MAINOS:

Kesätarjous! HS Digi 5,95€/kk vain tänään. Tilaa nyt! Aikaa tehdä tilaus:

Politiikka

HS-analyysi: Rinteen hallitus jättää ikääntyvän Suomen talous­haasteet pitkälti tulevien hallitusten murheeksi

Hallitusohjelman työllisyyskeinot ovat ylimalkaisia, vaikka ohjelma rakentuu isoilta osin työllisyyden kasvun varaan. Vaikuttaa siltä, että myös julkisen talouden pidemmän aikavälin ongelmat jäävät pitkälti tulevien hallitusten pohdittaviksi.

”Nyt tuli osoitettua, että kyllä tämä on kestävällä pohjalla. Että kirjoittakaa näin!”

Näin tuleva pääministeri Antti Rinne (sd) hauskuutti yleisöä Helsingin keskustakirjastossa Oodissa maanantaiaamuna.

Rinne oli esitellyt juuri hallituksen linjauksia työllisyydestä ja julkisesta taloudesta.

Kun hallitusohjelmaa tavaa läpi, on kuitenkin hankala sanoa Rinteen varmuudella, että se olisi kestävällä pohjalla. Se saattaa olla, mutta toistaiseksi siitä ei ole mitään takeita.

Tämä on hallitusohjelman pehmein kohta. Se ei tarkoita, ettei hallitusohjelmassa olisi paljon hyviä uudistuksia. Mutta se tarkoittaa, että joidenkin niiden toteutuminen on kyseenalaista.

Rinteen hallitus on sitoutunut nostamaan työllisyysasteen 75 prosenttiin, mikä tarkoittaisi työllisyyden kasvua 60 000:lla sen päälle, mitä valtiovarainministeriö arvioi kevään talousennusteessaan.

Hallituksen 1,2 miljardin euron pysyvät menolisäykset on rakennettu isoilta osin työllisyyskasvun varaan. Hallitusohjelman mukaan työllisyysasteen nousu on ”tulopohjan keskeisin yksittäinen elementti”. Sillä on tarkoitus rahoittaa menolisäyksistä 300 miljoonaa euroa.


Tähän nähden keinot jäivät vielä hyvin ylimalkaisiksi. Etenkin ottaen huomioon, että ministeriöiden ja järjestöjen lipastot ovat täynnä erilaisten työryhmien selvittämiä keinoja, joita olisi voitu ottaa käyttöön.

Hallitusohjelmassa on listattu viisi toimenpidettä, joilla on muiden toimien lisäksi tarkoitus nostaa työllisyyttä 60 000:lla.

Toimet ovat ikääntyneiden ja vaikeasti työllistyvien työllisyyden lisääminen, aktiivisen työvoimapolitiikan toteuttaminen, palkkatuen käytön merkittävä lisääminen, maahanmuuttajien saaminen töihin ja työperäisen maahanmuuton lisääminen, paikallisen sopimisen edistäminen sekä korkeakoulutuksen saaneiden tuominen nopeammin työmarkkinoille.

Monia kohtia voi pitää pikemmin tavoitteina kuin toimenpiteinä. Konkreettisempia keinoja työllisyyden lisäämiseksi ei ohjelmassa juurikaan mainittu.

Rinne sanoi maanantaina, että hallituksella on ”nippu” keinoja takataskussaan, mutta jostain syystä niitä ei ole haluttu vielä ottaa esiin.

Listattujen toimien työllisyysvaikutuksista ei Rinteen mukaan ole olemassa vaikutusarvioita.

Kovin optimistinen vaikutusten suuruudesta ei kuitenkaan voi olla. Esimerkiksi paikallisen sopimisen edistäminen on asia, joka ei Suomen Pankin tutkijoiden mukaan tuo juurikaan työllisyysvaikutuksia, ellei työmarkkinajärjestelmään tehdä isoja muutoksia.

Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen arvioi HS:lle ennen vaaleja, että se tarkoittaisi esimerkiksi mahdollisuutta luoda nykyistä pienipalkkaisempia töitä.

Tällaiseen ei Rinteen hallitus lähde.

Palkkatuen lisääminen ja aktiivinen työvoimapolitiikka voivat olla hyviä toimia ja lisätä työllisyyttä, mutta ne ovat myös kalliita. Kaikki työllisyyden kasvu ei ole samanarvoista, jos tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta.

Hallitus jättääkin paljon työmarkkinajärjestöjen varaan.

Niiden pitäisi löytää ensi kevään kehysriiheen mennessä keinoja työllisyyden lisäämiseksi. Jos hallitus ei löydä ensi vuoden syksyyn mennessä keinoja lisätä työllisyyttä 30 000:lla, se aikoo perua luvattuja menolisäyksiä. Maanantaina Rinne sanoi, ettei hallituksessa ole mietitty, mitä menoja se voisi perua.

Työllisyystavoitteen haastavuudesta saa kuvan suhteuttamalla sitä Juha Sipilän (kesk) hallituskauden toimiin.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaamisen sadalla päivällä arvioitiin lisäävän työllisyyttä 7 500:lla. Nyt peruttavan aktiivimallin työllisyysvaikutukseksi arvioitiin 5 000–12 000.

Mittakaavaa saa myös siitä, että työttömyysturvan eläkeputken poistaminen lisäisi työllisyyttä arviolta 10 000:lla.

Työllisyyden lisääminen nopeasti on entistä hankalampaa, koska entistä useamman työttömän työkyky on heikko. Voikin olla, että työllisyystavoitteen saavuttaminen yhden vaalikauden aikana on liki mahdoton tehtävä.

Silloin herää kysymys, kannattaako hallitusohjelma rakentaa niin vahvasti sen varaan.

Rinteen hallitus on sitoutunut siihen, että julkistalous on tasapainossa vuonna 2023. Se oli keskustan vaatimus.

Tasapainovaatimuksen kanssa hallitus voi vielä joutua kipuilemaan, jos työllisyys ei nouse riittävästi. Tilanne on haastava jo nyt, puhumattakaan siitä, jos suhdanne heikkenee odotettua enemmän. Valtiovarainministeriön on määrä julkistaa pian uusi talousennuste, jota todennäköisesti korjataan synkempään suuntaan.

Tässä yhtälössä piilee kriisin siemen. Jos kovista työllisyystoimista tai menoleikkauksista aletaan kiistellä, railot hallituksen sisällä voivat kasvaa nopeasti.

Hallituskriisiltä voi tosin pelastaa se, että hallitus on sitoutunut saavuttamaan työllisyys- ja tasapainotavoitteensa ”normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa”. Jos Euroopan tai maailman talous sukeltaa riittävän voimakkaasti, hallitus voi luopua tavoitteistaan.

Hallitusohjelmassa pistää silmään myös se, mitä siinä sanotaan kestävyysvajeesta.

Se mainitaan kerran, ja samassa yhteydessä sen suuruus esitetään epävarmana.

Eikä siinä mitään.

Kestävyysvaje on karkea arvio julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyydestä ja herkkä erilaisille muuttujille. On aivan perusteltua ajatella, ettei politiikan pidä olla sille alisteista. Eikä kestävyysvajetta – oli sen suuruudesta mitä mieltä vain – tarvitse myöskään kuroa umpeen heti.

Yhteiskunnassa on paljon muitakin tavoitteita, jotka politiikkaa ohjaavat. Rinteen hallitus tekee näköistänsä politiikkaa, ja monia sen toimista voi pitää kannatettavina puoluekantaan katsomatta.

On silti mielenkiintoista, miten vähän julkistalouden pitkän aikavälin kestävyys näkyy hallitusohjelmassa. Työllisyyden kasvulla on toki tarkoitus vahvistaa julkista taloutta parilla miljardilla eurolla, mutta koska toimet ovat niin auki, sen varaan ei voi paljon laskea.

Hallitus on sitoutunut keskustaa miellyttääkseen Suomen talouden kannalta merkityksettömään tavoitteeseen siitä, että julkistalouden pitää olla tasapainossa yksittäisenä vuotena 2023.

Sen sijaan ikääntyvän väestön ja heikkenevän syntyvyyden aiheuttamat haasteet siintävät jossain horisontissa hämärän rajamailla. Hallituksen ”tulevaisuusinvestoinnit” varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja väyliin ovat toki tervetulleita ja pidemmällä aikavälillä taloutta vahvistavia, mutta toimien vaikutusten suuruudesta on vaikea sanoa vielä mitään.

Juuri kun huoltosuhdekäyrän vaikein mutka lähestyy, hallitus suuntaa katseensa pitkälti muualle.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseenkaan ei ole enää kirjattu pyrkimystä hillitä menojen nousua. Rinne lupasi maanantaina myös hilata ylöspäin eläkkeisiin tehtäviä korotuksia.

Julkistalouden kannalta on kiitettävää, että hallitus jätti mittavat verohuojennukset tekemättä.

Talouspolitiikan arviointineuvosto arvosteli Sipilän isoja leikkauksia tehnyttä hallitusta juuri siitä, että se kevensi verotusta ja heikensi näin julkisen talouden kestävyyttä.

Kaiken kaikkiaan vaikuttaa kuitenkin siltä, että Rinteen hallitus jättää ikääntyvän Suomen pidemmän aikavälin ongelmat pitkälti tulevien hallitusten pohdittaviksi.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Poliisit tutkivat tunteja kuolleen vauvan tapausta New Yorkissa, ensi­hoitajat totesivat lapsen jo kuolleeksi – vasta oikeus­lääkäri tajusi, että kyseessä oli nukke

    2. 2

      Tokmanni myy juhannustorttua, joka näyttää aivan runebergintortulta – soitimme, ja sitten paljastui jotain vielä järkyttävämpää

    3. 3

      Väestöliitto jakoi ihmiset kahteen tyyppiin sen mukaan, kuinka he käyttäytyvät parisuhteessa – Testaa, kumpaan ryhmään kuulut

    4. 4

      Maailman parhaaksi valittua suomalaista tv-sarjaa on pidetty kommunistien propagandana ja suuruudenhulluuden huipentumana

      Tilaajille
    5. 5

      Katajanokalla on niin erityislaatuinen 355-neliöinen jugendasunto, ettei sen arvoa voi mitata rahassa

    6. 6

      ”Kukkaisekonomi” Mari Männistö nousee Helsingin kulttuurijohtajaksi – vasemmistoliiton ja perussuomalaisten edustajat vastustivat päätöstä

    7. 7

      Kun Riku Rantala halusi lahjoittaa Suomelle muovi­pussillisen rahaa, valtio keksi ohjeistaa kansalaisia lahjoituksista – Poliisihallitukselle tämä ei käynyt

    8. 8

      Tiedustelupalvelu: Saksassa asuu lähes 13 000 väkivaltaista äärioikeistolaista

    9. 9

      Suomalaisten keskipalkka kahdeksanneksi korkein Euroopassa, listaus näyttää 32:n maan palkkaerot

    10. 10

      Taapero, parisuhde kriisissä ja rakennus­työmaa – Kun kuukautiset olivat myöhässä, kolmen lapsen äidillä oli edessään kipeä ratkaisu

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tokmanni myy juhannustorttua, joka näyttää aivan runebergintortulta – soitimme, ja sitten paljastui jotain vielä järkyttävämpää

    2. 2

      Maailman parhaaksi valittua suomalaista tv-sarjaa on pidetty kommunistien propagandana ja suuruudenhulluuden huipentumana

      Tilaajille
    3. 3

      Katajanokalla on niin erityislaatuinen 355-neliöinen jugendasunto, ettei sen arvoa voi mitata rahassa

    4. 4

      Väestöliitto jakoi ihmiset kahteen tyyppiin sen mukaan, kuinka he käyttäytyvät parisuhteessa – Testaa, kumpaan ryhmään kuulut

    5. 5

      Suomalaisten keskipalkka kahdeksanneksi korkein Euroopassa, listaus näyttää 32:n maan palkkaerot

    6. 6

      Kieli viestii voinnistasi: Nämä merkit kielessä kertovat stressistä, puutos­tiloista tai jopa suolisto­sairaudesta

      Tilaajille
    7. 7

      Toistakymmentä ihmistä jahtasi epäiltyä kissavarasta Vallilassa keskellä yötä – 21-vuotias Boris-kissa löytyi punavuorelaisesta galleriasta

    8. 8

      Taapero, parisuhde kriisissä ja rakennus­työmaa – Kun kuukautiset olivat myöhässä, kolmen lapsen äidillä oli edessään kipeä ratkaisu

      Tilaajille
    9. 9

      Omakotitalon saa pääkaupunkiseudulla jopa alle 100 000 eurolla – tällainen on halvimpien talojen kunto

    10. 10

      Poliisit tutkivat tunteja kuolleen vauvan tapausta New Yorkissa, ensi­hoitajat totesivat lapsen jo kuolleeksi – vasta oikeus­lääkäri tajusi, että kyseessä oli nukke

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mummotunnelissa pariudutaan perinteisellä tyylillä

      Tilaajille
    2. 2

      Psykologi Pertti Hakkarainen on kohdannut satoja raiskaajia ja sanoo, että monilla on heistä väärä käsitys – Siksi uhri ei voi tunnistaa tekijää etukäteen

      Tilaajille
    3. 3

      JVG:n jättihitti näkyy yhä somepäivityksissä, vaikka sen sanoitus on vuosien ajan ymmärretty väärin – VilleGalle paljastaa salaisuuden Häissä-kappaleen menestyksen taustalta

      Tilaajille
    4. 4

      1950-luvulla keksittiin poltto­moottori, joka olisi voinut leikata suuren osan autojen päästöistä, mutta sitä ei koskaan otettu laajasti käyttöön

      Tilaajille
    5. 5

      Nike sijoitti urheilumuoti­kauppaansa realistisen näköisen nais­malli­nuken, ja vihan, ilkeilyn ja kommentoinnin määrä kasvoi käsittämättömäksi

    6. 6

      Tokmanni myy juhannustorttua, joka näyttää aivan runebergintortulta – soitimme, ja sitten paljastui jotain vielä järkyttävämpää

    7. 7

      Ennennäkemätön romahdus yhdessä Suomen parhaista lukioista: 35 opiskelupaikkaa täyttämättä, sisään jopa 7,0:n keskiarvolla

    8. 8

      Onko toivo jo mennyt? HS:n erikoisartikkeli vie Amazoniaan, missä maailman keuhkot yskivät uhkaavasti

      Tilaajille
    9. 9

      MTV:n entinen päällikkö joutuu käräjille epäiltynä seksikumppaneiden salakuvaamisesta

    10. 10

      Tyhjenevä saksalais­kaupunki houkuttelee uusia asukkaita ilmaisella asumisella: Suomalainen pariskunta tarttui tarjoukseen

      Tilaajille
    11. Näytä lisää