Työttömyystuet uudistetaan ja aktiivimallin leikkurit puretaan: Näillä keinoilla Rinteen hallitus aikoo luoda 60 000 työpaikkaa

Antti Rinteen hallitusohjelma nojaa vahvasti siihen, että yhä useampi suomalainen saa töitä ja se tuo julkiseen kassaan lisää rahaa. Helsingin Sanomien haltuunsa saamassa lähes valmiissa hallitusohjelmaluonnoksessa listataan keinoja työllisyyden nostamiseen, mutta merkittävä osa keinoista jää myöhempään valmisteluun.

Yhtäkään niin sanottua kovaa keinoa eli velvoitteiden kiristämistä tai sosiaalietuuksien heikentämistä hallitusohjelmaan ei tule. Sen sijaan Rinteen hallitus pyrkii esimerkiksi kannustamaan työttömiä töihin nykyistä henkilökohtaisemmalla palvelulla sekä auttamaan vaikeasti työllistyviä ihmisiä eri tavoin.

Hallitusohjelmaluonnoksessa todetaan, että 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamiseksi työllisiä on oltava vaalikauden päätteeksi 60 000 henkeä enemmän kuin tämänhetkisessä ennusteessa. Hallitusohjelmaluonnoksen mukaan puolet vaadittavista keinoista on oltava valmiina elokuun 2020 budjettiriiheen mennessä.

”Ellei näin ole, budjettiriihessä arvioidaan aiemmin päätettyjä menolisäyksiä, jotka on tehty suhteessa tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan”, hallitus linjaa. Muotoilu viittaa siihen, että hallitus voisi perua jo päättämiään menolisäyksiä, jos riittäviä keinoja työllisyyden kohentamiseen ei löydy.

Kuten HS jo aiemmin kertoi, osa toimenpiteistä on määrä löytää kolmikantaisessa valmistelussa eli yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.

”Kolmikantaisen valmistelun piiriin kuuluvat ainakin työttömyysturvan uudistaminen ja siihen liittyvät työvoimapoliittiset toimet, vaikeasti työllistettävien ryhmien työllisyyden parantaminen sekä paikallinen sopiminen”, ohjelmaluonnoksessa sanotaan.

Seuraavassa listataan hallitusohjelmassa mainitut työllisyystoimet. Niille ei ole hallitusohjelmaluonnoksessa kirjattu esimerkiksi arvioita siitä, kuinka paljon kukin keino voisi työllisyyttä lisätä.

Työttömyysturvan ja työttömien palveluiden uudistus

Työttömyysturvan aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet puretaan. Tilalle hallitus valmistelee mallin, jossa ”työttömän työllistymissuunnitelmassa sovitaan henkilökohtaisesta työnhakuvelvoitteesta ja palveluista, kuten esimerkiksi koulutuksesta ja kuntoutuksesta”.

Samalla kun työttömyysturvan velvoitteista tehdään nykyistä henkilökohtaisempia, myös työvoimapalveluita on määrä kehittää nykyistä henkilökohtaisemmiksi. Seuraamusjärjestelmää eli karensseja ”kohtuullistetaan”.

Työttömyysturvan uudistuksen tavoitteena on lyhentää työttömyysjaksojen kestoja ja helpottaa lyhytaikaisen työn vastaanottamista. Hallitusohjelmaluonnoksessa ei eritellä, miten tämä käytännössä toteutuu.

Työttömyysturvan uudistus on yksi asioista, jotka hallitusohjelman mukaan valmistellaan työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Yksityisen sektorin palkkatuen lisääminen

Hallituksen tavoitteena on lisätä merkittävästi palkkatuen käyttöä yrityksissä. Palkkatuki tarkoittaa sitä, että julkisen sektori maksaa osan työntekijän palkkakustannuksista yritykselle.

Hallitus aikoo yksinkertaistaa palkkatukea siten, että työnantaja saa sitovan palkkatukipäätöksen ennakolta. Lisäksi käyttöön on määrä ottaa työllistämisseteli.

Kolmannen sektorin palkkatuen uudistaminen

Hallitus haluaa tehdä järjestökentän palkkatuesta vaikeasti työllistyville henkilöille uudenlaisen väylän avoimille työmarkkinoille. Tämä tapahtuu niin, että nykyiseen palkkatukeen kytketään yksilöllistä tukea, työkyvyn kartoitus ja muita palveluita.

Tavoitteena on myös nostaa ”vaikeasti työllistyvien osatyökykyisten, vammaisten, pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajien” palkkatuen enimmäismäärää.

Yksinyrittäjän työllistämiskynnyksen alentaminen

Yksinyrittäjän riskiä palkata ensimmäinen työntekijä madalletaan luomalla hallinnoltaan mahdollisimman kevyt tuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Hallitusohjelmaluonnoksessa ei eritellä, mitä tämä tarkoittaa.

Nuorten työllisyyden tukeminen

Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle tai alle 30-vuotiaalle valmistuneelle taataan joko työ-, työharjoittelu-, työkokeilu-, työpaja-, oppisopimus- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden aikana työttömyyden alkamisesta.

Osatyökykyisille ”työkykyohjelma”

Osatyökykyisille tehdään työkykyohjelma, jolla helpotetaan heidän työllistymistään. Yksityiskohtia ei hallitusohjelmaluonnoksessa avata.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen lineaarinen malli

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien ihmisten työnteon estäviä kannustinloukkuja puretaan ottamalla käyttöön osatyökyvyttömyyseläkkeen lineaarinen malli. Se tarkoittaa, että työkyvyttömyyseläke pienenisi suoraviivaisesti, jos eläkkeensaajan ansiotulot ylittävät ennalta määritellyn suojaosan.

Edellä mainittujen keinojen lisäksi hallitus aikoo muun muassa pyrkiä lisäämään työperäistä maahanmuuttoa erikseen laadittavalla toimenpideohjelmalla.

Hallitus selvittää hallitusohjelmaluonnoksen mukaan työllisyyskeinojen purevuutta ja tavoitteiden täyttymistä hallituskauden puolivälitarkastelussa.

”Jos näyttää siltä, että tavoitetta ei saavuteta, hallitus ryhtyy määrätietoisiin toimenpiteisiin tavoitteen saavuttamisen varmistamiseksi. Hallitus ei sulje mitään työllisyyttä parantavaa keinoa tarkastelun ulkopuolelle”, hallitus linjaa.

Työllisyyden nousu on hallitukselle erittäin tärkeää, sillä kuten hallitusohjelmaluonnoksessakin sanotaan, se on ”tulopohjan keskeisin yksittäinen elementti”.