Politiikka

Rahasta repesi hallitusneuvotteluissa ”tuskainen” vääntö – HS:n lähteet: Suunnitteilla ainakin 700 miljoonan euron veronkorotukset

Keskusta vaatii julkisen talouden tasapainottamista, eikä hallitusneuvotteluissa tahdo löytyä riittävästi rahaa vaalilupausten rahoittamiseen.

Hallitusneuvotteluissa on syntynyt ensimmäiset merkittävät kiistat. ”Vaikeaa tämä on. Sanotaan näin, että vaikeaa on”, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä sanoi perjantaina.

HS:n tietojen mukaan keskeisin kiista koskee keskustan esittämiä talouteen liittyviä kynnyskysymyksiä. Keskusta edellyttää julkisen talouden tasapainottamista, kun taas ainakin vasemmistopuolueet olisivat valmiita joustamaan tiukoista raameista.

Tilanne on neuvottelulähteiden mukaan ”tuskainen”, mutta kaukana toivottomasta. HS:n tietojen mukaan puolueilla on esimerkiksi varsin laaja yhteisymmärrys siitä, että veroryhmän pitää saada koottua vähintään 700 miljoonaa euroa lisätuloja.

Silti Säätytalolla on vakavia vaikeuksia löytää riittävästi lisätuloja keskeisten vaalilupausten rahoittamiseksi. Sdp ja muut neuvotteluihin osallistuvat puolueet ovat luvanneet parannuksia muun muassa eläkkeisiin, hoivaan ja koulutukseen.

Neuvotteluissa ei voi päättää juuri mistään ennen kuin talousraamit on lyöty lukkoon. Monessa neuvotteluryhmässä tullaan todennäköisesti pettymään siihen, kuinka vähän rahaa lopulta on käytettävissä.

Väännön ytimessä on luku 1,6 miljardia euroa: sen verran Suomen julkisen talouden tulot uupuvat menoista vaalikauden päätteeksi, jos uusia poliittisia päätöksiä ei tehdä.

Tämä ei käy keskustalle, joka nimesi yhdeksi kynnyskysymyksekseen hallitukseen lähdölle sen, että julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023.

Valtiovarainministeriön julkisen talouden suunnitelman mukaan tulot yltävät menoihin ensi vuonna ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen. Seuraavina vuosina saldon kuitenkin painavat miinukselle ennen kaikkea hävittäjähankinnat, joihin on budjetoitu vuosina 2021–2023 menevän puolitoista miljardia euroa vuodessa.



Käytännössä hallitusneuvottelijat joutuvat keskustan vaatimuksen toteuttaakseen siis löytämään tavalla tai toisella ainakin 1,6 miljardia euroa enemmän uusia tuloja kuin menoja.

Useiden hallituslähteiden mukaan yksimielisyys puolueiden välillä vallitsee siitä, että pelivaraa ei haeta muita menoja leikkaamalla.

HS:n tietojen mukaan lisätuloja taas on onnistuttu toistaiseksi löytämään seuraavista lähteistä:

Veronkorotukset, +0,7 miljardia euroa?

Verotuksella pyritään saamaan vähintään 700 miljoonan euron lisätulot. Lopullisia päätöksiä veronkiristyksistä ei vielä ole, mutta palkka- tai eläketuloihin ne eivät kohdistu.

Tarkoitus on verottaa lisää listaamattomia yrityksiä. Vauraiden yhtiöiden jakamien osinkojen verotus on nykyään käytännössä hyvin kevyttä. Kiristyksistä tuskin tulee suuria eritoten keskustan vastustuksen takia.

Verovapaisiin instituutioihin kuten säätiöihin ja ulkomaisiin sijoitusrahastoihin kohdistuva lähdevero otetaan mahdollisesti käyttöön, mutta tästäkään ei tiettävästi ole lopullisia päätöksiä.

Yrittäjävähennykseen tullee kevyitä muutoksia niin, että vähennyksen saisivat lähinnä pienet yritykset. Nykyisin vähennys hyödyntää myös varakkaita yhtiöitä.

Budjetin sisäiset siirrot, +0,3 miljardia euroa?

Valtiovarainministeriö on yrittänyt löytää puolueiden pyynnöstä julkisesta taloudesta ”löysää”, jonka voisi tehostamalla saada säästettyä, että mistään tarvitse varsinaisesti leikata. On puhuttu jopa miljardista eurosta.

Niin suuren summan kaivaminen trimmatusta koneistosta on kuitenkin vaikeaa ilman, että jostain leikataan. Muutama sata miljoonaa euroa voi tiettävästi löytyä, mutta puolueet toivovat virkamiesten kaivavan vielä reippaasti lisää.

Työllisyysasteen nosto, +2 miljardia euroa?

Suurimmat rahat on määrä saada työllisyysasteen nostamisesta.

Julkisen talouden suunnitelmassa työllisyysasteen arvioidaan olevan vaalikauden päätteeksi reilut 73 prosenttia, mutta puolueiden tavoite on nostaa se 75 prosenttiin. Tämä toisi julkiseen talouteen karkeasti arvioituna kaksi miljardia euroa hyvää.

Ongelma on kuitenkin se, miten hallitusohjelmaan pystytään kirjaamaan uskottavat keinot työllisyyden nopeaan kohentamiseen.

Monet vasemmistopuolueiden keinoista kuten koulutuksen ja palveluiden kohentaminen tai palkkatuen lisääminen ovat joko hidasvaikutteisia tai maksavat paljon. Keskusta haluaa keinoja, joiden voi odottaa toimivan nopeasti. Tutkijat ovat esittäneet, että tällainen olisi muun muassa eläkeputken tukkiminen.

Yksi keskeinen tapa työpaikkojen luomiseen ovat investoinnit väylähankkeisiin, joista HS kertoi torstaina.

Tarkoitus on aloittaa parin sadan miljoonan euron suunnittelut ainakin kolmesta nopeasta radasta, mutta ne eivät paljon vielä työllistä. Sen sijaan satojen miljoonien investoinnit heti hallituskauden alussa useisiin väylähankkeisiin, kuten Kotkasta, Hangosta ja Iisalmesta lähteviin ratoihin, työllistäisivät tuhansia ihmisiä.

Jos kaikki kolme nyt Säätytalolla HS:n tietojen mukaan esillä ollutta keinoa onnistutaan tavalla tai toisella kirjaamaan hallitusohjelmaan, vuodelle 2023 ennakoitu 1,6 miljardin euron alijäämä kääntyisi ainakin yli miljardin euron ylijäämäksi. Sen verran rahaa uusi hallitus voisi siis käyttää menolisäyksiin.

Pelivara ei silti millään riittäisi läheskään kaikkien lupausten toteuttamiseen, minkä vuoksi niistä kiinni pitäminen painaisi julkisen talouden väkisinkin alijäämäiseksi.

Sdp:n ajatuksena on, että ratahankkeiden lisäksi osa koulutusmenojen lisäämisestä katsottaisiin velalla rahoitettaviksi investoinneiksi, jotka myöhempien vaalikausien aikana maksaisivat itsensä takaisin. Keskusta suhtautuu erittäin nihkeästi ajatukseen siitä, että koulutusmenoja yritettäisiin kohdella investointeina.

HS:n tietojen mukaan esillä on ollut, että tavoite julkisen talouden tasapainosta kirjattaisiin hallitusohjelmaan ehdolliseksi. Jos esimerkiksi suhdanne heikkenee ja talouskasvu hidastuu, tavoitteesta voitaisiin joustaa.

Puolueet ovat päässeet varsin pitkälle yhteisymmärrykseen, että jo hallitusohjelmaan kirjattaisiin, kuinka paljon ja millä ehdoin lainaa voisi ottaa, jos taloussuhdanne heikkenee selvästi. Budjettiin siis tehtäisiin etukäteen varaus, kuinka paljon taloutta elvytettäisiin.

Valtiovarainministeriö ennakoi Suomen julkisen velan suhteen bruttokansantuotteeseen pysyttelevän lähivuosina alle EU:n edellyttämässä 60 prosentissa, joten varsinaista pakkoa talouden nopeaan tasapainottamiseen ei ole.

Ministeriön mukaan Suomen olisi kuitenkin jo syytä varautua siihen, että ilman uusia toimia velkasuhde lähtee ennen kaikkea väestön ikääntymisen vuoksi 2020-luvun puolivälissä jälleen rivakkaan nousuun.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Leijonat laskeutuivat Suomeen – kulta­juhlat jatkuvat HS:n hetki hetkeltä -seurannassa, suora lähetys lento­kentältä käynnissä

    2. 2

      Kulta-Leijonilla takana uneton yö, illan kansan­juhlassa Kaisa­niemessä esiintyjinä muun muassa Paula Vesala ja JVG

    3. 3

      Eero oli tavallisen perheen teinipoika, joka päätti kadota – Nyt hän kertoo, mitä karkumatkojen aikana tapahtui

      Tilaajille
    4. 4

      Heitä Suomi äänesti – HS:n erikoisartikkeli näyttää jokaisen äänestysalueen suosituimmat ehdokkaat

    5. 5

      Kuka oikeastaan on satuhahmo Mörkö? Kylmyyden levittäjän voi nähdä naisten välisen seksin vastustajana

    6. 6

      ”Suomi suojelee johtoasemaansa kuin valtakunnanrajaa” – venäläisviestimet kuvailivat Suomen kiekkokultaa sensaatioksi

    7. 7

      Kuka pyöritti valtavaa nostokurkea kansanjoukon yläpuolella kesken kultajuhlien? ”En jaksa uskoa, että siellä on kukaan työntekijä ollut”

    8. 8

      Eivätkö suomalaiset osaa juhlia sivistyneesti?

    9. 9

      Mikä selittää Eero Heinäluoman valtaisan äänivyöryn? Professori löytää kolme syytä

    10. 10

      Tästä rakennuksesta saa hakea tavaraa niin paljon kuin haluaa ympäri vuorokauden

    11. Näytä lisää
    1. 1

      10 000 ihmistä juhli Helsingin Kauppatorilla – Videot ja kuvat näyttävät, miten riemu repesi voiton hetkellä

    2. 2

      Sensaatio on valmis – Suomi on jääkiekon maailmanmestari!

    3. 3

      Leijonat laskeutuivat Suomeen – kulta­juhlat jatkuvat HS:n hetki hetkeltä -seurannassa, suora lähetys lento­kentältä käynnissä

    4. 4

      Ruotsalaiset rakastuivat Leijoniin: ”Kiitos tästä MM-ihmeestä, isoveli”

    5. 5

      Kulta-Leijonilla takana uneton yö, illan kansan­juhlassa Kaisa­niemessä esiintyjinä muun muassa Paula Vesala ja JVG

    6. 6

      Heitä Suomi äänesti – HS:n erikoisartikkeli näyttää jokaisen äänestysalueen suosituimmat ehdokkaat

    7. 7

      Suomen vihreille historiallinen voitto eurovaaleissa, koko EU:n tasolla keskustaoikeisto suurin puolue – Katso täältä tulokset ja analyysit eri EU-maista

    8. 8

      Kiekkotappio ei juuri näkynyt Kanadan mediassa, sillä maa keskittyi juhlimaan toista urheilu­saavutusta

    9. 9

      Eero Heinäluoma nousi vaalien ääniharavaksi – tässä ovat Suomen uudet euroedustajat

    10. 10

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    2. 2

      Tiia Forsström myy seksiä espoolaisessa omakotitalossa ja tietää, mikä monessa suomalaisessa makuuhuoneessa on pielessä

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    4. 4

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    5. 5

      Ihon ikääntymistä voi hidastaa itse, mutta kalliiden voiteiden sijaan kannattaa keskittyä tekoihin – lääkärit kertovat kolme perussääntöä, jotka ehkäisevät ryppyjä

    6. 6

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    7. 7

      Pitkästä matematiikasta tehtiin pääsylippu korkeakouluun ja tulevaisuuden ammatteihin – Se oli virhe, sanoo kokenut matematiikan opettaja

      Tilaajille
    8. 8

      ”En usein kerro tarinaani, se tuntuu liian raskaalta” – HS:n erikoisartikkeli vie EU:n etelärajalle, missä koveneva maahanmuuttopolitiikka ajaa ihmisiä kadulle ja kateisiin

      Tilaajille
    9. 9

      10 000 ihmistä juhli Helsingin Kauppatorilla – Videot ja kuvat näyttävät, miten riemu repesi voiton hetkellä

    10. 10

      Tässä ovat suosituimmat eurovaaliehdokkaat

    11. Näytä lisää