Kokoomus suosituin puolue euro­vaaleissa, vihreät ja perus­suomalaiset kamppailevat lisä­paikasta

Kokoomus on nousemassa jälleen Suomen suurimmaksi puolueeksi eurovaaleissa, käy ilmi HS:n teettämästä kyselystä. Toiseksi eniten kannatusta on perussuomalaisilla ja kolmanneksi eniten Sdp:llä.

Viiden vuoden takaisiin eurovaaleihin verrattuna suurin voittaja olisi vihreät ja suurin häviäjä keskusta. Vihreät on Kantar TNS:n toteuttaman kyselyn perusteella saamassa niukasti toisen paikan Euroopan parlamentissa ja keskusta menettämässä kolmannen paikkansa.

Muiden puolueiden paikkamäärät pysyisivät ennallaan. Suomesta valitaan parlamenttiin kolmetoista edustajaa.

Vihreiden lisäksi myös perussuomalaisten ja Sdp:n kannatusluvut ovat kasvamassa selvästi neljän vuoden takaisesta.

Perussuomalaisia ilmoittaa äänestävänsä 16,3 prosenttia vastaajista, mutta gallupin perusteella se ei aivan riittäisi kolmannen edustajan saamiseen. Puolue saisi kuitenkin Suomelle jyvitettävän lisäpaikan, jos Britannia eroaa Euroopan unionista.

Kokoomuksen 20,1 prosentin kannatus riittää isolla erolla ykköspaikkaan, mutta tulos olisi puolueen huonoin eurovaaleissa. Kokoomus on perinteisesti menestynyt eurovaaleissa paremmin kuin kansallisissa vaaleissa.

Politiikan tutkijan Antti Ronkaisenhttps://www.hs.fi/haku/?query=antti+ronkaisen mukaan tämä johtuu eurovaalien tavallista heikommasta äänestysaktiivisuudesta.

”Eurovaaleissa äänestävät niin sanotusti valveutuneet henkilöt eli ne, jotka seuraavat politiikkaa keskimääräistä enemmän. Se tukee porvaripuolueita.”

Kokoomus on ollut suurin puolue kaikissa paitsi ensimmäisissä, vuonna 1996 järjestetyissä eurovaaleissa.

”Kokoomuksen ykkössija gallupissa ei ole yllätys myöskään siksi, että puolueella on vahva ehdokaslista: kaikki kolme istuvaa korkean profiilin meppiä eli Sirpa Pietikäinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=sirpa+pietikainen, Petri Sarvamaahttps://www.hs.fi/haku/?query=petri+sarvamaa ja Henna Virkkunenhttps://www.hs.fi/haku/?query=henna+virkkunen ovat mukana.”

Myös vihreitä nostaa Ronkaisen arvion mukaan kärkiehdokkaiden suosio. Ville Niinistöhttps://www.hs.fi/haku/?query=ville+niinisto ja Heidi Hautalahttps://www.hs.fi/haku/?query=heidi+hautala ottivat kaksoisjohdon HS:n maanantaina julkaisemassa vetovoimagallupissahttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006111426.html.

Lue lisää täältä: Tässä ovat suosituimmat eurovaaliehdokkaathttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006111426.html

HS:n tuoreen kyselyn tulokset ovat tavallista epävarmempia, sillä äänestysaktiivisuuden arvioiminen on vaikeaa. Vuoden 2014 vaaleissa äänestysprosentti oli 39,1.

Nyt ennakkoäänestys on ollut vilkkaampaa kuin viisi vuotta sitten, mutta se ei vielä ennusta lopullisen äänestysprosentin kasvua. On myös mahdollista, että aiempaa suurempi osa äänestäjistä on päättänyt äänestää ennakkoon.

Kantar TNS:n mittauksen tulokset perustuvat oletukseen siitä, että äänestysaktiivisuus pysyy ennallaan tai kasvaa vain hiukan.

Ronkainen sanoo jännitystä kohdistuvan etenkin siihen, onnistuuko perussuomalaiset lopulta saamaan yhden lisäpaikan.

”Jos minun pitäisi veikata, yksi mahdollinen muutos gallupin tuloksiin voi vaalipäivänä olla, että perussuomalaiset vie Rkp:n ainoan paikan.”

Rkp:n kannatus kyselyssä on 6,8 prosenttia eli sama kuin edellisissä eurovaaleissa. Silloin Nils Torvaldshttps://www.hs.fi/haku/?query=nils+torvalds pääsi Euroopan parlamenttiin läpimenijöistä pienimmällä henkilökohtaisella äänimäärällä.

Gallupin tulosten perusteella perussuomalaisten tarraaminen kolmanteen paikkaan ei veisi paikkaa Rkp:ltä. Viimeisessä paikassa on kiinni mittauksen mukaan vihreät, joten kahden paikan saaminen ei ole puolueelle itsestäänselvyys.

Perussuomalaisten kannatus ollut tänä vuonna rivakassa kasvussa. On silti vaikeaa ennakoida, kuinka suuri osa puolueen kannattajista innostuu äänestämään eurovaaleissa.

Edellisissä eurovaaleissa puolue kuului voittajiin ja sai lisäpaikan. Sen 12,9 prosentin kannatus jäi silti huomattavasti joidenkin mielipidemittausten ennakoimista luvuista.

HS:n vetovoimagallupissa perussuomalaisten kärkiehdokas Laura Huhtasaarihttps://www.hs.fi/haku/?query=laura+huhtasaari sijoittui kuudenneksi, mikä povaa hänelle vahvaa tulosta. Puolueen seuraavaksi suosituimmat ehdokkaat Pirkko Ruohonen-Lernerhttps://www.hs.fi/haku/?query=pirkko+ruohonen-lerner, Teuvo Hakkarainenhttps://www.hs.fi/haku/?query=teuvo+hakkarainen ja Sebastian Tynkkynenhttps://www.hs.fi/haku/?query=sebastian+tynkkynen löytyivät sijoilta 19–21.

Saivat perussuomalaiset lisäpaikan tai ei, kansallismielisten puolueiden kannatus https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006099770.htmlnäyttää Antti Ronkaisen mukaan nousevan koko Euroopassa yhdeksi vaalien teemoista.

”Jonkinnäköinen kansallismielisten jytky tulee, mutta eurooppalainen politiikka saattaa silti ottaa askeleen päinvastaiseen suuntaan.”

Ristiriita johtuu siitä, että perinteiset suuret ryhmittymät eli konservatiivipuolueiden EPP ja sosiaalidemokraatit ovat ennusteiden perusteella menettämässä enemmistönsä Euroopan parlamentissa.

Samaan aikaan nousua tekee keskustaoikeistolainen liberaalipuolueiden ryhmittymä Alde, johon keskustakin kuuluu. Alde kannattaa Euroopan nykyistä syvempää integraatiota, ja suurten ryhmittymien heikkenemisen ansiosta Alde saattaa saada enemmän vaikutusvaltaa parlamentissa.

”Jos kansallismielisten vaalivoiton seuraus on liberaalien ja Eurooppa-myönteisten vallan kasvu, eurovaalien yksi selkeä seuraus on kulttuurisotien ja poliittisen vastakkainasettelun kiihtyminen”, Ronkainen arvioi.

Tänään tiistaina on viimeinen mahdollisuus äänestää eurovaaleissa ennakkoon. Varsinainen vaalipäivä on ensi sunnuntai 26. toukokuuta.