Politiikka    |   HS-analyysi

Kalastajien ja ympäristö­järjestöjen työ tuottaa tulosta: hallitusohjelmassa luvataan 18 miljoonaa patojen purkamiseen

Rinteen hallitus toteuttaa vesilain uudistuksen, joka velvoittaa pienimmätkin vesivoimalat huomioimaan vaelluskalojen vapaan kulun kutualueille.

Kun lohi haluaa keväällä kutemaan, ei sitä tunnu estävän mikään. Vuosia merellä tai järvellä kasvanut kala selvittää tiensä kosken tyrskyjen ja kivikoiden läpi.

Lohen ja taimenen nousu ylös jokea keväisin on kaunis näky. Sitten mätkähtää – edessä on pato, eikä sitkeinkään lohiemo pääse siitä eteenpäin.

Nyt vaikuttaisi siltä, että patoja saatetaan purkaa tulevina vuosina Suomessa kiihtyvällä tahdilla. Antti Rinteen (sd) hallitusohjelmassa luvataan toteuttaa vesilain uudistus, jossa myös pienimmät voimalaitokset pannaan jälkikäteen kalatalousvelvoitteen piiriin. Isojen voimaloiden velvoitteetkin luvataan tarkistaa.

Maa- ja metsätalousministeriöstä kerrottiin tällä viikolla, että patojen purkuun ja niiden ohitusratkaisuihin osoitetaan 18 miljoonan euron rahoitus.

Suomi on historiallisesti valjastanut virtaavat vetensä teollisuuden käyttöön. Täysin vapaasti virtaavia vesiä on vaikea löytää, ja maassa on tuhansia vanhoja patoja ja yli 200 edelleen toimivaa vesivoimalaitosta. Suurimmat vesivoimalat löytyvät Imatralta, Rovaniemeltä ja Muhokselta.

Energian kokonaistuotannossa vesivoiman merkitys on vähentynyt, mutta säätöenergian lähteenä sillä on edelleen keskeinen rooli. Satunnaisia sähkön kulutuspiikkejä kompensoidaan kasvattamalla vesivoiman kapasiteettia.

Vielä 1950-luvulla Suomen omasta sähköntuotannosta jopa 90 prosenttia tuli vesivoimasta. Siksi voimalaitoksia on tavattu suosia virtavesien luonnon ja ennen kaikkea vaelluskalojen kustannuksella.

Suurimmat voimalat on määrätty vesilaissa huomioimaan vaelluskalat niin sanotulla kalatalousvelvoitteella. Käytännössä se tarkoittaa kalankulun turvaamista esimerkiksi kalateitä rakentamalla, mutta yhtä hyvin se on voinut tarkoittaa vain kalojen istutusvelvollisuutta.

Vesivoimaloiden joukossa on paljon pieniä alle viiden megawatin teholla toimivia laitoksia. Pienvoimaloista 50 on edelleen sellaisia, joilla ei ole kalatalousvelvoitetta lainkaan.

Tästä vapaa-ajankalastajat ja ympäristöjärjestöt ovat pitäneet meteliä jo vuosia. Miksi ihmeessä Suomessa on kymmeniä voimalaitoksia, jotka tuottavat vain vähän sähköä ja samaan aikaan estävät vaelluskalojen nousun kutualueille?

Vantaalla järjestettiin viikko sitten poikkeukselliset juhlat: ihmiset kerääntyivät iloitsemaan Tikkurilankosken padon purkamisesta. Kun työ on valmis, pääsevät taimenet nousemaan vapaasti Keravanjokeen.

Kaupungin verkkosivuilla julkaistiin näyttelijä ja kalastaja Jasper Pääkkösen videotervehdys, jossa kehuttiin Vantaata edelläkävijäksi. Pääkkönen tunnetaan kansainvälisenä elokuvatähtenä, mutta kaloista hän puhuu aina kun voi. Pääkkösen mukaan vesivoimayhtiöt ovat paenneet vastuuta ympäristötuhojen korjaamisessa.

Lähivuosina tilanne saattaa muuttua, mikäli Rinteen hallitusohjelman lupaukset toteutetaan.

”Suomessa ollaan aidosti siirtymässä pois istutuskulttuurista, jota on tehty sata vuotta. Nyt ollaan palauttamassa olosuhteita, joissa kalat pystyvät luontaisesti lisääntymään”, sanoo ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen ympäristöjärjestö WWF:stä.

Tutkimustiedon perusteella luonnossa syntyneet vaelluskalojen poikaset ovat laitosistukkaita elinvoimaisempia.

Vilhusen mukaan hallitusohjelman kirjaus vaelluskalojen huomioimisesta on seurausta pitkästä vaikutustyöstä, jota on tehnyt myös Suomen luonnonsuojeluliitto. Jo edellisellä hallituskaudella vaelluskalojen palauttaminen rakennettuihin jokiin oli yksi Juha Sipilän (kesk) hallituksen kärkihankkeista.

Nyt WWF halusi jo ennen eduskuntavaaleja selvittää, mitä ehdokkaat ajattelevat virtavesien esteiden purkamisesta. Vesilain uudistukselle löytyi kannatusta kaikista puolueista.

”Tämä uudistus tehdään nyt osin hyvästä tahdosta ja osin pakkoraossa. Arvokalakantamme ehtivät jo päästä niin huonoon kuntoon, että niiden palauttamiseksi tarvitaan mittavia toimenpiteitä, jotta sukupuuttouhka voidaan jatkossa väistää”, Vilhunen sanoo

Suomessa vesilain uudistuksessa tullaan kuuntelemaan järjestöjen ja kalastajien ohella myös sähköntuottajia. Hekin ovat taipumassa uudistuksen taakse, tosin varauksella.

”Meillä on kuitenkin vahva omaisuudensuoja, ja jokainen voimalaitos on omanlaisensa tapaus. Jos esimerkiksi patoja aletaan purkaa, pitää myös siitä syntyviä kustannuksia kompensoida”, sanoo johtaja Jari Kostama Energiateollisuudesta.

Mallia uudistukseen voi hakea Ruotsista, jossa hiljattain tehtiin päätös vanhojen vesilupien läpikäymisestä. Samalla päätettiin, että lupien tarkistamisesta syntyvien uusien velvoitteiden kustannukset ovat yhtiön kontolla. Uusien määräysten noudattamista tuetaan energiayhtiöiden yhteisesti perustamalla rahastolla.

Patojen purkaminen ei tapahdu hetkessä. Helsingissä Vanhankaupunginkosken padon purkamisesta on väännetty jo monta vuotta. Tällä hetkellä purkamisen vaikutuksia vasta selvitetään.

Virtavesien vapauttamisen merkitystä ei ole syytä vähätellä. Esimerkit maailmalta todistavat, että kalakannat palautuvat yllättävänkin nopeasti vapautettuihin vesistöihin.

”Suomessa on 1,5 miljoonaa kalastuksen harrastajaa. Kalakantoja elvyttämällä avautuu aivan uudenlaisia taloudellisia mahdollisuuksia esimerkiksi kalastusmatkailun kehittämiselle”, sanoo Markku Marttinen Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestöstä.

Tuloksia on jo saatu viime vuosina aikaiseksi sitkeällä suojelu- ja valvontatyöllä. Äärimmäisen uhanalaisten kalojen luonnonkannat on rauhoitettu kokonaan. Kalastuslakia puolestaan kiristettiin keväällä siten, että rauhoitetun järvilohiemon kalastuksesta voidaan tuomita yli 7 000 euron sakko.

Myös EU:lla ja Itämeren suojelulla on suora vaikutus siihen, kuinka vahvat kalakannat Suomeenkin saadaan. EU on linjannut, että ylikalastus pitää saada loppumaan jo ensi vuonna. Silti EU:n kalastusministerit päättivät vielä tänä vuonna 40 prosenttia suuremmista lohen kaupallisista kalastuskiintiöistä kuin tutkijat suosittelivat.

”Suomi on ensi syksynä EU:n puheenjohtajamaa, kun tulevista kiintiöistä päätetään. Meillä on siinä iso vastuu, jota ei pidä pakoilla”, sanoo Sampsa Vilhunen.

Tavallinenkin kalastaja voi vaikuttaa esimerkiksi noudattamalla kalastusrajoituksia. Mereltä lohta saa ottaa ylös korkeintaan kahden kalan päivävauhdilla. Kalateiden rakentamiseen voi parhaiten vaikuttaa paikallisesti. Ehkä jatkossa padotun uoman tilalla on elinvoimainen koski.

Silloin kudulle matkaava lohikin pääsee onnellisesti perille.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsingin edustalla on saari, jossa aika on pysähtynyt vuoteen 1952: ”Emme seuraa trendejä”

    2. 2

      Nämä kymmenen väitettä paljastavat onko elämäsi hyvällä tolalla, sanoo koko kansan terapeutti Pirkko Lahti

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaisnainen viestissään Isis-leiriltä: Naisia ja lapsia viedään vankilaan

    4. 4

      Keskellä Helsingin kallista ja haluttua omakotialuetta on rapistunut jo vuosikausia kaksi autiotaloa, jotka omistaa sama ihminen

    5. 5

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörätielle pysäköidystä poliisiautosta ja päätyi putkaan: Poliisi kadotti lomakkeen ja vapautui vastuusta

    6. 6

      Kuvia Helsingistä: Emilia Kangas­luoma kuvasi selfieitä ottavia turisteja

    7. 7

      Britney Spears oli yhtä aikaa paheellinen ja neitseellinen – 20 vuotta sitten synnytetty tähti ei ole koskaan ollut vapaa ja nyt hänen vointinsa huolestuttaa monia

      Tilaajille
    8. 8

      Hampaidenpesu muistuttaa elintärkeästä rutiinista, joka unohtuu herkästi lomalla

    9. 9

      Hissillä ylös, pyörällä alas

    10. 10

      Suomi vetää EU-puheenjohtajuuden säästöbudjetilla: Kuluista leikattiin 20 miljoonaa euroa, vieraille tarjotaan hanavettä eikä avajaisgaalaa järjestetä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Keskellä Helsingin kallista ja haluttua omakotialuetta on rapistunut jo vuosikausia kaksi autiotaloa, jotka omistaa sama ihminen

    2. 2

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörätielle pysäköidystä poliisiautosta ja päätyi putkaan: Poliisi kadotti lomakkeen ja vapautui vastuusta

    3. 3

      Helsingin edustalla on saari, jossa aika on pysähtynyt vuoteen 1952: ”Emme seuraa trendejä”

    4. 4

      Britney Spears oli yhtä aikaa paheellinen ja neitseellinen – 20 vuotta sitten synnytetty tähti ei ole koskaan ollut vapaa ja nyt hänen vointinsa huolestuttaa monia

      Tilaajille
    5. 5

      Yhdysvaltain superrikkaat julkaisivat avoimen kirjeen presidenttiehdokkaille: ”Verottakaa meitä enemmän”

    6. 6

      Poliisi selvittää tapausta, jossa mies etsii You­tubeen ladatulla videolla seuraa Suvi­seuroille ala­ikäisistä tytöistä

    7. 7

      Maapallo lähestyy ”ilmasto­apartheidia”, varoittaa YK:n asian­tuntija

    8. 8

      Pahasta työuupumuksesta toipuminen voi viedä vuosia, mutta sen voi ehkäistä, jos tunnistaa oireet ajoissa

    9. 9

      Viisi opiskelupaikan Oulun yliopistossa jo saanutta hakijaa menetti paikkansa väärin tallennettujen tietojen takia

    10. 10

      Pietari oli 1990-luvulla rikollisten valtakunta: Tuhansia salamurhattiin ja suomalaisetkin marssivat alamaailman pillin mukaan

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Särkynyt mieli pyrki raivoisasti eteenpäin, mutta lopulta se törmäsi seinään – Touko Aalto kertoo hetkestä, johon elämä ja ura pysähtyivät

      Tilaajille
    2. 2

      Yhdestä vahinko­vilautuksesta räjähti musiikki-ilmiö, joka hakee vertaistaan – Näin nousi ja hiipui artisti nimeltä Kikka

      Tilaajille
    3. 3

      Keskellä Helsingin kallista ja haluttua omakotialuetta on rapistunut jo vuosikausia kaksi autiotaloa, jotka omistaa sama ihminen

    4. 4

      Aamupuuro on luultua huonompi aamupala

      Tilaajille
    5. 5

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörätielle pysäköidystä poliisiautosta ja päätyi putkaan: Poliisi kadotti lomakkeen ja vapautui vastuusta

    6. 6

      Asuntolainat, palkat, säästöt, sijoitukset: Nolla­korkojen maailmasta on tulossa uusi normaali, ja se jakaa meidät voittajiin ja häviäjiin

      Tilaajille
    7. 7

      75 vuotta sitten puna-armeija hioi huippuunsa strategian, jolla Venäjä on järkyttänyt maailmaa kerta toisensa jälkeen

    8. 8

      Helsingin koillisella laidalla asuu ryhmä miehiä, jotka ovat omistaneet elämänsä siniselle jumalalle

    9. 9

      HS:n erikoisartikkeli kertoo, miten Kaapo Kakosta varttui kenties historian lahjakkain suomalainen jääkiekkoilija

    10. 10

      U. Pekka Kinnunen on kuvannut karhujen yksityis­elämää vuosi­kymmenten ajan – HS:n erikois­artikkeli vie ainut­laatuiselle matkalle metsiemme valtiaan elämään

      Tilaajille
    11. Näytä lisää