Lauantaivieras Olli Rehn: Populististen liikkeiden nousu jarruttaa EU:n kehittämistä

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn https://www.hs.fi/haku/?query=olli+rehnsaapuu tapaamiseen Frankfurtin-koneesta, kuten keskuspankkiirille sopii.

Saksassa on ollut Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston kokous mutta myös pankin pääekonomistin läksiäiset. Spekuloitiinko juhlissa sunnuntain EU-vaaleja vai edessä olevaa EKP:n pääjohtajan valintaa?

”Molempia”, Rehn sanoo.

On selvästi turha odottaa, että hän avautuisi illan annista enempää.

Haastattelun aikana Rehn kieltäytyy monin tavoin kommentoimasta mahdollisuuksiaan seuraavaksi EKP:n pääjohtajaksi.

Tapaamisen päätteeksi Rehn kertoo kuitenkin mielipiteensä jalkapalloilija Gary Linekerin https://www.hs.fi/haku/?query=gary+linekerinkommentista, jonka mukaan Saksa voittaa aina. Siitä voi paremman puutteessa tehdä johtopäätöksiä.

Euroopasta Rehn puhuu mielellään. Hän on ollut Euroopan parlamentin jäsen sekä kymmenen vuoden ajan EU:n komissaari.

Rehnin mielestä EU esiintyy mediassa turhan usein pelkästään negatiivisessa valossa. ”Onhan Suomessakin runsaasti EU-myönteistä ajattelua, mutta kysyisin, saako se tilaa keskusteluissa.”

Komissaarina Rehn joutui haastavaan paikkaan talouskriisin aikana, kun EU ajoi tiukkaa linjaa suhteessa konkurssikypsään Kreikkaan.

Ajalta on perua hänen tapansa kommentoida asioita julkisuudessa: Rehn punnitsee jokaista sanaa, sillä niillä saattaa olla merkittäviä seurauksia.

Rehn sanoo nyt, että Eurooppa on selvinnyt hyvin, kun muistaa, että sitä on koetellut kymmenen vuoden aikana kriisien suma: finanssi-, velka- ja pakolaiskriisi, Venäjän ”geopoliittinen uhittelu” ja vielä brexit.

Rehnin mielestä ne eivät ole vieneet eurooppalaisen enemmistön luottamusta EU:n toimintaan.

”Euron kannatus on vahvistunut vuodesta 2012 lähtien. Suomessa ja Saksassa yhteisvaluuttaa kannattaa noin 80 prosenttia ihmisistä.”

Rehn muistuttaa, että Euroopassa on vuoden 2013 jälkeen luotu nettona kymmenen miljoonaa uutta työpaikkaa ja työttömyysaste on pudonnut 12 prosentista alle 8:n.

Kohtuullisesta taloustilanteesta huolimatta EU:n rajojen sisällä pidetään kovaa ääntä kansallisvaltioiden puolesta. Nyt populistiset liikkeet Italiasta Suomeen näyttävät löytäneen toisensa.

”Monet ajattelevat puolimarxilaisittain, että populismin nousussa on kyse pelkästään taloudellisesta selityksestä, mutta se ei näytä pätevän.”

Rehn tarkoittaa vauraita Pohjoismaita, joissa eriarvoisuus on suhteellisesti vähäisempää kuin muualla Euroopassa. Silti nationalismi ja populismi ovat saaneet jalansijaa.

Rehnille populistiset liikkeet ovat tuttuja. Hän puhuu pitkässä kaaressa, johon mahtuvat Timo Soininhttps://www.hs.fi/haku/?query=timo+soinin pro gradu, nuijasota, toisen maailmansodan jälkeiset kommunistiset suuntaukset ja lopulta perussuomalaiset.

”Nyt populistien nousun taustalla on pettymys päättäjien kykyyn huomioida tavallisen kansan olosuhteita, nopea maailman muuttuminen, mikä heijastuu maahanmuuttona, ja koettu tai todellinen eriarvoisuus.”

 

”Muu maailma ei odota, että Eurooppa saisi asiansa järjestykseen.”

Rehnin mielestä EU-tason ongelmana on, että nationalististen ja populististen puolueiden nousu jarruttaa unionin kehittämistä. Hän sanoo, että puoluekentän sirpaloitumisen takia EU:ssa on vaikea muodostaa koalitioita, jotka pystyisivät ”pitkäjänteisesti toteuttamaan tarvittavia uudistuksia”.

Rehn näkee Euroopalla kaksi isoa haastetta. Ensiksi sen kilpailukykyä pitäisi pystyä vahvistamaan kestävän kehityksen hengessä. Toiseksi olisi saatava käyntiin taloudellisissa kriiseissä syntyneiden kolhujen vaatima poliittinen jälleenrakennus.

Rehn siteeraa EU:n perustajana pidettyä ranskalaista Jean Monnet’tahttps://www.hs.fi/haku/?query=jean+monnet%E2%80%99ta, joka sanoi Euroopan kehittyneen vain kriisien kautta.

”Siitä ajatuksesta pitää päästä eroon. Muu maailma ei odota, että Eurooppa saisi asiansa järjestykseen.”

Rehn itse on ollut kevään aikana paljon esillä kansainvälisessä mediassa. Rehn ja hänen edeltäjänään Suomen Pankissa ollut Erkki Liikanen https://www.hs.fi/haku/?query=erkki+liikanenmainitaan ehdokkaina EKP:n pääjohtajan Mario Draghin https://www.hs.fi/haku/?query=mario+draghinseuraajaksi.

EU-politiikkaa seuraava Politico-verkkolehtihttps://www.politico.eu/article/the-perfect-ecb-president-should-be-olli-rehn-eu-finland-banking-eurozone/ nosti viikko sitten Rehnin otsikkoon ”täydellisenä EKP:n pääjohtajana”, tosin kysymysmerkin kera.

Draghin kausi päättyy syksyllä, ja euromaiden kesken on näkemyseroja sekä pankin rahapolitiikasta että tulevasta pääjohtajasta.

Saksa haluaisi pestiin keskuspankkinsa johtajan Jens Weidmanninhttps://www.hs.fi/haku/?query=jens+weidmannin, ja Ranska liputtaa hänen ranskalaisen kollegansa François Villeroy de Galhaun https://www.hs.fi/haku/?query=francois+villeroy+de+galhaunpuolesta.

Todennäköisesti vaalien jälkeen jäsenmaat ratkaisevat ensin komission seuraavan puheenjohtajan ja parlamentin puhemiehen ja vasta sen jälkeen haetaan yhdistelmään sopiva EKP:n pääjohtaja. Päätöstä odotetaan juhannuksen aikoihin.

Rehn on nostanut profiiliaan puhumalla EKP:n tarvitsemasta uudesta strategiasta ja rahapolitiikan uudelleenarvioinnistahttps://www.hs.fi/talous/art-2000006035966.html.

”Se olisi yhdistelmä tieteellistä tutkimusohjelmaa ja toisaalta vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa.”

Ajatus uudesta strategiasta on saanut sekä myönteistä että kielteistä palautetta.

Omasta asemastaan Rehn ei puhu. Hänellä on vaalikampanjoista neljänkymmenen vuoden kokemus, mutta sen avulla ei nousta EKP:n johtoon.

”Luotan siihen, että EU-päättäjät pystyvät löytämään tehtävään henkilön, joka selviää tehtävästä kunnialla myös vaikeissa paikoissa, koska niitäkin tulee eteen. Pääjohtajan on sekä oltava pätevä raha- ja talouspolitiikassa että kyettävä joukkuepeliin”, Rehn kuvailee.

Siitä päästään jalkapalloon ja Gary Linekeriin. Hänen mukaansa jalkapallo on yksinkertainen peli, jossa 22 miestä juoksee 90 minuuttia pallon perässä ja lopulta Saksa voittaa aina.

Sopiiko arvio tähänkin tilanteeseen?

”Ehkä Linekeria ei voi suoraan sitoa eurooppalaiseen päätöksentekoon”, Rehn sanoo.

”Mutta kannattaa muistaa, että Saksakin on voitettavissa. Tätä voi kysyä vaikka Antonín Panenkaltahttps://www.hs.fi/haku/?query=antonin+panenkalta.”

Vuonna 1976 Tšekkoslovakia voitti Saksan EM-kisojen finaalissa rangaistuspotkukisassa. Panenka ampui ratkaisevan maalin.

Viisi kysymystä Olli Rehnille

1. Kuka lobbasi sinua viimeksi?

”Minä lobbasin viimeksi Säätytalolla hallitusneuvottelijoita. Puhuin Suomen talouden työllisyysasteen nostamisesta ja kotitalouksien velkaantumisen pysäyttämisestä.”

2. Ketä EU-poliitikkoa arvostat ja miksi?

”Saksan liittokansleria Angela Merkeliähttps://www.hs.fi/haku/?query=angela+merkelia. Hän on pystynyt vaikeina vaiheina pitkäjänteisesti ylläpitämään Euroopan yhtenäisyyttä ja pitänyt linjansa, saamastaan kritiikistä huolimatta.”

3. Mikä tekee sinut iloiseksi?

”Saunan jälkeinen iltapala mökillä perheen kanssa, rauhassa ja rupatellen.”

4. Minkä kirjan luit viimeksi?

”Käytän nyt tilaisuutta hyväkseni ja suosittelen kaikille Vasili Grossmaninhttps://www.hs.fi/haku/?query=vasili+grossmanin kirjaa Elämä ja kohtalo. Se on hieno kuvaus fasismin ja kommunismin ikeestä ja Stalingradin taistelusta, monikerroksinen tarina. Aion lukea sen pian uudelleen.”

5. Mitä teet viikonloppuna?

”Viikonloppuna pelaan futista joko Sopan eli Pallokentän Sosiaalipalloilijoiden tai Puotinkylän Valtin veteraanien kanssa.”