Politiikka
Tuoreen ministerin Krista Mikkosen lausunnoista roihahti hallituksessa riita, metsien kohtalo jakaa edelleen k
Keskustalaiset ovat hyökänneet laajalla rintamalla tuoreen ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen https://www.hs.fi/haku/?query=krista+mikkosen(vihr) tuoreita lausuntoja vastaan.
Torstaina ministeriksi nimetty Mikkonen sanoi, että hän ei näe todennäköisenä kaikkien suunnitteilla olevien sellutehdashankkeiden toteutumista. Hankkeita on tällä hetkellä vireillä useita. MTV:n Huomenta Suomessahttps://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/uusi-ymparisto-ja-ilmastoministeri-mikkonen-on-tyrmaamassa-uudet-sellutehdashankkeet-meilla-ei-vain-yksinkertaisesti-puu-riita/7438642#gs.gnp27q puhuneen Mikkosen mukaan Suomen puut eivät riitä, kun hallituksen pitää samalla huolehtia ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteista. Mikkonen ei ollut vielä tuolloin vannonut ministerivalaansa.
Tuore elinkeinoministeri Katri Kulmuni https://www.hs.fi/haku/?query=katri+kulmuni(kesk) vastasi tähän Ilta-Sanomillehttps://www.is.fi/politiikka/art-2000006133849.html, että ”kyllä puuta riittää”. ”Nieluja vahvistetaan ja huolehditaan luonnon monimuotoisuudesta, samaan aikaan huolehditaan siitä, että Suomi on hyvä investointiympäristö”, hän totesi.
Myös keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen https://www.hs.fi/haku/?query=hannu+hoskonentyrmäsi ministeri Mikkosen puheet. ”Se oli täysin hallitusohjelman vastainen teko. Aivan karmeaa”, hän totesi HS:lle.
Hoskosen mielestä tämä johtaisi siihen, että metsäinvestoinnit menisivät jatkossa muihin maihin.
”Se taas johtaisi työttömyyteen ja lisävelkaan. Tällaista sammakkoa valtioneuvoston jäsen ei saa päästää suustaan”, hän sanoi.
Myös keskustan kansanedustaja Mikko Kärnähttps://www.hs.fi/haku/?query=mikko+karna kritisoi kovin sanoin Mikkosen lausuntoja.
”Mikkosen antama viesti metsäteollisuudelle on täysin väärä. Olemme hallitusohjelmassa nimenomaan sopineet, että metsien kestävää käyttöä jatketaan ja hakkuita lisätään maltillisesti huolehtien erityisesti teollisuuden tarpeista. Laitan tällaiset sammakot tällä kertaa tulevan ministerin kokemattomuuden piikkiin, mutta tämä ei saa toistua”, hän sanoi tiedotteessa.
Krista Mikkonen totesi ministerivalan jälkeen olevansa edelleen samaa mieltä.
”Olen ymmärtänyt, ettei tämä ole uusi tai yllättävä ajatus. Näinhän ovat aivan kaikki toimijat metsäteollisuudessa todenneet, etteivät kaikki hankkeet mahdu Suomeen. Toivottavasti tällaisin lausuntoihin ei joudu tottumaan, mutta tällaistahan tämä toisinaan on”, hän lisäsi.
Suomen metsien hakkuumääristä keskusteltiin kiivaasti julkisuudessa jo ennen vaaleja, mutta hallitusohjelmasta kyseistä sanaa on turha etsiä.
Keskustelun uusille kierroksille vei metsäyhtiö Metsä Group, joka kertoi keväällä suunnittelevansa Kemiin uutta sellutehdasta. Se lisäisi puun käyttöä vuosittain noin 4,5 miljoonalla kuutiometrillähttps://www.hs.fi/talous/art-2000006085669.html.
Helsingin yliopiston ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen https://www.hs.fi/haku/?query=ehti jo Ylellä kritisoidahttps://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/06/05/ymparistopolitiikan-professori-kritisoi-hallitusohjelmaa-konkretian-puutteesta hallitusohjelmaa ja kertoi haluavansa hallituksen tekevä metsänhakkuista luvanvaraista.
Vihreät puolestaan esittivät hakkuiden vähentämistä ennen vaaleja. Nyt puolueen Oras Tynkkynen https://www.hs.fi/haku/?query=kertoo, ettei hakkuukatto ollut hallitusneuvottelijoiden näköpiirissä missään vaiheessa. Hän istui neuvotteluissa ilmiötyöryhmässä, jossa asiaa pohdittiin.
”Hallitusohjelmassa on mietitty enemmän sitä, miten hiilinielua voidaan vahvistaa ja monimuotoisuus turvata, olivat ne hakkuumäärät mitä tahansa”, hän sanoo.
Tynkkysen mukaan hakkuita on lähestytty kuutiolukujen sijaan enemmän sisältötavoitteiden kannalta. Lisäksi hallitusohjelmassa on Tynkkysen mukaan keskitytty enemmän valtion metsät omistavan Metsähallituksen rooliin, jos hakkuita pitäisi jostain syystä kohtuullistaa.
Luonnonvarakeskuksen ohjelmajohtaja Tuula Packalen https://www.hs.fi/haku/?query=kertoo, ettei hallitus edes voi metsienhakkuuta rajoittaa, sillä omaisuudensuoja on Suomessa vahva.
”Yksityiset metsänomistajat ja puunostajat päättävät metsien hakkuista, ei hallitus”, hän sanoo.
Suomen metsämaasta on noin 60 prosenttia yksityisessä omistuksessa.
Packalen kuitenkin lisää, että julkisessa keskustelussa usein unohtuu, että Suomen metsiä turvaavat ja niiden käyttöä rajoittavat lait ja kaavoitus.
”Noin neljänneksellä metsä- ja metsänomaiselle maalle on erilaisia käytön rajoituksia, joilla turvataan metsien monimuotoisuutta ja ihmisten tarpeita, kuten virkistäytyminen. Poliittisia keinoja siis on, ja niitä on käytetty 2000-luvulla entistä enemmän. Siksi tällä hallituksella ei varmaankaan ollut kovin suuria paineita asian suhteen”, Packalen sanoo.
Packalen kehuu kuitenkin hallitusohjelmaa siitä, että ilmasto ja kiertotalous ovat sen keskiössä.
Hallitusohjelman merkittävin kirjaus metsien suhteen on hallituksen tavoite saavuttaa Suomeen hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Tähän on erilaisia keinoja, joista metsien hiilinielujen kasvattaminen on yksi mahdollinen.
Metsäteollisuuden metsäjohtaja Karoliina Niemi https://www.hs.fi/haku/?query=pitää tavoitetta todella kireänä.
”Tavoite on kymmenen vuotta tiukempi kuin Ruotsilla, ja Saksassa taidetaan puhua vuodesta 2050. Kyllä se aikamoinen tehtävä on saada Suomi hiilineutraaliksi tässä ajassa”, hän sanoo.
Hakkuurajoitteiden puuttuminen hallitusohjelmasta ei yllättänyt Niemeä.
”Osasimme odottaa hallitusohjelmaan kirjauksia keinoista, joilla hiilinieluja ja -varastoja pidetään yllä”, hän sanoo.
Niemen mielestä useat näistä keinoista ovat Metsäteollisuuden mieleen. Esimerkiksi metsien hoidosta, kasvukyvystä ja terveydestä huolehtiminen sekä metsityksen edistäminen ovat tällaisia.
”Ja metsäkadon vähentäminen. Se on myös hienoa, että ohjelmassa on selkeitä linjauksia siitä, että metsänomistajia kannustetaan hoitamaan metsiään oikea-aikaisesti ja aktiivisesti, Niemi toteaa.
Hoitotoimenpiteet parantavat kasvua, mutta samalla ne vähentävät metsätuhoriskiä.
”Ja se riski on kasvussa ilmastonmuutoksen vuoksi”, Niemi sanoo.
Oikaisu 6.6. 19.30: Krista Mikkosen nimi oli kirjoitettu kuvatekstissä virheellisesti muotoon Krista Mikkola.
Torstaina ministeriksi nimetty Mikkonen sanoi, että hän ei näe todennäköisenä kaikkien suunnitteilla olevien sellutehdashankkeiden toteutumista. Hankkeita on tällä hetkellä vireillä useita. MTV:n Huomenta Suomessahttps://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/uusi-ymparisto-ja-ilmastoministeri-mikkonen-on-tyrmaamassa-uudet-sellutehdashankkeet-meilla-ei-vain-yksinkertaisesti-puu-riita/7438642#gs.gnp27q puhuneen Mikkosen mukaan Suomen puut eivät riitä, kun hallituksen pitää samalla huolehtia ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteista. Mikkonen ei ollut vielä tuolloin vannonut ministerivalaansa.
Tuore elinkeinoministeri Katri Kulmuni https://www.hs.fi/haku/?query=katri+kulmuni(kesk) vastasi tähän Ilta-Sanomillehttps://www.is.fi/politiikka/art-2000006133849.html, että ”kyllä puuta riittää”. ”Nieluja vahvistetaan ja huolehditaan luonnon monimuotoisuudesta, samaan aikaan huolehditaan siitä, että Suomi on hyvä investointiympäristö”, hän totesi.
Myös keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen https://www.hs.fi/haku/?query=hannu+hoskonentyrmäsi ministeri Mikkosen puheet. ”Se oli täysin hallitusohjelman vastainen teko. Aivan karmeaa”, hän totesi HS:lle.
Hoskosen mielestä tämä johtaisi siihen, että metsäinvestoinnit menisivät jatkossa muihin maihin.
”Se taas johtaisi työttömyyteen ja lisävelkaan. Tällaista sammakkoa valtioneuvoston jäsen ei saa päästää suustaan”, hän sanoi.
Myös keskustan kansanedustaja Mikko Kärnähttps://www.hs.fi/haku/?query=mikko+karna kritisoi kovin sanoin Mikkosen lausuntoja.
”Mikkosen antama viesti metsäteollisuudelle on täysin väärä. Olemme hallitusohjelmassa nimenomaan sopineet, että metsien kestävää käyttöä jatketaan ja hakkuita lisätään maltillisesti huolehtien erityisesti teollisuuden tarpeista. Laitan tällaiset sammakot tällä kertaa tulevan ministerin kokemattomuuden piikkiin, mutta tämä ei saa toistua”, hän sanoi tiedotteessa.
Krista Mikkonen totesi ministerivalan jälkeen olevansa edelleen samaa mieltä.
”Olen ymmärtänyt, ettei tämä ole uusi tai yllättävä ajatus. Näinhän ovat aivan kaikki toimijat metsäteollisuudessa todenneet, etteivät kaikki hankkeet mahdu Suomeen. Toivottavasti tällaisin lausuntoihin ei joudu tottumaan, mutta tällaistahan tämä toisinaan on”, hän lisäsi.
Suomen metsien hakkuumääristä keskusteltiin kiivaasti julkisuudessa jo ennen vaaleja, mutta hallitusohjelmasta kyseistä sanaa on turha etsiä.
Keskustelun uusille kierroksille vei metsäyhtiö Metsä Group, joka kertoi keväällä suunnittelevansa Kemiin uutta sellutehdasta. Se lisäisi puun käyttöä vuosittain noin 4,5 miljoonalla kuutiometrillähttps://www.hs.fi/talous/art-2000006085669.html.
Helsingin yliopiston ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen https://www.hs.fi/haku/?query=ehti jo Ylellä kritisoidahttps://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/06/05/ymparistopolitiikan-professori-kritisoi-hallitusohjelmaa-konkretian-puutteesta hallitusohjelmaa ja kertoi haluavansa hallituksen tekevä metsänhakkuista luvanvaraista.
Vihreät puolestaan esittivät hakkuiden vähentämistä ennen vaaleja. Nyt puolueen Oras Tynkkynen https://www.hs.fi/haku/?query=kertoo, ettei hakkuukatto ollut hallitusneuvottelijoiden näköpiirissä missään vaiheessa. Hän istui neuvotteluissa ilmiötyöryhmässä, jossa asiaa pohdittiin.
”Hallitusohjelmassa on mietitty enemmän sitä, miten hiilinielua voidaan vahvistaa ja monimuotoisuus turvata, olivat ne hakkuumäärät mitä tahansa”, hän sanoo.
Tynkkysen mukaan hakkuita on lähestytty kuutiolukujen sijaan enemmän sisältötavoitteiden kannalta. Lisäksi hallitusohjelmassa on Tynkkysen mukaan keskitytty enemmän valtion metsät omistavan Metsähallituksen rooliin, jos hakkuita pitäisi jostain syystä kohtuullistaa.
Luonnonvarakeskuksen ohjelmajohtaja Tuula Packalen https://www.hs.fi/haku/?query=kertoo, ettei hallitus edes voi metsienhakkuuta rajoittaa, sillä omaisuudensuoja on Suomessa vahva.
”Yksityiset metsänomistajat ja puunostajat päättävät metsien hakkuista, ei hallitus”, hän sanoo.
Suomen metsämaasta on noin 60 prosenttia yksityisessä omistuksessa.
Packalen kuitenkin lisää, että julkisessa keskustelussa usein unohtuu, että Suomen metsiä turvaavat ja niiden käyttöä rajoittavat lait ja kaavoitus.
”Noin neljänneksellä metsä- ja metsänomaiselle maalle on erilaisia käytön rajoituksia, joilla turvataan metsien monimuotoisuutta ja ihmisten tarpeita, kuten virkistäytyminen. Poliittisia keinoja siis on, ja niitä on käytetty 2000-luvulla entistä enemmän. Siksi tällä hallituksella ei varmaankaan ollut kovin suuria paineita asian suhteen”, Packalen sanoo.
Packalen kehuu kuitenkin hallitusohjelmaa siitä, että ilmasto ja kiertotalous ovat sen keskiössä.
Hallitusohjelman merkittävin kirjaus metsien suhteen on hallituksen tavoite saavuttaa Suomeen hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Tähän on erilaisia keinoja, joista metsien hiilinielujen kasvattaminen on yksi mahdollinen.
Metsäteollisuuden metsäjohtaja Karoliina Niemi https://www.hs.fi/haku/?query=pitää tavoitetta todella kireänä.
”Tavoite on kymmenen vuotta tiukempi kuin Ruotsilla, ja Saksassa taidetaan puhua vuodesta 2050. Kyllä se aikamoinen tehtävä on saada Suomi hiilineutraaliksi tässä ajassa”, hän sanoo.
Hakkuurajoitteiden puuttuminen hallitusohjelmasta ei yllättänyt Niemeä.
”Osasimme odottaa hallitusohjelmaan kirjauksia keinoista, joilla hiilinieluja ja -varastoja pidetään yllä”, hän sanoo.
Niemen mielestä useat näistä keinoista ovat Metsäteollisuuden mieleen. Esimerkiksi metsien hoidosta, kasvukyvystä ja terveydestä huolehtiminen sekä metsityksen edistäminen ovat tällaisia.
”Ja metsäkadon vähentäminen. Se on myös hienoa, että ohjelmassa on selkeitä linjauksia siitä, että metsänomistajia kannustetaan hoitamaan metsiään oikea-aikaisesti ja aktiivisesti, Niemi toteaa.
Hoitotoimenpiteet parantavat kasvua, mutta samalla ne vähentävät metsätuhoriskiä.
”Ja se riski on kasvussa ilmastonmuutoksen vuoksi”, Niemi sanoo.
Oikaisu 6.6. 19.30: Krista Mikkosen nimi oli kirjoitettu kuvatekstissä virheellisesti muotoon Krista Mikkola.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
Fakta
Hiilinielu
Hiilinielu tarkoittaa hiilen virtaa, joka poistaa ilmakehästä hiilidioksidia.
Puut sitovat kasvaessaan hiilidioksidia, eli ne ovat hiilinielu niin kauan kuin ne kasvavat. Hiilinielu on eri asia kuin hiilivarasto, johon hiiltä on varastoituna siten, ettei se ole ilmakehässä.
Puu on siis kaadettuna tai rakennuksen osana hiilivarasto. Kun puut kasvavat, myös niiden sisältämä hiilivarasto kasvaa. Tällöin puu toimii myös hiilinieluna.
- Metsät Seuraa
- Hallitus Seuraa
- Ilmastonmuutos Seuraa
- Keskusta Seuraa
- Luonnonsuojelu Seuraa
- Metsäteollisuus Seuraa
- Valtioneuvosto Seuraa
- Vihreät Seuraa
Kommentit