Politiikka    |   HS-analyysi

Euroopan komission puheen­johtajaksi pyritään innolla, mutta epävarmuus ympäröi valintatapaa

Useat EU-maiden johtajat ja ehkä näkyvimmin Ranskan presidentti Emmanuel Macron ovat suhtautuneet epäileväisesti kärkiehdokaskisaan, kirjoittaa HS:n politiikan toimittaja Pekka Mykkänen.

Euroopan komission seuraavaksi puheenjohtajaksi pyrkivät kärkiehdokkaat ottivat myöhään keskiviikkona yhteen suuressa vaalikeskustelussa tv-studioksi muutetussa Euroopan parlamentin täysistuntosalissa Brysselissä.

Lavalla nähtiin intoa puhkuvia ja asiaansa uskottavasti kaupaavia ehdokkaita, joilla on kaikilla hyvät tai erinomaiset tiedot EU:n toimintatavoista ja jonkinlainen visio Euroopan edistämiseksi.

Ehkä ponnekkaimmin esiintyi jälleen sosialistien ja demokraattien S&D-ryhmän hollantilainen Frans Timmermans, joka on komission ensimmäinen varapuheenjohtaja.

Palavasta puhetyylistään tunnettu Timmermans lupasi esimerkiksi kaikille eurooppalaisnuorille Erasmus-vaihto-ohjelmaa ja hän toisti vaatimuksensa 18 prosentin minimiyritysverosta, jolla pantaisiin jäsenmaiden verokilpailulle stoppi.

Kärkiehdokaskilpailun ykkösnimi, keskustaoikeistolaisen EPP-ryhmän saksalainen Manfred Weber puolestaan oli hieman ponneton ja vaikutti pelaavan varman päälle.

Liberaalin Alde-ryhmän Margrethe Vestager taas oli tuttuun tapaansa rento ja itsevarma. Vestager esimerkiksi vitsaili, että hänen mielestään veroparatiisit ovat niitä maita, joissa kaikki maksavat veroja.

Väittelystä voi lukea lisää tästä jutusta.


Ongelmana sinänsä kiinnostavien ja vauhdikkaiden väittelyiden suhteen on se, että koko kärkiehdokaskisan yllä leijailee suuri epävarmuuden pilvi. Kukaan ei tiedä, tuleeko kenestäkään keskiviikon väittelyyn osallistuneesta komission seuraavaa puheenjohtajaa, koska ehdokkaan nimittämisestä päättävät jäsenmaiden päämiehet, jotka on kutsuttu huippukokoukseen 28. toukokuuta.

EU:n perussopimuksen mukaan jäsenmaiden pitää ottaa huomioon eurovaalien tulos, mutta johtajilla on oikeus ehdottaa myös jotain muuta ehdokasta komission puheenjohtajaksi. Ehdokkaan hyväksynnän tekevä Euroopan parlamentti lausui kuitenkin viime vuonna, että se ei hyväksy sellaista ehdokasta, joka ei ole osallistunut kärkiehdokaskisaan.

EU-asioita seuraaville ihmisille keskiviikon väittelyyn osallistuneet ovat tuttuja kasvoja, itsekin olen heistä kolmea haastatellut. Mutta suurelle yleisölle nämä ovat outoja hahmoja. Paljonpuhuvaa on, että Saksassa tehdyssä kyselyssä vain neljännes ihmisistä tiesi viisitoista vuotta EU-kuvioissa pyörineen Weberin.

Useat EU-maiden johtajat ja ehkä näkyvimmin Ranskan presidentti Emmanuel Macron ovat suhtautuneet epäileväisesti kärkiehdokaskisaan. ”En tunne, että kärkiehdokkaat sitoisivat minua millään tavalla”, Macron totesi Romaniassa pidetyssä epävirallisessa huippukokouksessa viikko sitten.

Kärkiehdokastaiston loistoa himmentää myös se, että vain kolme väittelyä esitetään Euroopan-laajuisesti. Ja niistä vain yhdessä – keskiviikkona nähdyssä debatissa – ovat mukana kahden suurimman ryhmän ehdokkaat eli Weber ja Timmermans.

Weber ei päässyt aiemmin pidettyyn väittelyyn, kun hänen piti osallistua syntymäpäiväjuhlille. Timmermans taas on joutunut perumaan yhden väittelyn, koska hänellä oli vaikeuksia saada sitä mahtumaan aikatauluunsa.

Nämä ehdokkaat pitäisi nähdä ainakin viisi kertaa ottamassa mittaa toisistaan ennen kuin voi olettaa, että tavalliset äänestäjät muistaisivat heidän nimiään ja puolueryhmiään. Ja mitäs he taas edistivätkään?

Koska ehdokkaita oli keskiviikon väittelyssä kuusi ja heidän puheenvuoronsa pilkottiin minuutin pätkiin ja keskustelu jaettiin moniin suuriin teemoihin, kovin syvälle ei sukellettu 1,5 tunnissa missään kysymyksessä.

Se ei silti poista tosiasiaa, että monella äänestäjällä on nyt varmasti parempi käsitys EU-tasolla päätettävistä ja puhuttavista asioista ja ainakin jokin mielikuva näiden ryhmien ykköspäättäjistä. Mutta jos tilannetta vertaa vaikkapa Suomen eduskuntavaaleihin, ei näillä esiintymismäärillä mikään ähky pääse yllättämään.

Jos aikeena on tehdä kärkiehdokkaat tunnetuiksi koko Euroopalle, tilannetta hämmentää lisäksi, että joillakin puolueilla on ehdolla kaksi suurelle yleisölle tuntematonta henkilöä. Liberaali Alde-ryhmä taas on tarjonnut EU:n johtopaikoille kokonaisen porukan: seitsemän ihmistä. Heistä nimekkäimmät ovat Belgian entinen pääministeri Guy Verhofstadt ja tanskalainen Vestager.

EU-piireissä yleisesti ihailtu Vestager on hämmentänyt tilannetta sanomalla, että häntä ei ehkä kiinnostakaan komission puheenjohtajan tehtävä, vaan hän jatkaisi mieluummin kilpailukomissaarina. Itselleni hän taas kertoi runsas vuosi sitten haastattelussa, että hän ei pidä ajatuksesta, että kärkiehdokasjärjestelmä sitoisi jäsenmaita tukemaan automaattisesti kisan voittajaa.

”Jos voidaan ajatella vain EU-parlamentin kärkiehdokkaita, kukaan istuva pääministeri ei voi tulla kyseeseen. Koska jos olet virassa, et voi lähteä kärkiehdokkaaksi, koska sinun tulee johtaa maatasi. Mutta se ihminen voisi olla paras ehdokas”, Vestager sanoi.

Koska keskustaoikeistolainen EPP saa todennäköisesti eniten paikkoja parlamenttiin, Weberin pitäisi olla vahvin ehdokas komission uudeksi johtajaksi. Häntä tukee Saksan liittokansleri Angela Merkel, jonka mielestä kärkiehdokasjärjestelmää on kunnioitettava.

Kun nykyinen komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker nousi tehtäväänsä, hän oli ensin voittanut EPP-ryhmän äänestyksessä ranskalaiskilpailijansa Michel Barnierin, ja sen jälkeen EPP voitti eurovaalit. Junckerin nimittämistä vastusti 28 jäsenmaasta kaksi: Britannia ja Unkari.

EU-parlamentissa Junckeria kannatti 422 meppiä, kun häntä vastaan äänesti 250. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun komission puheenjohtaja valittiin kärkiehdokaskisan kautta. Ei tämä siis vielä perinne ole.

Sen lisäksi että Weber ei aiheuta erityisiä intohimoja, jotkut maat ovat täysin hänen nimittämistään vastaan. Kreikan pääministeri Alexis Tsipras esimerkiksi ei halua Weberiä komission johtajaksi vaan kutsuu tätä “katastrofiksi”. Espanjan pääministerin Pedro Sánchezin puolestaan kerrotaan lobbaavan hommaan oman maansa ulkoministeriä Josep Borrellia.

EU-päättäjillä on edessään myös monia muita nimitysasioita, sillä eurovaalien jälkeen pitää löytää komission puheenjohtajan lisäksi EU-parlamentin puhemies, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, uusi ulkosuhdejohtaja sekä Euroopan keskuspankin pääjohtaja. Siinä on monta lehmää kaupattavaksi.

Samaan aikaan toisaalla. EU:n brexit-neuvottelijana kunnostautunut Michel Barnier – siis hän, joka hävisi Junckerille EPP-taiston viisi vuotta sitten – kiertelee Eurooppaa ja pitää puheita, kuten Politico-lehti kertoi äskettäin.

Hän ei kuulemma ole ehdolla komission uudeksi johtajaksi, eikä hän ole kärkiehdokaskaan. Hän vain osallistuu eurooppalaiseen keskusteluun. Mutta hän saattaa olla käytettävissä.

HS:n eurovaalikone on auki. Omaa ehdokastasi voit etsiä täältä.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui, kun lääke­tiede käänsi kelkkansa ja lääkärit ovat viemässä toisiaan ladon taakse?

      Tilaajille
    2. 2

      Suomen nuorilla on taskussaan EU-vaalien jymy-yllätys, jonka avulla voitto Ruotsista on viimein mahdollinen

    3. 3

      ”Painajainen”, ”Jalonen loi keskikentälle suon, johon Venäjä jumittui” – Venäjän media pettyi tappioon, mutta kehui Suomen joukkuetta

    4. 4

      Vegasin tähti Mark Stone kohtaa Leijonat MM-finaalissa jo toisen kerran: ”Suomi on upea joukkue”

    5. 5

      Rankkasateet aiheuttivat jättivahingot uskonnolliselle teemapuistolle, Raamatun mittojen mukaan tehty Nooan arkki kesti

    6. 6

      Armeliainta olisi potkaista Britannia ulos EU:sta ja lakata odottamasta ihmettä

    7. 7

      Ruotsin mediassa ylistetään Suomea ja Jukka Jalosta: ”Hän on muuttanut veden viiniksi”

    8. 8

      Ruotsin kruunu heikkenee heikkenemistään, ja nyt kärsivällisyys on loppu myös Ruotsin suurimmilta yrityksiltä – ”Olemme maalanneet itsemme nurkkaan”

    9. 9

      Leijonat on sulattanut monta uutta sydäntä ja pelaajista puhutaan jo etunimillä

    10. 10

      Rikottiinko lukiot? Nuoret valitsevat nyt pitkän matematiikan pakon edessä, ja se uhkaa koulujen arkea ja huippujen menestystä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsingissä uskontoni on asia, jota on turvallista pilkata

    2. 2

      Ruotsin kruunu heikkenee heikkenemistään, ja nyt kärsivällisyys on loppu myös Ruotsin suurimmilta yrityksiltä – ”Olemme maalanneet itsemme nurkkaan”

    3. 3

      Peukaloitu video Trumpin vastustajasta kuohuttaa Yhdysvalloissa – ”Tästä ei ole enää paluuta”, professori varoittaa manipulaatioista

    4. 4

      Intialaisia it-ammattilaisia lähetetään Suomeen halpa­työvoimaksi: Näin heitä kohdellaan täällä

      Tilaajille
    5. 5

      Leijonat iski MM-kiekon loppuotteluun, Marko Anttila ja Kevin Lankinen Suomen sankareina: ”Tuntui, että tuli tehtyä jotain hienoa”

    6. 6

      ”Luulin, että Suomi on oikeusvaltio”, sanoo Isisin kalifaattiin lähteneen ja nyt Syyriassa vankileirillä olevan suomalaisnaisen äiti

    7. 7

      Ystävyyden majatalon kyltti ihmetyttää Turun moottoritiellä: Majatalossa asuu joukko ”toipujia” ja vanha hippi, jonka mielestä on luonnotonta asua yksin

      Tilaajille
    8. 8

      ”Painajainen”, ”Jalonen loi keskikentälle suon, johon Venäjä jumittui” – Venäjän media pettyi tappioon, mutta kehui Suomen joukkuetta

    9. 9

      Joukko Isisin kalifaattiin lähteneitä suomalais­naisia joutui vanki­leirille Syyriassa, ja nyt HS kertoo, keitä he ovat

      Tilaajille
    10. 10

      Ruotsin mediassa ylistetään Suomea ja Jukka Jalosta: ”Hän on muuttanut veden viiniksi”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    2. 2

      Tiia Forsström myy seksiä espoolaisessa omakotitalossa ja tietää, mikä monessa suomalaisessa makuuhuoneessa on pielessä

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    4. 4

      Maailma tähtäimen läpi – HS:n erikoisartikkeli vie maahan, jossa rynnäkkökivääri on kodin perusvaruste

      Tilaajille
    5. 5

      Ihon ikääntymistä voi hidastaa itse, mutta kalliiden voiteiden sijaan kannattaa keskittyä tekoihin – lääkärit kertovat kolme perussääntöä, jotka ehkäisevät ryppyjä

    6. 6

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    7. 7

      ”En usein kerro tarinaani, se tuntuu liian raskaalta” – HS:n erikoisartikkeli vie EU:n etelärajalle, missä koveneva maahanmuuttopolitiikka ajaa ihmisiä kadulle ja kateisiin

      Tilaajille
    8. 8

      Kommentti: Mitä ihmettä tapahtui Madonnalle Euroviisuissa? Hirvittävä epävire vei huomiota Palestiinan lipun esittelyltä ja näppärältä Tšaikovski-lainalta

    9. 9

      25 vuotta sitten muutama baari muutti koko Helsingin yöelämän, ja nyt ne kuolevat pois

    10. 10

      Gordon Ramsay oli oikeasti vielä pahempi kuin televisiossa, ja iltaisin Helena Puolakka itki itsensä uneen – Nyt Suomen menestynein kokki johtaa ravintolaklassikkoa aivan eri tyylillä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää