Politiikka
HS:n tiedot: Maakuntavaalit pidetään sittenkin, hallitusneuvotteluissa sovittu Suomen jakamisesta 18 maakuntaa
Hallitusneuvotteluissa on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen osalta sovittu, että maakuntien verotusoikeus ja nykyisen rahoitusmallin purkaminen selvitetään vuoden vuoden 2020 loppuun mennessä.
Tämä työ tehdään parlamentaarisessa komiteassa eli mukana ovat hallituspuolueiden lisäksi myös oppositiopuolueet.
Sen sijaan itse perusratkaisua eli soten kokoamista kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille ei valmistella enää parlamentaarisesti, vaan hallitusohjelmaan kirjataan HS:n saamien tietojen mukaan, että tämä toteutetaan 18 maakunnan pohjalta.
Maakunnille tulee itsehallinnon takaamiseksi vaalit, joissa niille valitaan valtuutetut.
Maakunnat tuottavat sote-palvelut eli esimerkiksi terveyskeskusten vastaanotot ja vanhustenhoidon pääosin julkisina palveluina.
Myös kunnille voi tulla mahdollisuus päästä palveluiden tuottajaksi, mutta tästä tehdään erillinen selvitys tämän vuoden loppuun mennessä. Yksityisiä yrityksiä voidaan käyttää, mutta täydentävästi – viime hallituskaudella yksityisille oli varattu iso rooli, nyt sellaista ei ole luvassa.
HS kertoi aiemmin torstainahttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006115389.html, että sote-mallista on tehty sopu Sdp:n, keskustan, vasemmistoliiton ja vihreiden kesken.
Hallitus selvittää, pitäisikö Uudellamaalla, pääkaupunkiseudulla tai Helsingissä olla maakuntien osalta erillisratkaisu. Tämä tarkoittaa, että Uudellemaalle ei syntyisi yhtä jättimaakuntaa, joka vastaisi maakunnan tasolla sotesta.
Erillisratkaisussa Uudenmaan kunnat ovat nyt avainasemassa. Hallitus aikoo selvittää erillisratkaisun yhteistyössä kaupunkien ja kuntien kanssa, ja pikaisella aikataululla: vuoden 2019 loppuun mennessä.
Tätä selviteltiin edelliselläkin hallituskaudella, mutta kunnat eivät silloin kyenneet esittämään yhteistä mallia eikä hallitus enää loppuvaiheessa ottanut niiden vetoomuksia huomioon. Tarkoituksena oli perustaa yksi Uudenmaan maakunta ilman erillisasemaa Helsingille tai laajemmalle alueelle.
Säätytalolla on sovittu myös, että pelastustoiminta ja ensihoito tulevat uusien maakuntien tehtäväksi ensimmäisessä vaiheessa. Tavoitteena on monialaisuus eli se, että maakuntiin siirrettäisiin muitakin tehtäviä kunnilta ja valtiolta.
Tämä oli tavoitteena jo viime hallituskaudella, mutta hallitus yritti siirtää kerralla liikaa. Maakuntiin oli tarkoitus siirtää sote, pelastustoimi ja valtiolta muun muassa kasvupalvelut eli työnvälitys ja yritysten palvelut.
Nyt monialaisuus selvitetään parlamentaarisesti vuoden 2020 loppuun mennessä.
Tämä työ tehdään parlamentaarisessa komiteassa eli mukana ovat hallituspuolueiden lisäksi myös oppositiopuolueet.
Sen sijaan itse perusratkaisua eli soten kokoamista kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille ei valmistella enää parlamentaarisesti, vaan hallitusohjelmaan kirjataan HS:n saamien tietojen mukaan, että tämä toteutetaan 18 maakunnan pohjalta.
Maakunnille tulee itsehallinnon takaamiseksi vaalit, joissa niille valitaan valtuutetut.
Maakunnat tuottavat sote-palvelut eli esimerkiksi terveyskeskusten vastaanotot ja vanhustenhoidon pääosin julkisina palveluina.
Myös kunnille voi tulla mahdollisuus päästä palveluiden tuottajaksi, mutta tästä tehdään erillinen selvitys tämän vuoden loppuun mennessä. Yksityisiä yrityksiä voidaan käyttää, mutta täydentävästi – viime hallituskaudella yksityisille oli varattu iso rooli, nyt sellaista ei ole luvassa.
HS kertoi aiemmin torstainahttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006115389.html, että sote-mallista on tehty sopu Sdp:n, keskustan, vasemmistoliiton ja vihreiden kesken.
Hallitus selvittää, pitäisikö Uudellamaalla, pääkaupunkiseudulla tai Helsingissä olla maakuntien osalta erillisratkaisu. Tämä tarkoittaa, että Uudellemaalle ei syntyisi yhtä jättimaakuntaa, joka vastaisi maakunnan tasolla sotesta.
Erillisratkaisussa Uudenmaan kunnat ovat nyt avainasemassa. Hallitus aikoo selvittää erillisratkaisun yhteistyössä kaupunkien ja kuntien kanssa, ja pikaisella aikataululla: vuoden 2019 loppuun mennessä.
Tätä selviteltiin edelliselläkin hallituskaudella, mutta kunnat eivät silloin kyenneet esittämään yhteistä mallia eikä hallitus enää loppuvaiheessa ottanut niiden vetoomuksia huomioon. Tarkoituksena oli perustaa yksi Uudenmaan maakunta ilman erillisasemaa Helsingille tai laajemmalle alueelle.
Säätytalolla on sovittu myös, että pelastustoiminta ja ensihoito tulevat uusien maakuntien tehtäväksi ensimmäisessä vaiheessa. Tavoitteena on monialaisuus eli se, että maakuntiin siirrettäisiin muitakin tehtäviä kunnilta ja valtiolta.
Tämä oli tavoitteena jo viime hallituskaudella, mutta hallitus yritti siirtää kerralla liikaa. Maakuntiin oli tarkoitus siirtää sote, pelastustoimi ja valtiolta muun muassa kasvupalvelut eli työnvälitys ja yritysten palvelut.
Nyt monialaisuus selvitetään parlamentaarisesti vuoden 2020 loppuun mennessä.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Sote Seuraa
- Maakunnat Seuraa
- Valtioneuvosto Seuraa
- Teemu Luukka Seuraa
- Teija Sutinen Seuraa
Kommentit