Politiikka

Viekö oppi­velvollisuusiän nosto rahat korkea­kouluilta? Sdp:n lempi­hanke päätymässä hallitus­ohjelmaan

Jonkinlainen kirjaus oppivelvollisuuden pidennyksestä hallitusohjelmaan on tulossa, sillä enemmistö hallitusneuvottelijoista Sdp etunenässä kannattaa sitä.

Hallitusohjelmaan on mitä todennäköisimmin tulossa kirjaus oppivelvollisiän venytyksestä toiselle asteelle. Pidennys sisältyi lähes kaikkien Säätytalolla nyt hallitusohjelmasta neuvottelevien puolueiden vaaliohjelmiin.

Läpihuutojuttu oppivelvollisuuden pidennys ei silti ainakaan täysimääräisenä ja kertarysäyksellä ole. Sen toteutus pelkästään loppupäästä maksaisi Kuntaliiton mukaan noin 200 miljoonaa euroa vuodessa.

Edellisten hallitusten koulutusmenoihin tekemien noin kahden miljardin euron leikkausten jälkeen opetukseen liittyvä korjauslista on muutenkin pitkä varhaiskasvatuksesta elinikäiseen oppimiseen.

Etenkin korkeakoulut uhkaavat nyt HS:n tietojen mukaan jäädä nuolemaan näppejään, vaikka niiltä vaaditaan niin lisää tutkintoja kuin myös täydennyskoulutusta aikuisille.

Toivoa tosin ei ole vielä menetetty, sillä neuvottelijat ovat pyytäneet yliopistoja edustavilta järjestöiltä vielä lisälausuntoja sunnuntaihin mennessä.

Hallitusneuvotteluita vetävän Antti Rinteen johtaman Sdp:n unelma on jo vuosikymmeniä ollut ulottaa oppivelvollisuusikä peruskoulusta toiselle asteelle eli ammattikouluun ja lukioon.

Velvollisuus toisi opiskelijoille maksuttomien kirjojen ja muiden tarvikkeiden lisäksi esimerkiksi tuetut matkat.

Myös vasemmistoliitto ja vihreät kannattavat omissa vaaliohjelmissaan oppivelvollisuuden pidennystä.

Keskustan linjaukset eivät ole yhtä yksiselitteisiä. Puolue on puhunut toisen asteen oppioikeudesta, joka tosin on jo toteutunut koulutustakuuna.

Aloituspaikkoja ammattikouluissa, lukioissa ja valmentavissa koulutuksissa on enemmän kuin peruskoulun päättäviä, eli kaikille löytyy jatkopaikka, vaikka ei ehkä se mieluisin.

Neuvotteluiden viides puolue Rkp on suhtautunut tähän asti varauksellisesti toisen asteen oppivelvollisuuteen, mutta maksuttomuutta se puolustaa.

Keskustan tavoitteena on, että koulutuksen kehittäminen ei jää pelkästään maksuttomuuden edistämiseen. Silti se esitti vastauksessaan hallitustunnustelijalle oppivelvollisuusiän nostamista 17 vuodesta 18 vuoteen.

Puolue tosin korosti, että ”kaavamaisten ratkaisujen sijaan nuorelle olisi räätälöitävä tukitoimet, jotka auttaisivat häntä eteenpäin”.

Hallitusta muodostavien puolueiden kannoissa on siis jonkin verran eroja oppivelvollisuusiän pidennyksestä, mutta olennaista on, että sen kiivaimmat kyseenalaistajat eli kokoomus ja perussuomalaiset eivät nyt neuvottelupöydissä istu.

Iltalehti uutisoi tiistaina, että osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi -ryhmässä olisi jo sovittu pidennyksen kirjauksesta hallitusohjelmaan, mutta ryhmää johtava Hanna Kosonen (kesk) ei sitä vahvista.

Demarit eivät ole ensimmäistä kertaa tekemässä toisesta asteesta peruskoulun kaltaista oppivelvollisuuskoulua. Jo Alexander Stubbin (kok) hallituksen opetusministerinä ollut Krista Kiuru (sd) yritti jatkaa velvollisuutta vuodella, mikä kariutui riitoihin toteutustavasta ja hinnasta.

Neuvotteluiden osaamisen ryhmässä on Kiurua edeltäneen opetusministerin Jukka Gustafssonin (sd) lisäksi eduskunnasta viime vaaleissa pudonnut Pilvi Torsti (sd), joka oli Kiurun valtiosihteeri.

Myös vuonna 2014 kiisteltiin kustannusten lisäksi siitä, auttaisiko mekaaninen toisen asteen ”koulupakko” enää niitä, joilla on ollut motivaatio-ongelmia jo peruskoulussa.

Vaikka liki koko ikäluokka pääsee jo jatkamaan opintojaan toiselle asteelle, etenkin ammattikoulussa keskeyttäminen on yhä noin seitsemän prosentin luokkaa vuodessa. Lukiota jätetään kesken harvemmin.

Esimerkiksi vuonna 2017 peruskoulun päättäjistä jatko-opintojen ulkopuolelle jäi heti vain 3,1 prosenttia eli 1 764 nuorta, mutta toisen asteen keskeyttäjiä oli tuhansia.

Oppivelvollisuuden pidennys jakaa asiantuntijat kahteen ryhmään.

Osa heistä pitää pidennystä ratkaisuna siihen, että kaikki todella saavat toisen asteen tutkinnon. Toiset taas pitävät parempina täsmätoimia, kuten varhaisempaa tukea tai oppimateriaalituen kaltaista apua maksuihin toisella asteella.

Demarit vetoavat talouspolitiikan arviointineuvoston viime vuonna julkistamaan raporttiin, jossa kysyttiin, pitäisikö oppivelvollisuusikä nostaa 18 vuoteen.

Vaikka analyysiin liittyi tekijöidenkin mukaan paljon epävarmuutta, se päätyi vastaamaan kyllä: ”Jos oppivelvollisuuden pidentäminen onnistuisi pitämään nyt koulutuksen ulkopuolelle alle 18-vuotiaana jäävät koulussa 18 vuoden ikään asti, se kasvattaisi tuntuvasti toisen asteen tutkinnon suorittavien osuutta ja siitä olisi myös merkittävää hyötyä myöhemmälle työllisyydelle ja tuloille.”

Käytännössä kyseessä olisi noin 3 000–6 000 nuoren joukko esimerkiksi ikäluokasta, joka vuonna 2020 täyttää 16 vuotta.

Pitkällä aikavälillä uudistus voisi olla jopa budjettineutraali, vaikka lisäksi pantaisiin lisärahaa opinto-ohjaukseen ja erityisopetukseen, sanotaan raportissa, jota oli laatimassa myös neuvostoa johtava taloustieteen professori Roope Uusitalo.

Uusitalo oli kuultavana myös Säätytalon neuvotteluissa tällä viikolla.

Kasvatustieteilijät ovat suhtautuneet epäilevämmin oppivelvollisuusiän korotuksen hyötyihin.

Pisa-tutkimuksia Suomessa koordinoinut emeritusprofessori Jouni Välijärvi on todennut: ”Kolme vuotta lisää koulussa istumista ei kohenna niiden nuorten tilannetta, joiden kyky kiinnittyä jatko-opintoihin on heikko.”

”Muoto eli oppivelvollisuus täyttyy, mutta tavoite eli osaaminen, jää saavuttamatta”, Välijärvi sanoi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n raportissa.

EK vastustaa oppivelvollisuuden venytystä ja vaatii sen sijaan peruskouluun osaamistakuuta. Se tarkoittaa kaikkein heikoimpien oppilaiden perustaitojen eli lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen osaamistason nostoa.

Epäilevästi oppivelvollisuusiän korotusaikeisiin suhtautuvat myös Suomen Kuntaliitto ja ammatillisen koulutuksen järjestäjiä edustava Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys Amke.

”Meidän huoli on, että nyt haetaan lääkettä, joka ei parhaiten ratkaise ongelmia”, sanoo johtaja Terhi Päivärinta Kuntaliitosta.

Päivärintakin suosisi ensisijaisesti ohjausta, tukea ja yksilöllisiä ratkaisuja peruskoulussa ja varhaiskasvatuksessa. Niissä tulisi pitää huolta siitä, että nuoret ovat tarpeeksi ”koulukuntoisia” ammattikoulun tai lukion opintoihin.

Raadollisempi huolenaihe Kuntaliitolla on raha, sillä valtionosuudet kattavat yhä vähemmän toisen asteen kustannuksista. Lisäksi sekä lukion että ammattikoulun rahoitusta on leikattu satoja miljoonia, joten sitä pitäisi nyt lisätä itse opetusta varten.

Kuntaliitto on laskenut, että oppivelvollisuuden ulottaminen koko toiselle asteelle eli 19-vuotiaaksi asti maksaisi noin 200 miljoonaa euroa vuodessa.

Kirjojen lisäksi summaan on haarukoitu myös koulumatkatuen, majoituksen, erityisopetuksen ja ohjauksen kustannuksia.

”Mitä sillä voitettaisiin, eihän siinä ehdi mitään tutkintoa suorittaa?” Päivärinta pohtii halvemman eli vain vuoden tai parin pidennyksen hyötyjä.

”Tulisiko kunnille tai yksittäisille koulutuksen järjestäjille velvollisuus valvoa sitäkin, että opiskelijat myös tulevat kouluun?” Päivärinta kysyy. Kaksi kolmasosaa ammattikoulujen oppilaista on aikuisia.

Amken toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu huomauttaa, että syyt siihen, ettei opintoja aloiteta tai ne keskeytetään toisella asteella ovat yksilöllisiä.

”Usein taustalla ovat heikot peruskoulussa saavutetut taidot, väärä alavalinta sekä taloudelliset, sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat. Oppivelvollisuuden pidentäminen ei ole ratkaisu näihin”, Lamppu sanoo.

”Rahoitusta on vähennetty kymmenen vuoden aikana yli 300 miljoonaa euroa. Samaan aikaan opiskelijamäärät ovat kasvaneet 16 prosenttia. Tämä yhtälö ei enää toimi. Ammatillisen koulutuksen valtionosuuksiin tarvitaan vähintään kymmenen prosentin eli noin 80–100 miljoonan euron korotus”, Lamppu sanoo.

Opettajien etujärjestö OAJ on puolestaan itsekin esittänyt oppivelvollisuuden pidennystä sekä alku- että loppupäästä.

Maksuttoman esiopetuksen tulisi OAJ:n mukaan alkaa jo 5-vuotiaana, mitä useimmat puolueetkin ajavat. Loppupäässä oppivelvollisuus kestäisi siihen asti, kunnes nuori täyttää 19 vuotta. Järjestö laski mallin hinnaksi yhteensä liki 300 miljoonaa euroa vuodessa.

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen ei nyt itsekään usko, että esitys toteutuisi kertarysäyksellä.

”Periaatepäätös olisi hyvä saada, mutta toteutus voitaisiin tehdä asteittain tai siinä olisi siirtymäaika”, järjestöpomo neuvoo neuvottelijoita ottamaan mallia peruskoulu-uudistuksesta.

Opetusalan järjestö ei kannata sitä vaihtoehtoa, että toteutettaisiin vain maksuttomuus eli ”ilmaiset” kirjat ja muut tarvikkeet kaikille ilman oppivelvollisuutta, kun päämäärä kuintekin olisi puuttua noin kymmenen prosentin kokemiin ongelmiin.

Se olisi Luukkaisen mukaan silkkaa rahan haaskausta ilman vastaava hyötyä.

OAJ on poiminut hallitusneuvotteluja nyt käyvien puolueiden vaaliohjelmista lupaukset, joiden toteutus tekisi hallituksesta niin koulutusmyönteisen, että se jäisi historiaan.

Järjestö on ynnännyt, että lupausten toteuttamiseen tarvittaisiin lähes miljardi euroa, jossa eivät vielä ole mukana tutkimus- ja kehitysrahoituksen eikä jatkuvan oppimisen osuudet.

Hallitusneuvotteluita käyvät puolueet ovat vaaliohjelmissaan luvanneet muun muassa näitä:

– Palautetaan lapsen subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen.

– Pienennetään varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja.

– Tehdään maksuttomasta esiopetuksesta kaksivuotinen.

– Korjataan oppimisen tuki.

– Määritellään oppilaiden ja opettajien koulukohtainen suhdeluku.

– Parannetaan perusasteen ja toisen asteen nivelvaiheen tukea ja ohjausta.

– Pidennetään oppivelvollisuutta ja siirrytään kohti maksutonta toista astetta.

– Lisätään opettajia ammatilliseen koulutukseen.

– Lisätään avointa koulutustarjontaa jatkuvan oppimisen vahvistamiseksi.

– Lisätään korkeakoulujen aloituspaikkoja.

– Toteutetaan jatkuvan oppimisen uudistus.

– Nostetaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatioinvestointien tasoa.

Fakta

Oppivelvollisuus nyt


  Suomessa esiopetus on velvoittavaa 6-vuotiaille. Maksutonta esiopetusta annetaan vähintään 700 tuntia eli keskimäärin neljä tuntia päivässä päiväkodissa tai koulussa.

  Varsinainen oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta, ja päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut kymmenen vuotta. Käytännössä peruskoulusta valmistutaan 16-vuotiaana.

 Oppivelvollisuus säädettiin vuonna 1921. Sitä on pidennetty vuosina 1957 ja 1970.

  Huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritetuksi. Laiminlyönnistä voi saada sakkoja.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Leijonat voitti sensaatiomaisesti MM-kultaa, juhlat jatkuvat HS:n hetki hetkeltä -seurannassa, kansanjuhla kello 18 alkaen Kaisaniemessä

    2. 2

      Leijonien lento Bratislavasta ainakin tunnin myöhässä: Hawkit ottavat mestarit vastaan iltapäivällä, kello 18 joukkueelle järjestetään kansanjuhla – HS näyttää paluun suorana lähetyksenä

    3. 3

      Heitä Suomi äänesti – HS:n erikoisartikkeli näyttää jokaisen äänestysalueen suosituimmat ehdokkaat

    4. 4

      Kuka pyöritti valtavaa nostokurkea kansanjoukon yläpuolella kesken kultajuhlien? ”En jaksa uskoa, että siellä on kukaan työntekijä ollut”

    5. 5

      Eero oli tavallisen perheen teinipoika, joka päätti kadota – Nyt hän kertoo, mitä karkumatkojen aikana tapahtui

      Tilaajille
    6. 6

      Eivätkö suomalaiset osaa juhlia sivistyneesti?

    7. 7

      ”Suomi suojelee johtoasemaansa kuin valtakunnanrajaa” – venäläisviestimet kuvailivat Suomen kiekkokultaa sensaatioksi

    8. 8

      Junan kylkeen ilmestyi Mörkö-graffiti ja kirkko ohjasi kansaa torille Matteusta siteeraten – Näin Helsinki sekosi jääkiekon maailman­mestaruudesta

    9. 9

      Euroopan ”vihreän aallon” nostama Ville Niinistö lupaa, että EU:n ilmastopolitiikassa alkaa nyt todella tapahtua

    10. 10

      Oikeuskansleri moittii ankarasti puolustusministeri Jussi Niinistöä epäasiallisesta ja loukkaavasta arvostelusta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      10 000 ihmistä juhli Helsingin Kauppatorilla – Videot ja kuvat näyttävät, miten riemu repesi voiton hetkellä

    2. 2

      Sensaatio on valmis – Suomi on jääkiekon maailmanmestari!

    3. 3

      Ruotsalaiset rakastuivat Leijoniin: ”Kiitos tästä MM-ihmeestä, isoveli”

    4. 4

      Suomen vihreille historiallinen voitto eurovaaleissa, koko EU:n tasolla keskustaoikeisto suurin puolue – Katso täältä tulokset ja analyysit eri EU-maista

    5. 5

      Leijonat voitti sensaatiomaisesti MM-kultaa, juhlat jatkuvat HS:n hetki hetkeltä -seurannassa, kansanjuhla kello 18 alkaen Kaisaniemessä

    6. 6

      Leijonien lento Bratislavasta ainakin tunnin myöhässä: Hawkit ottavat mestarit vastaan iltapäivällä, kello 18 joukkueelle järjestetään kansanjuhla – HS näyttää paluun suorana lähetyksenä

    7. 7

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    8. 8

      Eero Heinäluoma nousi vaalien ääniharavaksi – tässä ovat Suomen uudet euroedustajat

    9. 9

      Kiekkotappio ei juuri näkynyt Kanadan mediassa, sillä maa keskittyi juhlimaan toista urheilu­saavutusta

    10. 10

      Heitä Suomi äänesti – HS:n erikoisartikkeli näyttää jokaisen äänestysalueen suosituimmat ehdokkaat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    2. 2

      Tiia Forsström myy seksiä espoolaisessa omakotitalossa ja tietää, mikä monessa suomalaisessa makuuhuoneessa on pielessä

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    4. 4

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    5. 5

      Ihon ikääntymistä voi hidastaa itse, mutta kalliiden voiteiden sijaan kannattaa keskittyä tekoihin – lääkärit kertovat kolme perussääntöä, jotka ehkäisevät ryppyjä

    6. 6

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    7. 7

      ”En usein kerro tarinaani, se tuntuu liian raskaalta” – HS:n erikoisartikkeli vie EU:n etelärajalle, missä koveneva maahanmuuttopolitiikka ajaa ihmisiä kadulle ja kateisiin

      Tilaajille
    8. 8

      Pitkästä matematiikasta tehtiin pääsylippu korkeakouluun ja tulevaisuuden ammatteihin – Se oli virhe, sanoo kokenut matematiikan opettaja

      Tilaajille
    9. 9

      Tässä ovat suosituimmat eurovaaliehdokkaat

    10. 10

      10 000 ihmistä juhli Helsingin Kauppatorilla – Videot ja kuvat näyttävät, miten riemu repesi voiton hetkellä

    11. Näytä lisää