi näytti väittelyn suomeksi tulkattuna suorana videolähetyksenä.
Lavalla olivat Euroopan parlamentin suurimpien ryhmien ehdokkaat, kuten vahvoilla taistossa oleva keskustaoikeistolaisen EPP-ryhmän puheenjohtaja Manfred Weberhttps://www.hs.fi/haku/?query=manfred+weber. EPP:n uskotaan pysyvän suurimpana ryhmänä pian pidettävissä eurovaaleissa. Nykyinen komission puheenjohtaja on EPP:n luxemburgilainen Jean-Claude Junckerhttps://www.hs.fi/haku/?query=jean-claude+juncker.
Weber lupasi alkupuheenvuorossaan johtaa ”ihmisten komissiota”, joka antaisi ”uuden alun ja aikakauden” Euroopalle.
Weberiä haastoivat esimerkiksi toiseksi suurimman ryhmän, sosialistien ja demokraattien S&D:n hollantilainen Frans Timmersmanshttps://www.hs.fi/haku/?query=frans+timmersmans, joka on nykyään komission ensimmäinen varapuheenjohtaja ja joka on pärjännyt aiemmissa väittelyissä hyvin.
Maastrichtissa äskettäin pidetyssä väittelyssä yleisöstä 42 prosenttia ajatteli https://www.politico.eu/article/timmermans-and-verhofstadt-spar-in-european-election-2019-debate/Timmermansin esiintyneen parhaimmin. Toiseksi tuli vihreiden toinen kärkiehdokas, hollantilainen Bas Eickhouthttps://www.hs.fi/haku/?query=bas+eickhout, joka ei osallistu keskiviikon väittelyyn. Eickhoutin tilalla nähdään puolueen toinen kärkiehdokas Ska Kellerhttps://www.hs.fi/haku/?query=ska+keller.
Weber ei osallistunut Maastrichtin väittelyyn.
Muita kärkiehdokkaita keskiviikon väittelyssä olivat liberaalin Alde-ryhmän tanskalainen kilpailukomissaari Margrethe Vestagerhttps://www.hs.fi/haku/?query=margrethe+vestager, konservatiivien ja reformistien tšekkiläinen Jan Zahradil https://www.hs.fi/haku/?query=jan+zahradilja vasemmiston belgialainen Nico Cuéhttps://www.hs.fi/haku/?query=nico+cue.
Zahradil sanoi aluksi, että jos hän nousisi komission puheenjohtajaksi, holhoaminen päättyisi, eikä komissio yrittäisi enää ”pyrkiä opettamaan” tiettyjä jäsenmaita. Nykyinen komissio ja erityisesti Timmermans ovat ottaneet usein yhteen itäisen Euroopan jäsenmaiden, kuten Puolan ja Unkarin kanssa.
Keskustelun alkupuolella ehdokkailta kysyttiin maahanmuutosta.
Vestager sanoi, että ”Euroopalla on suuri sydän” hädänalaisia kohtaan, mutta maahanmuutto ei voi olla hallitsematonta ja se edellyttää yhteistyötä.
Weber puolestaan muistutti, että maahanmuuttoa on hillittävä yhteistyössä muiden kanssa ja iso osa ratkaisua on Afrikan maiden tukeminen. Hän kehui Saksan liittokansleri Angela Merkeliä https://www.hs.fi/haku/?query=angela+merkeliasiitä, että hän oli kätilöimässä Turkin kanssa sopimusta, jolla maahanmuutto saatiin hallintaan vuonna 2016.
”Joka kerta, kun ihminen hukkuu Välimereen, Eurooppa menettää osan sielustaan”, Timmermans puolestaan totesi.
Kun keskustelu kääntyi talouteen ja työpaikkoihin, vasemmiston Nico Cué sanoi, että valtapuolueet ovat osoittaneet, että vaalilupaukset eivät ole tarkoittaneet uusia työpaikkoja tai taloudellista turvaa. Hän peräänkuulutti eurooppalaista minimipalkkaa ja pysyvämpiä työpaikkoja nuorille.
Timmermans puolestaan vaati, että Erasmus-vaihto-ohjelma ulotettaisiin koskemaan kaikkia eurooppalaisnuoria. Lisäksi hän lupasi tehdä töitä, että äänestysikä laskettaisiin 16 vuoteen, jotta nuoretkin pääsisivät päättämään heitä koskevista asioista.
Vihreiden Ska Keller sanoi, että tiukka eurooppalainen talouskuri on tuhonnut nuorten työpaikkoja ja laskenut nuorten palkkoja. Hän vaati lisäpanoksia vihreään talouteen, jota saadaan aikaan ”sosiaalinen ja ekologinen siirtymä” Euroopassa.
Ilmastonmuutoksen vastaisesta työstä puhuessaan Vestager sanoi, että Euroopan pitäisi luoda lisää nopeita junayhteyksiä, joka vähentäisi lentämistä.
Ska Keller sanoi, että kaikki muut EU-parlamentin ryhmät ovat jarruttaneet ympäristönsuojelua äänestyksissään. Hänen mukaansa monet vihreät työpaikat katoavat tällä hetkellä Kiinaan.
Timmermansin mukaan komissio on tehnyt viiden vuoden ajan paljon työtä ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Hänen mukaansa ilmaston on oltava seuraavan komission ykkösasia. Hän peräänkuulutti esimerkiksi kerosiinin verottamista.
Weberin mukaan EPP on sitoutunut siihen, että EU-alueesta tulee hiilineutraali vuoteen 2050. Hän soimasi Timmermansia siitä, että hän puhuu suuria sanoja ilmastosta, mutta ei tarjoa konkreettisia ratkaisuja.
Keller taas syytti Weberiä siitä, että EPP olisi ollut äänestämässä päästökauppauudistusta vastaan. Weber vastasi, että jos vihreiden tavoitteet toteutettaisiin, mitään työpaikkoja ei olisi enää jäljellä.
Ehdokkailta kysyttiin, mitä Euroopan maita he pitävät veroparatiiseina. Kukaan ei halunnut vastata suoraan kysymykseen, vaikka ehdokkaat puhuivat esimerkiksi Irlannin ja Hollannin ongelmista.
“Minulle veroparatiisi on maa, jossa kaikki maksavat veronsa”, Vestager sanoi.
Timmermans puolestaan totesi, että hän pyrkisi ajamaan kaikkiin EU-maihin yrityksille 18 prosentin minimiveroasteen, jotta maiden verokilpailu saataisiin kuriin.
Ehdokkailta kysyttiin myös, miksi EU-vastaiset voimat tuntuvat voimistuvan joka puolella Eurooppaa, esimerkiksi Italiassa, Unkarissa ja EU-eroa puuhaavassa Britanniassa.
Ska Kellerin mielestä yksi osa ongelmaa on se, että nykyään Euroopan vastaisille voimille annetaan kohtuuttoman paljon julkisuutta.
Timmermansin mukaan monet niistä, jotka äänesti ennen sosiaalidemokraatteja, äänestävät nyt kansallismielisiä. Hänen mukaansa he ovat saaneet suuren opetuksen.
“Katsokaa, mitä tapahtui Britannialle, kun kuunneltiin näitä hajottavia voimia.”
Vasemmiston Nico Cué puolestaan sanoi, että tyytymättömyys johtuu “väkivaltaisesta talouspolitiikasta”. Hänen mukaansa on tehtävä valinta, tehdäänkö politiikkaa markkinoiden vai ihmisten ehdoilla.
Vestagerin mukaan EU:n ongelma on se, että siellä käytetään käsittämätöntä kieltä, joka vieraannuttaa ihmisiä. Hänen mukaansa viime vuoden iso puheenaihe oli GDPR (tietosuoja-asetus), joka ei tarkoita tavallisille ihmisille mitään.
Eurovaalien ennakkoäänestys alkoi Suomessa keskiviikkona ja jatkuu 21. toukokuuta astihttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006105588.html. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 26. toukokuuta.
HS:n EU-kirjeenvaihtaja Jenni Virtanen https://www.hs.fi/haku/?query=jenni+virtanenesittelee väittelyyn osallistuneet kärkiehdokkaat tässä artikkelissahttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006105656.html.
Väittelyssä käytiin läpi pitkä lista EU:n kannalta tärkeitä teemoja, kuten maahanmuutto, ilmastonmuutos, verotus, kauppa, kilpailupolitiikka, populismin nousu ja EU:n globaali rooli.
Suomalaiset euroedustajat kuuluvat EU-parlamentissa eurooppalaisiin emopuolueisiin. Esimerkiksi kokoomuslaiset ovat osa EPP-ryhmää ja sosiaalidemokraatit S&D-ryhmää.
HS:n toimittaja Jarno Hartikainen https://www.hs.fi/haku/?query=jarno+hartikainenpurkaa analysissäänhttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006106118.html, miten suomalaispuolueet muuttaisivat EU:n politiikkaa tulevalla parlamentin viisivuotiskaudella. Suomalaisäänestäjien voi olla kiinnostavaa verrata, missä määrin kansalliset vaaliohjelmat kuuluvat kärkiehdokkaiden linjauksissa.
Juncker oli ensimmäinen komission puheenjohtaja, joka nousi tehtävään kärkiehdokasmenettelyn kautta vuonna 2014. Monissa jäsenmaissa on arvosteltu sitä, että kärkiehdokas nousisi automaattisesti komission puheenjohtajaksi.
EU:n perussopimuksen mukaan jäsenmaiden tulee ehdokkaita nimittäessään ottaa huomioon eurovaalien tulos, mutta kärkiehdokasjärjestelmä ei ole jäsenmaita sitova sääntö. Euroopan parlamentti linjasi viime vuonna, ettei se hyväksy komission johtoon henkilöä, joka ei ole ollut kärkiehdokkaana.
HS:n eurovaalikone on auki. Omaa ehdokastasi voit etsiä täältähttps://www.vaalikone.fi/euro2019/.
HS.fi näytti väittelyn suomeksi tulkattuna suorana videolähetyksenä.
Lavalla olivat Euroopan parlamentin suurimpien ryhmien ehdokkaat, kuten vahvoilla taistossa oleva keskustaoikeistolaisen EPP-ryhmän puheenjohtaja Manfred Weberhttps://www.hs.fi/haku/?query=manfred+weber. EPP:n uskotaan pysyvän suurimpana ryhmänä pian pidettävissä eurovaaleissa. Nykyinen komission puheenjohtaja on EPP:n luxemburgilainen Jean-Claude Junckerhttps://www.hs.fi/haku/?query=jean-claude+juncker.
Weber lupasi alkupuheenvuorossaan johtaa ”ihmisten komissiota”, joka antaisi ”uuden alun ja aikakauden” Euroopalle.
Weberiä haastoivat esimerkiksi toiseksi suurimman ryhmän, sosialistien ja demokraattien S&D:n hollantilainen Frans Timmersmanshttps://www.hs.fi/haku/?query=frans+timmersmans, joka on nykyään komission ensimmäinen varapuheenjohtaja ja joka on pärjännyt aiemmissa väittelyissä hyvin.
Maastrichtissa äskettäin pidetyssä väittelyssä yleisöstä 42 prosenttia ajatteli https://www.politico.eu/article/timmermans-and-verhofstadt-spar-in-european-election-2019-debate/Timmermansin esiintyneen parhaimmin. Toiseksi tuli vihreiden toinen kärkiehdokas, hollantilainen Bas Eickhouthttps://www.hs.fi/haku/?query=bas+eickhout, joka ei osallistu keskiviikon väittelyyn. Eickhoutin tilalla nähdään puolueen toinen kärkiehdokas Ska Kellerhttps://www.hs.fi/haku/?query=ska+keller.
Weber ei osallistunut Maastrichtin väittelyyn.
Muita kärkiehdokkaita keskiviikon väittelyssä olivat liberaalin Alde-ryhmän tanskalainen kilpailukomissaari Margrethe Vestagerhttps://www.hs.fi/haku/?query=margrethe+vestager, konservatiivien ja reformistien tšekkiläinen Jan Zahradil https://www.hs.fi/haku/?query=jan+zahradilja vasemmiston belgialainen Nico Cuéhttps://www.hs.fi/haku/?query=nico+cue.
Zahradil sanoi aluksi, että jos hän nousisi komission puheenjohtajaksi, holhoaminen päättyisi, eikä komissio yrittäisi enää ”pyrkiä opettamaan” tiettyjä jäsenmaita. Nykyinen komissio ja erityisesti Timmermans ovat ottaneet usein yhteen itäisen Euroopan jäsenmaiden, kuten Puolan ja Unkarin kanssa.
Keskustelun alkupuolella ehdokkailta kysyttiin maahanmuutosta.
Vestager sanoi, että ”Euroopalla on suuri sydän” hädänalaisia kohtaan, mutta maahanmuutto ei voi olla hallitsematonta ja se edellyttää yhteistyötä.
Weber puolestaan muistutti, että maahanmuuttoa on hillittävä yhteistyössä muiden kanssa ja iso osa ratkaisua on Afrikan maiden tukeminen. Hän kehui Saksan liittokansleri Angela Merkeliä https://www.hs.fi/haku/?query=angela+merkeliasiitä, että hän oli kätilöimässä Turkin kanssa sopimusta, jolla maahanmuutto saatiin hallintaan vuonna 2016.
”Joka kerta, kun ihminen hukkuu Välimereen, Eurooppa menettää osan sielustaan”, Timmermans puolestaan totesi.
Kun keskustelu kääntyi talouteen ja työpaikkoihin, vasemmiston Nico Cué sanoi, että valtapuolueet ovat osoittaneet, että vaalilupaukset eivät ole tarkoittaneet uusia työpaikkoja tai taloudellista turvaa. Hän peräänkuulutti eurooppalaista minimipalkkaa ja pysyvämpiä työpaikkoja nuorille.
Timmermans puolestaan vaati, että Erasmus-vaihto-ohjelma ulotettaisiin koskemaan kaikkia eurooppalaisnuoria. Lisäksi hän lupasi tehdä töitä, että äänestysikä laskettaisiin 16 vuoteen, jotta nuoretkin pääsisivät päättämään heitä koskevista asioista.
Vihreiden Ska Keller sanoi, että tiukka eurooppalainen talouskuri on tuhonnut nuorten työpaikkoja ja laskenut nuorten palkkoja. Hän vaati lisäpanoksia vihreään talouteen, jota saadaan aikaan ”sosiaalinen ja ekologinen siirtymä” Euroopassa.
Ilmastonmuutoksen vastaisesta työstä puhuessaan Vestager sanoi, että Euroopan pitäisi luoda lisää nopeita junayhteyksiä, joka vähentäisi lentämistä.
Ska Keller sanoi, että kaikki muut EU-parlamentin ryhmät ovat jarruttaneet ympäristönsuojelua äänestyksissään. Hänen mukaansa monet vihreät työpaikat katoavat tällä hetkellä Kiinaan.
Timmermansin mukaan komissio on tehnyt viiden vuoden ajan paljon työtä ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Hänen mukaansa ilmaston on oltava seuraavan komission ykkösasia. Hän peräänkuulutti esimerkiksi kerosiinin verottamista.
Weberin mukaan EPP on sitoutunut siihen, että EU-alueesta tulee hiilineutraali vuoteen 2050. Hän soimasi Timmermansia siitä, että hän puhuu suuria sanoja ilmastosta, mutta ei tarjoa konkreettisia ratkaisuja.
Keller taas syytti Weberiä siitä, että EPP olisi ollut äänestämässä päästökauppauudistusta vastaan. Weber vastasi, että jos vihreiden tavoitteet toteutettaisiin, mitään työpaikkoja ei olisi enää jäljellä.
Ehdokkailta kysyttiin, mitä Euroopan maita he pitävät veroparatiiseina. Kukaan ei halunnut vastata suoraan kysymykseen, vaikka ehdokkaat puhuivat esimerkiksi Irlannin ja Hollannin ongelmista.
“Minulle veroparatiisi on maa, jossa kaikki maksavat veronsa”, Vestager sanoi.
Timmermans puolestaan totesi, että hän pyrkisi ajamaan kaikkiin EU-maihin yrityksille 18 prosentin minimiveroasteen, jotta maiden verokilpailu saataisiin kuriin.
Ehdokkailta kysyttiin myös, miksi EU-vastaiset voimat tuntuvat voimistuvan joka puolella Eurooppaa, esimerkiksi Italiassa, Unkarissa ja EU-eroa puuhaavassa Britanniassa.
Ska Kellerin mielestä yksi osa ongelmaa on se, että nykyään Euroopan vastaisille voimille annetaan kohtuuttoman paljon julkisuutta.
Timmermansin mukaan monet niistä, jotka äänesti ennen sosiaalidemokraatteja, äänestävät nyt kansallismielisiä. Hänen mukaansa he ovat saaneet suuren opetuksen.
“Katsokaa, mitä tapahtui Britannialle, kun kuunneltiin näitä hajottavia voimia.”
Vasemmiston Nico Cué puolestaan sanoi, että tyytymättömyys johtuu “väkivaltaisesta talouspolitiikasta”. Hänen mukaansa on tehtävä valinta, tehdäänkö politiikkaa markkinoiden vai ihmisten ehdoilla.
Vestagerin mukaan EU:n ongelma on se, että siellä käytetään käsittämätöntä kieltä, joka vieraannuttaa ihmisiä. Hänen mukaansa viime vuoden iso puheenaihe oli GDPR (tietosuoja-asetus), joka ei tarkoita tavallisille ihmisille mitään.
Eurovaalien ennakkoäänestys alkoi Suomessa keskiviikkona ja jatkuu 21. toukokuuta astihttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006105588.html. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 26. toukokuuta.
HS:n EU-kirjeenvaihtaja Jenni Virtanen https://www.hs.fi/haku/?query=jenni+virtanenesittelee väittelyyn osallistuneet kärkiehdokkaat tässä artikkelissahttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006105656.html.
Väittelyssä käytiin läpi pitkä lista EU:n kannalta tärkeitä teemoja, kuten maahanmuutto, ilmastonmuutos, verotus, kauppa, kilpailupolitiikka, populismin nousu ja EU:n globaali rooli.
Suomalaiset euroedustajat kuuluvat EU-parlamentissa eurooppalaisiin emopuolueisiin. Esimerkiksi kokoomuslaiset ovat osa EPP-ryhmää ja sosiaalidemokraatit S&D-ryhmää.
HS:n toimittaja Jarno Hartikainen https://www.hs.fi/haku/?query=jarno+hartikainenpurkaa analysissäänhttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006106118.html, miten suomalaispuolueet muuttaisivat EU:n politiikkaa tulevalla parlamentin viisivuotiskaudella. Suomalaisäänestäjien voi olla kiinnostavaa verrata, missä määrin kansalliset vaaliohjelmat kuuluvat kärkiehdokkaiden linjauksissa.
Juncker oli ensimmäinen komission puheenjohtaja, joka nousi tehtävään kärkiehdokasmenettelyn kautta vuonna 2014. Monissa jäsenmaissa on arvosteltu sitä, että kärkiehdokas nousisi automaattisesti komission puheenjohtajaksi.
EU:n perussopimuksen mukaan jäsenmaiden tulee ehdokkaita nimittäessään ottaa huomioon eurovaalien tulos, mutta kärkiehdokasjärjestelmä ei ole jäsenmaita sitova sääntö. Euroopan parlamentti linjasi viime vuonna, ettei se hyväksy komission johtoon henkilöä, joka ei ole ollut kärkiehdokkaana.
HS:n eurovaalikone on auki. Omaa ehdokastasi voit etsiä täältähttps://www.vaalikone.fi/euro2019/.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
Kommentit