Politiikka
Supolla ja muilla viranomaisilla ei ole havaintoja Suomeen kohdistuvasta vaalivaikuttamisesta
Suomalaiset saavat äänestää sunnuntain eurovaaleissa ilman ulkopuolisten merkittäviä vaikutusyrityksiä vaalien tulokseen. Sama tilanne on ollut presidentinvaaleissa ja eduskuntavaaleissa.
Näin voi kiteyttää useiden suomalaisviranomaisten ja asiaa tuntevan EU-virkamiehen näkemyksen eurovaaleista ja sitä edeltäneistä vaaleista Suomessa. Helsingin Sanomat kysyi vaalivaikuttamisesta kolmelta suomalaisviranomaiselta, kahdelta EU-rahoitteiselta organisaatiolta sekä elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyöjärjestöltä Mediapoolilta.
Suojelupoliisi arvioi lauantaina, että Supolla ”ei ainakaan toistaiseksi ole havaintoja laajamittaisesta ja järjestelmällisestä Suomeen kohdistuvasta vaalivaikuttamisesta” eurovaaleihin. Arvio on saman suuntainen kuin eduskuntavaalien alla huhtikuun alussa, jolloin suojelupoliisi ei ollut ”ainakaan toistaiseksi havainnut vaalivaikuttamista vieraan valtion taholta”.
Tuolloin Supo uskoi, että eduskuntavaalit kiinnostavat valtiollisia toimijoita Suomen rajojen ulkopuolella. ”On mahdollista, että vieraat valtiot saattavat pyrkiä vaikuttamaan vaaleihin”, Supo arvioi.
Suoraa vaikutusta äänestykseen tai varsinaiseen vaalitulokseen Supo piti kuitenkin epätodennäköisenä.
Konkreettisin havainto mahdollisesta vaalivaikuttamisesta on eri hallinnonalojen edustajista koostuvan Turvallisuuskomitean erikoistutkijalla Antti Sillanpäällähttps://www.hs.fi/haku/?query=antti+sillanpaalla.
”Meillä on havaintoja vaalikeskusteluihin liittyvästä automatisoitujen tilien käytöstä. Analyysi on alkuvaiheessa”, Sillanpää kertoi lauantaina. Automatisoiduilla tileillä hän tarkoittaa robottien lähettämiä Twitter-viestejä.
Hän pitää mahdollisena, että mitään suurta ei tule löytymään.
”Olemme viisaampia tulosten valmistuessa kesäkuussa”, Sillanpää uskoo.
Oikeusministeriö, valtioneuvoston kanslia ja Turvallisuuskomitea varautuivat yhdessä muiden viranomaisten kanssa mahdolliseen vaalihäirintään aktiivisesti viime kesästä lähtien. Valmistautuminen oli aiempaa mittavampaa, ja oikeusministeriö sekä valtioneuvoston kanslia kouluttivat muun muassa virkamiehiä ja toimittajia vaalivaikuttamisen varalta.
Valtionhallinnon informaatiovaikuttamisen vastaiseen verkostoon osallistunut Vesa Häkkinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=vesa+hakkinen arvioi, että ”Suomeen kohdistuvasta vaalivaikuttamisesta ei ole erityisiä merkkejä”. Hänen mukaansa mahdollisina kohteina eurovaaleissa ovat Saksa ja Ranska.
”Venäjän valtiolliset mediat jakavat ohjelmissaan kantojaan maahanmuutosta ja lietsovat yleistä tyytymättömyyttä. Vaikuttaminen halua syventää kansan jakolinjoja”, ulkoministeriön ajankohtaisviestinnän yksikönpäällikkö Häkkinen sanoo.
Hän viittaa Ylen perjantaina ilmestyneeseen juttuunhttps://yle.fi/uutiset/3-10800713, jossa eurooppalaiset yleisradioyhtiöiden toimittajat kävivät lävitse 300 000 EU-aiheista Twitter-viestiä. Toimittajien havainnon mukaan satunnaiset kansalaiset twiittailivat Venäjän median kantoja ja jopa valeuutisia sosiaaliseen mediaan, mutta järjestelmällistä valtiollista häirintää ei löytynyt.
”Ainakaan mitään päivänselvää vaikuttamista Suomeen ei ollut. Mutta ehkä joskus vuosien päästä selviää, että olikin jotain”, Häkkinen väläyttää yhden mahdollisuuden.
Huoltovarmuuskeskuksen alaisen Mediapoolin valmiuspäällikkö Tero Koskinen https://www.hs.fi/haku/?query=tero+koskinensanoo, että tilanne informaatiovaikuttamisen osalta näyttää Suomessa ”rauhalliselta”.
Hänen mukaansa vaalihäirintää vähentää se, että Suomessa kansalaisten luottamus journalistisia prosesseja noudattavaan mediaan on kansainvälisesti huippuluokkaa.
”Se kertoo selviytymiskyvystä ja tekee koko yhteiskuntaankin kohdistetun häirinnän haastavaksi. Euroopassa on varauduttu aiempaa paremmin vaalihäirintään, ja myös some-yhtiöt osallistuvat nyt sen torjuntaan”, Koskinen selvittää, miksi vaalihäirintä ei houkuttele.
Pääasiassa EU-maiden rahoittama hybridiuhkien osaamiskeskus Helsingin Sörnäisistä kertoo, että sosiaalisessa mediassa leviää disinformaatiota, jonka tarkoituksena on rapauttaa luottamusta Euroopan unioniin ja lisätä polarisaatioita eli jakautumista.
Keskuksen mukaan on kuitenkin todella vaikea todentaa, kuka kommenttien takana on.
”Toimijoita voi olla useita, takana voi olla esimerkiksi ideologiset tai taloudelliset syyt. Disinformaatiota levittämällä voi myös ansaita rahaa”, viestintäpäällikkö Päivi Tamperehttps://www.hs.fi/haku/?query=paivi+tampere sanoo.
Näin voi kiteyttää useiden suomalaisviranomaisten ja asiaa tuntevan EU-virkamiehen näkemyksen eurovaaleista ja sitä edeltäneistä vaaleista Suomessa. Helsingin Sanomat kysyi vaalivaikuttamisesta kolmelta suomalaisviranomaiselta, kahdelta EU-rahoitteiselta organisaatiolta sekä elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyöjärjestöltä Mediapoolilta.
Suojelupoliisi arvioi lauantaina, että Supolla ”ei ainakaan toistaiseksi ole havaintoja laajamittaisesta ja järjestelmällisestä Suomeen kohdistuvasta vaalivaikuttamisesta” eurovaaleihin. Arvio on saman suuntainen kuin eduskuntavaalien alla huhtikuun alussa, jolloin suojelupoliisi ei ollut ”ainakaan toistaiseksi havainnut vaalivaikuttamista vieraan valtion taholta”.
Tuolloin Supo uskoi, että eduskuntavaalit kiinnostavat valtiollisia toimijoita Suomen rajojen ulkopuolella. ”On mahdollista, että vieraat valtiot saattavat pyrkiä vaikuttamaan vaaleihin”, Supo arvioi.
Suoraa vaikutusta äänestykseen tai varsinaiseen vaalitulokseen Supo piti kuitenkin epätodennäköisenä.
Konkreettisin havainto mahdollisesta vaalivaikuttamisesta on eri hallinnonalojen edustajista koostuvan Turvallisuuskomitean erikoistutkijalla Antti Sillanpäällähttps://www.hs.fi/haku/?query=antti+sillanpaalla.
”Meillä on havaintoja vaalikeskusteluihin liittyvästä automatisoitujen tilien käytöstä. Analyysi on alkuvaiheessa”, Sillanpää kertoi lauantaina. Automatisoiduilla tileillä hän tarkoittaa robottien lähettämiä Twitter-viestejä.
Hän pitää mahdollisena, että mitään suurta ei tule löytymään.
”Olemme viisaampia tulosten valmistuessa kesäkuussa”, Sillanpää uskoo.
Oikeusministeriö, valtioneuvoston kanslia ja Turvallisuuskomitea varautuivat yhdessä muiden viranomaisten kanssa mahdolliseen vaalihäirintään aktiivisesti viime kesästä lähtien. Valmistautuminen oli aiempaa mittavampaa, ja oikeusministeriö sekä valtioneuvoston kanslia kouluttivat muun muassa virkamiehiä ja toimittajia vaalivaikuttamisen varalta.
Valtionhallinnon informaatiovaikuttamisen vastaiseen verkostoon osallistunut Vesa Häkkinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=vesa+hakkinen arvioi, että ”Suomeen kohdistuvasta vaalivaikuttamisesta ei ole erityisiä merkkejä”. Hänen mukaansa mahdollisina kohteina eurovaaleissa ovat Saksa ja Ranska.
”Venäjän valtiolliset mediat jakavat ohjelmissaan kantojaan maahanmuutosta ja lietsovat yleistä tyytymättömyyttä. Vaikuttaminen halua syventää kansan jakolinjoja”, ulkoministeriön ajankohtaisviestinnän yksikönpäällikkö Häkkinen sanoo.
Hän viittaa Ylen perjantaina ilmestyneeseen juttuunhttps://yle.fi/uutiset/3-10800713, jossa eurooppalaiset yleisradioyhtiöiden toimittajat kävivät lävitse 300 000 EU-aiheista Twitter-viestiä. Toimittajien havainnon mukaan satunnaiset kansalaiset twiittailivat Venäjän median kantoja ja jopa valeuutisia sosiaaliseen mediaan, mutta järjestelmällistä valtiollista häirintää ei löytynyt.
”Ainakaan mitään päivänselvää vaikuttamista Suomeen ei ollut. Mutta ehkä joskus vuosien päästä selviää, että olikin jotain”, Häkkinen väläyttää yhden mahdollisuuden.
Huoltovarmuuskeskuksen alaisen Mediapoolin valmiuspäällikkö Tero Koskinen https://www.hs.fi/haku/?query=tero+koskinensanoo, että tilanne informaatiovaikuttamisen osalta näyttää Suomessa ”rauhalliselta”.
Hänen mukaansa vaalihäirintää vähentää se, että Suomessa kansalaisten luottamus journalistisia prosesseja noudattavaan mediaan on kansainvälisesti huippuluokkaa.
”Se kertoo selviytymiskyvystä ja tekee koko yhteiskuntaankin kohdistetun häirinnän haastavaksi. Euroopassa on varauduttu aiempaa paremmin vaalihäirintään, ja myös some-yhtiöt osallistuvat nyt sen torjuntaan”, Koskinen selvittää, miksi vaalihäirintä ei houkuttele.
Pääasiassa EU-maiden rahoittama hybridiuhkien osaamiskeskus Helsingin Sörnäisistä kertoo, että sosiaalisessa mediassa leviää disinformaatiota, jonka tarkoituksena on rapauttaa luottamusta Euroopan unioniin ja lisätä polarisaatioita eli jakautumista.
Keskuksen mukaan on kuitenkin todella vaikea todentaa, kuka kommenttien takana on.
”Toimijoita voi olla useita, takana voi olla esimerkiksi ideologiset tai taloudelliset syyt. Disinformaatiota levittämällä voi myös ansaita rahaa”, viestintäpäällikkö Päivi Tamperehttps://www.hs.fi/haku/?query=paivi+tampere sanoo.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Eurovaalit Seuraa
- Eduskuntavaalit Seuraa
- Politiikka Seuraa
- Sosiaalinen media Seuraa
- Venäjä Seuraa
- Tuomo Pietiläinen Seuraa
Kommentit