Politiikka

Liikenne saamassa hallitus­neuvotteluissa jätti­potin: Helsingistä Tampereelle, Turkuun ja itään kulkevat nopeat juna­radat saavat lähtö­laukauksen

Myös Kotkan ja Hangon satamiin kulkevat radat aiotaan kunnostaa.

Seuraava hallitus aikoo edistää ainakin kolmea uutta nopeaa junarataa sekä rakentaa ja korjata väyliä sadoilla miljoonilla euroilla.

Neuvottelut ovat vielä kesken, mutta HS:n tietojen mukaan Säätytalolla hallitusohjelmaa neuvottelevat puolueet aikovat laittaa liikkeelle yleissuunnittelun nopeasta radasta Helsingistä Turkuun, Tampereelle sekä itäiseen Suomeen mahdollisesti Porvoon ja Kouvolan kautta.

Näiden lisäksi mahdollisesti tulee vielä jotain muita ratahankkeita.

Alustavasti suunnitteluun on ajateltu varattavan pari sataa miljoonaa euroa.

Sen lisäksi väyliä rakennettaisiin ja korjattaisiin ehkä noin 500–700 miljoonalla eurolla. Hankkeet rahoitettaisiin ottamalla lisää lainaa.

Investoinnin määrä riippuisi osin suhdanteista. Mitä enemmän esimerkiksi työttömyys alkaa nousta, sitä suurempi summa saattaa olla.

Suunnitelmissa on ainakin Kotkan ja Kouvolan välisen radan ja Kotkan sataman ratapihan korjaaminen yhteensä yli 40 miljoonalla eurolla sekä Hangosta Hyvinkäälle kulkevan radan sähköistäminen.

Väylistä neuvottelee europarlamentaarikko Merja Kyllösen (vas) johtama ryhmä nimeltään Liikenneverkon kehittäminen ja ylläpitäminen.

Ryhmän pöydällä olevat nopeat ratahankkeet ovat valtavan kalliita ja ne valmistuisivat vasta yli kymmenen vuoden kuluttua. Pelkästään nyt todennäköisesti aloitettavat yleissuunnittelut voivat kestää pari vuotta. Sen jälkeen alkaisi kunkin radan ratasuunnittelu ja vasta sitten mahdollinen rakentaminen.

Liikenne- ja viestintäministeriön (lvm) mukaan tunnin juna Turkuun maksaisi 1,6 miljardia euroa, Tampereelle kulkeva Suomirata 5,5 miljardia euroa ja Itärata 1,7 miljardia euroa.

Hinnat ovat vielä alustavia arvioita, jotka voivat muuttua reippaastikin.

Suomirataan sisältyy 2,6 miljardin euron Lentorata, joka yhdistäisi Helsinki-Vantaan lentoaseman valtakunnalliseen rataverkkoon. Se kulkisi suurelta osin tunnelissa.

Eikä tässä vielä kaikki. Vielä on Pisararata, jonka kokonaishinta kohoaisi ehkä 1,8 miljardiin euroon. Myös Pisasaradan kohtalosta on neuvoteltu.

Pisararataa on suunniteltu jo pitkään, sillä Helsingin keskustaan eivät enää mahtuisi kaikki junat etenkään silloin, jos nopeat radat rakennetaan.

Rata olisi pääosin tunnelissa kulkeva pisaran muotoinen rata, joka alkaisi Pasilasta ja kiertäisi Töölön, keskustan ja Hakaniemen kautta takaisin Pasilaan.


Ratahankkeet maksavat jopa enemmän kuin hävittäjien uusiminen

Kaikkiaan ratahankkeet maksaisivat nykyisten laskelmien mukaan 11,4 miljardia euroa eli jopa enemmän kuin hävittäjien uusiminen.

Koko summaa valtio ei välttämättä maksaisi, vaan kustannukset jakautuisivat valtion, kuntien, EU:n ja joskus myöhemmin mahdollisten muiden omistajien kesken.

Uusien ratahankkeiden lisäksi nykyiset radat ja tiet tarvitsevat valtavasti lisää rahaa joka vuosi, koska ne ovat monin osin heikossa kunnossa ja niin sanottua korjausvelkaa on syntynyt vuosien varrella.

Vuoden 2018 alussa parlamentaarinen työryhmä linjasi, että korjausvelan vähentämiseen pitäisi osoittaa vähintään 300 miljoonaa lisää rahaa vuosittain.

Noin 300 miljoonan euron lisäys teihin onkin jo huomioitu valtion alustavissa menosuunnitelmissa, mutta vasta alkaen vuodesta 2022.

Nopeita yhteyksiä länteen, pohjoiseen ja itään perustellaan muun muassa sillä, että junat kasvattaisivat työssäkäyntialueiden kokoja ja parantaisivat yritysten toimintaedellytyksiä sekä helpottaisivat ihmisten liikkumista.

Lisäksi kumipyöräliikenne siirtyisi todennäköisesti osin junille, joten radat olisivat myös ympäristöteko.

”Liikenneinfra on yksi keskeinen pullonkaula talouskasvun kannalta ja jotain ratkaisuja löydetään tähänkin puoleen”, hallitusneuvottelujen vetäjä, Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoi tiistaina Säätytalolla. Hän on puhunut pitkään liikenneinvestointien puolesta.

Ratahankkeiden ensi askeleet otettiin jo keväällä, sillä Juha Sipilän (kesk) hallitus ehti viime töikseen perustaa Pohjolan Rautatiet -nimisen yhtiön.

Valtio antoi yhtiölle Nesteen osakkeita, jotka se myi keväällä noin sadalla miljoonalla eurolla.

Tarkoitus on, että Pohjolan Rautatiet perustaisi tytäryhtiöitä, jotka alkaisivat suunnitella ja mahdollisesti myös rakentaa uusia ratoja.

Ennen yhtiöittämistä Sipilä kuitenkin hajotti hallituksensa, mikä pysäytti suunnitelman. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti katsoi, ettei toimitusministeristö saa tehdä yhtiöittämisen kaltaisia poliittisia suuria päätöksiä.

Vielä ei ole varma, toteuttaako seuraava hallitus nopeiden junien suunnittelut hankeyhtiöiden kautta, Väyläviraston avulla vai miten. Hankeyhtiöt olisivat todennäköisesti nopein tapa.

EU-rahoituksen osuus suunnitelmissa jopa puolet

Valtiolla on kiire, koska suunnitteluun on tarkoitus hakea EU:n tukea.

Yhtiöiden pitäisi hakea rahaa ennen kuin EU:n seuraava rahoituskierros alkaa eli selvästi ennen vuotta 2021. Rahaa suunnitteluunkaan ei voi hakea, ellei ole kunnon kansallista suunnitelmaa.

EU:n rahan osuus suunnitelmasta saataisi olla jopa puolet. Varmaa rahan saaminen ei ole.

Yleissuunnitelmat eivät ole yhtä kalliita kuin sen jälkeen tehtävät ratasuunnitelmat.

Karkea arvio on, että kunnon suunnitelmaan tarvitaan kymmenisen prosenttia koko hankkeen kustannuksesta.

Pelkästään Suomiradan ja siihen liittyvän Lentoradan suunnittelu voisi maksaa 550 miljoonaa euroa, mutta hallituksen ei nyt tarvitse päättää näin suuresta summasta vaan aluksi riittää yleissuunnittelun aloittaminen.

Esimerkiksi Suomiradan kohdalta yleissuunnitelmaan voisi riittää 50–70 miljoonaa euroa.

Turun rata on jo saanut jo noin 40 miljoonaa euroa suunnittelurahaa, ja se on siltä osin pisimmillä, mutta se ei takaa muuta kuin pienen etumatkan muihin ratahankkeisiin.

Suomirata hyödyntäisi selvimmin koko Suomea. Itäradan kohdalla ei ole selvää, mitä kautta se lopulta kulkisi.

Tampereen seudulla ollaan oltu huolissaan, sillä Kyllösen ryhmässä on paljon jäseniä Itä-Suomesta, kuten kansanedustajat Suna Kymäläinen (sd) Ruokolahdelta, Ari Torniainen (kesk) Lappeenrannasta,Veli Liikanen (vihr) Mikkelistä ja kunnallispoliitikko Teemu Huikuri (vihr) Joensuusta.

Lisäksi Sdp:n puheenjohtaja Rinne on puhunut kauniisti Itäradasta.

Tosin lvm:n huhtikuussa julkaiseman selvityksen mukaan Itärata nopeuttaisi vain 13 minuutilla matkaa Helsingistä Kouvolaan, jos juna kulkisi 220 kilometriä tunnissa. Se oli kuitenkin vain selvitys yhdestä reittivaihtoehdosta.

Lvm:ltä valmistui toukokuussa Pisararadasta selvitys, eikä sekään ollut kovin innostunut.

Lvm:ssä on suunniteltu, että hankeyhtiöihin tulisi myös yksityisiä omistajia, mutta tämä oli Juha Sipilän hallituksen aikana. Hallitusohjelmassa ei välttämättä tarvitse vielä ottaa kantaa, tuleeko valtion lisäksi myös muita omistajia.

Omistajat voisivat olla esimerkiksi eläkeyhtiöitä, tosin ratojen tuotto ei ehkä nouse niiden vaatimalle tasolle.

Hyvä puoli väylähankkeissa on se, että EU saattaisi neuvottelujen jälkeen hyväksyä ne investoinneiksi, jotka eivät lisää EU:n laskennassa valtion velkaa.

Tämä kuitenkin vaatii neuvottelua eikä ole lainkaan varma, että EU hyväksyy esimerkiksi suunnittelurahan julkista velkaa lisäämättömäksi investointirahaksi.

Ei ole myöskään varma, tulkitaanko esimerkiksi Suomirata sellaiseksi kansainvälistä liikennettä parantavaksi hankkeeksi, että se saisi EU-rahaa.

Oikaisu 16.5. kello 7.26: Artikkelissa kirjoitettiin virheellisesti, että arvion tunnin junan kustannuksista antoi liikenne- ja viestintävirasto. Sen antoi liikenne- ja viestintäministeriö.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Leijonat voitti sensaatiomaisesti MM-kultaa, juhlat jatkuvat HS:n hetki hetkeltä -seurannassa, kansanjuhla kello 18 alkaen Kaisaniemessä

    2. 2

      Leijonien lento Bratislavasta ainakin tunnin myöhässä: Hawkit ottavat mestarit vastaan iltapäivällä, kello 18 joukkueelle järjestetään kansanjuhla – HS näyttää paluun suorana lähetyksenä

    3. 3

      Heitä Suomi äänesti – HS:n erikoisartikkeli näyttää jokaisen äänestysalueen suosituimmat ehdokkaat

    4. 4

      Eero oli tavallisen perheen teinipoika, joka päätti kadota – Nyt hän kertoo, mitä karkumatkojen aikana tapahtui

      Tilaajille
    5. 5

      Kuka pyöritti valtavaa nostokurkea kansanjoukon yläpuolella kesken kultajuhlien? ”En jaksa uskoa, että siellä on kukaan työntekijä ollut”

    6. 6

      Eivätkö suomalaiset osaa juhlia sivistyneesti?

    7. 7

      ”Suomi suojelee johtoasemaansa kuin valtakunnanrajaa” – venäläisviestimet kuvailivat Suomen kiekkokultaa sensaatioksi

    8. 8

      Junan kylkeen ilmestyi Mörkö-graffiti ja kirkko ohjasi kansaa torille Matteusta siteeraten – Näin Helsinki sekosi jääkiekon maailman­mestaruudesta

    9. 9

      Oikeuskansleri moittii ankarasti puolustusministeri Jussi Niinistöä epäasiallisesta ja loukkaavasta arvostelusta

    10. 10

      ”Muumit ovat taidetta” – Muumi-yhtiö ei halua tehdä Mörkö-mukista MM-kultaversiota

    11. Näytä lisää
    1. 1

      10 000 ihmistä juhli Helsingin Kauppatorilla – Videot ja kuvat näyttävät, miten riemu repesi voiton hetkellä

    2. 2

      Sensaatio on valmis – Suomi on jääkiekon maailmanmestari!

    3. 3

      Ruotsalaiset rakastuivat Leijoniin: ”Kiitos tästä MM-ihmeestä, isoveli”

    4. 4

      Suomen vihreille historiallinen voitto eurovaaleissa, koko EU:n tasolla keskustaoikeisto suurin puolue – Katso täältä tulokset ja analyysit eri EU-maista

    5. 5

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    6. 6

      Leijonien lento Bratislavasta ainakin tunnin myöhässä: Hawkit ottavat mestarit vastaan iltapäivällä, kello 18 joukkueelle järjestetään kansanjuhla – HS näyttää paluun suorana lähetyksenä

    7. 7

      Leijonat voitti sensaatiomaisesti MM-kultaa, juhlat jatkuvat HS:n hetki hetkeltä -seurannassa, kansanjuhla kello 18 alkaen Kaisaniemessä

    8. 8

      Eero Heinäluoma nousi vaalien ääniharavaksi – tässä ovat Suomen uudet euroedustajat

    9. 9

      Kiekkotappio ei juuri näkynyt Kanadan mediassa, sillä maa keskittyi juhlimaan toista urheilu­saavutusta

    10. 10

      Heitä Suomi äänesti – HS:n erikoisartikkeli näyttää jokaisen äänestysalueen suosituimmat ehdokkaat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    2. 2

      Tiia Forsström myy seksiä espoolaisessa omakotitalossa ja tietää, mikä monessa suomalaisessa makuuhuoneessa on pielessä

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    4. 4

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    5. 5

      Ihon ikääntymistä voi hidastaa itse, mutta kalliiden voiteiden sijaan kannattaa keskittyä tekoihin – lääkärit kertovat kolme perussääntöä, jotka ehkäisevät ryppyjä

    6. 6

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    7. 7

      ”En usein kerro tarinaani, se tuntuu liian raskaalta” – HS:n erikoisartikkeli vie EU:n etelärajalle, missä koveneva maahanmuuttopolitiikka ajaa ihmisiä kadulle ja kateisiin

      Tilaajille
    8. 8

      Pitkästä matematiikasta tehtiin pääsylippu korkeakouluun ja tulevaisuuden ammatteihin – Se oli virhe, sanoo kokenut matematiikan opettaja

      Tilaajille
    9. 9

      Tässä ovat suosituimmat eurovaaliehdokkaat

    10. 10

      10 000 ihmistä juhli Helsingin Kauppatorilla – Videot ja kuvat näyttävät, miten riemu repesi voiton hetkellä

    11. Näytä lisää