MAINOS:

Kesätarjous! HS Digi 5,95€/kk vain tänään. Tilaa nyt! Aikaa tehdä tilaus:

Politiikka |HS seuraa

Mikä pudotti kokoomuksen hallituksesta? Rinne ja Orpo ottivat tiukasti yhteen eduskunnassa

Tiistain täysistunnossa oppositio arvosteli tuoreen hallituksen ohjelmaa erityisesti talouden kestävyyden osalta.

Orpo kysyy samaa kysymystä - suoraa vastausta ei tule

Orpo ja Rinne ottivat yhteen siitä, mitä suljettujen ovien takana puhuttiin

Hallitusohjelman esittelyä eduskunnassa hallitsi tiistaina kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon ja tuoreen pääministerin, Sdp:n puheenjohtajan Antti Rinteen välinen kiistely.

Orpo ja Rinne ottivat tiukasti yhteen hallituksen menolisäyksistä ja intoutuivat väittelemään myös siitä, mitä suljettujen ovien takana hallitustunnustelujen aikaan puhuttiin. Nykyinen hallitus muodostui Sdp:n ja keskustan yhteistyön varaan sen jälkeen kun Rinne päätti, että yhteistyö kokoomuksen kanssa ei onnistu.

Orpon mukaan hallitus on tehnyt hallitusohjelman epäkestävälle pohjalle.

”Kokoomus ei tähän sakkiin sopinut, koska emme suostuneet tähän suureen bluffiin”, Orpo sanoi.

Orpon mukaan hallitus ripottelee rahoja yli sataan kohteeseen eikä ole tehnyt valintoja. Siksi Suomea todella muuttavat uudistukset jäävät Orpon mukaan tekemättä.

”Koulutusmiljardia ei näy ja hoitajamitoitusta ei taida tulla”, Orpo sanoi.

Tiistain keskustelu pyöri useaan otteeseen hallituksen menolisäyksien ja työllisyystavoitteen ympärillä. Hallituksen tavoitteena on, että työllisyyden lisääntyminen tuo valtion kassaan varoja, joilla sen menolisäykset voidaan rahoittaa.

Syksyllä 2020 hallituksen on tarkoitus tarkastella työllisyystavoitteen täyttymistä ja mitoittaa toimia sen mukaisesti.

Orpo tivasi Rinteeltä toistuvasti, mitä hallitus tekee, jos työllisyys ei nousekaan. Perutaanko menolisäyksiä vai ei?

Suora vastaus kysymykseen jäi saamatta.

Rinne sanoi, että lähtökohtana on, että työpaikkoja saadaan lisättyä 60 000 kappaleella. Näin voidaan tehdä ”välttämättömät menolisäykset”, joilla Suomesta saadaan Rinteen mukaan ”kestävä yhteiskunta”.

Rinteen ja Orpon välille puhkesi salissa suoranainen kiista, kun Rinne viittasi hallitustunnustelujen aikana Orpon kanssa käytyihin keskusteluihin.

Rinteen mukaan Orpo olisi ollut hallitustunnustelujen aikaan valmis edistämään samoja asioita, joita hän tiistaina arvosteli. Tällä Rinne ilmeisesti viittasi siihen, että kokoomus olisi ollut valmis rahoittamaan menoja valtion omaisuuden myynnillä.

Orpo syytti tiukasti Rinnettä vääristelystä. Orpon mukaan kokoomus ei olisi suostunut pysyvien käyttömenojen rahoittamista valtion omaisuuden myynnillä. Kokoomuksen linja oli Orpon mukaan se, että omaisuuden myynnillä voitaisiin rahoittaa ainoastaan ”pysyvän hyvän luomista”, esimerkiksi yliopistojen pääomitusta tai liikenneinfrastruktuuria.

”Emme olisi suostuneet VM:n [valtiovarainministeriön] kehyksen ylittämiseen, jonka te nyt teette erilaisin konstein”, Orpo sanoi. ”Minusta on todella ikävää, että tämän yhteistyön te aloitatte tällä tavalla: vääristelemällä keskusteluja, joita olemme käyneet.”

Orpo sanoi, että Rinne vaati kokoomusta hallitustunnusteluissa hyväksymään sen, että Sdp:n vaalilupaukset täytetään kaikissa talouden tilanteissa. Rinne kiisti, että Sdp olisi tällaista vaatinut.

Orpon ja Rinteen tyylit poikkesivat tiistain keskustelussa toisistaan huomattavasti. Orpo oli korostetun ärhäkkä, kun taas Rinne esiintyi rauhallisesti ja varoi hermostumasta.

Hallitusohjelma sai osakseen ihmettelyä myös siitä, että pysyväisluonteisia menoja ollaan rahoittamassa kertaluonteisilla tuloilla.

Hallitus aikoo kerätä valtion omaisuudesta varoja, joilla rahoitetaan ”tulevaisuusinvestointeja”. Näistä monet kuitenkin vaikuttavat tavallisilta pysyviltä menoilta. Esimerkiksi ammattikoulujen opettajien palkkaaminen on päätös, jonka perumista muutaman vuoden päästä on pidetty poliittisesti vaikeana.

Kokoomuksen Ben Zyskowicz kysyi valtiovarainministeri Mika Lintilältä (kesk) onko hallituksen todella tarkoitus lopettaa nämä pysyväisluonteiset menot vuonna 2022?

”Kyllä ne ovat kertaluonteisia, jotka pääsääntöisesti loppuvat 2022”, Lintilä vastasi.

Kokoomuksen Elina Lepomäki puolestaan esitteli puheenvuorossaan ”tulitikkuaskiin” tekemiään karkeita tase- ja tuloslaskelmia, kun hän ei sellaisia hallitusohjelmasta löytänyt.

Lepomäen mukaan neljässä vuodessa näyttää kertyvän valtiolle ja kunnille velkaa 15 miljardia ja sen lisäksi valtion omaisuutta ollaan myymässä kolmella miljardilla. Näin ollen Lepomäen laskelmien mukaan valtion ja kuntien tase heikkenisi 18 miljardilla eurolla vaalikauden aikana.

”Aika heppoisilta näyttävät siihen nähden nämä panostukset, joita hallitus lupailee. Tämä tulevaisuus on rakennettu hauraalle jäälle”, Lepomäki sanoi.

Kun kokoomus kohdisti kritiikkinsä hallituksen taloudenpitoon, toinen suuri oppositiopuolue perussuomalaiset hyökkäsi hallitusohjelmaa vastaan laajemmalla rintamalla. Puolueen kritiikki kohdistui muun muassa poliittisille avustajille jaettaviin ”palkkiovirkoihin” ja kehitysavun lisäämiseen.

Myös asumisen ja autoilun hintaa nostavat hallituksen toimet saivat perussuomalaisilta arvostelua.

”Te, hyvä hallitus, olette viemässä Suomea turmioon, ja vieläpä vastoin kansan tahtoa”, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio sanoi.

Tavio viittasi kansan tahdolla siihen, että Rinne jätti toiseksi suurimman puolueen eli perussuomalaiset ja kolmanneksi suurimman puolueen eli kokoomuksen ulos hallituksesta.

Keskusta tuntui omissa puheenvuoroissaan perustelevan yhä omille kannattajilleen sitä, miten puolue päätyi hallitukseen vaalitappiosta huolimatta. Keskustan viesti oli se, että se on mukana hallituksessa vain siksi, että muuten hallituksen muodostaminen olisi ollut vaikeaa. Se myös korosti useaan otteeseen, miten paljon se hallitusneuvotteluissa tavoitteitaan läpi.

Keskustelu hallitusohjelmasta jatkuu keskiviikkona. Torstaina eduskunta hyväksyy hallitusohjelman äänestyksessä.

HS seurasi keskustelua hetki hetkeltä. Lue seuranta täältä:

Seuranta päättyy tältä päivältä

HS:n seuranta hallitusohjelmasta käytävästä keskustelusta päättyy tiistain osalta tähän. Eduskunnassa keskustelua jatketaan vielä tiistaina ja uudelleen keskiviikkona. Torstaina vuorossa on hallitusohjelmasta äänestäminen.

Perussuomalaisten Juvonen vaatii lisää laitospaikkoja, hoitajia ja lääkäreitä

Perussuomalaisten Arja Juvonen kantaa puheenvuorossaan huolta hoiva-asioista. Hänen mukaansa hoitajamitoitus tulisi viedä ”pontevasti eteenpäin”. Sen lisäksi myös kotihoitoon tulisi saada mitoitus hoitajien määrälle ja laitospaikkoja pitäisi lisätä.

Mutta mistä saadaan riittävästi hoitajia? Sehän on muodostumassa ongelmaksi. Juvosen mukaan, jos ei muu auta, koulutusaikoja on lyhennettävä ja tiivistettävä. Myös palkkapolitiikalla voisi Juvosen mukaan saada poistuneita hoitajia takaisin työkentälle.

Lääkäripulaa pitäisi Juvosen mukaan hoitaa koulutuspaikkoja lisäämällä.

Orpo kysyy samaa kysymystä - suoraa vastausta ei tule

Petteri Orpo on tullut tänään saliin hakemaan vastausta yhteen kysymykseen. Hän ei näytä luovuttavan ennen sen saamista.

Orpo tivasi jälleen pääministeri Rinteeltä vastausta siihen, mitä hallitus tekee, jos työllisyys ei nousekaan toivotulla tavalla. Mitä hallitus tekee syksyllä 2020, jos työllisyys jää odotuksista? Perutaanko menolisäyksiä vai ei?

Pääministeri Antti Rinne ei vastaa vieläkään aivan suoraan. Hän sanoo, että lähtökohtana on, että työpaikkoja saadaan lisättyä 60 000 kappaleella. Näin voidaan tehdä ”välttämättömät menolisäykset”, joilla Suomesta saadaan Rinteen mukaan ”kestävä yhteiskunta”.

Onko osa menolisäyksistä todella väliaikaisia?

Kokoomuksen Ben Zyskowicz kysyy valtiovarainministeri Mika Lintilältä menolisäyksistä, jotka rahoitetaan hallitusohjelman mukaan omaisuustuloilla. Tällaisia ovat esimerkiksi ammattikoulujen opettajien palkkaaminen ja ilmainen ehkäisy nuorille.

Mitä sitten tehdään, kun valtion omaisuudesta kerätyt rahat loppuvat? Onko todella tarkoitus lopettaa nämä pysyväisluonteiset menot vuonna 2022, Zyskowicz kysyy.

”Kyllä ne ovat kertaluonteisia, jotka pääsääntöisesti loppuvat 2022”, Lintilä vastaa. Hänen mukaansa joidenkin kohteiden osalta voi olla erityisiä kirjauksia.

Lepomäki esittelee 18 miljardin laskun hallituksen toimista

Kokoomuksen Elina Lepomäki esitteli puheenvuorossaan ”tulitikkuaskiin” tekemiään karkeita tase- ja tuloslaskelmia, kun hän ei sellaisia hallitusohjelmasta löytänyt.

Lepomäen mukaan neljässä vuodessa näyttää kertyvän valtiolle ja kunnille velkaa 15 miljardia ja sen lisäksi valtion omaisuutta ollaan myymässä kolmella miljardilla. Näin ollen Lepomäen laskelmien mukaan valtion ja kuntien tase heikkenisi 18 miljardilla eurolla vaalikauden aikana.

”Aika heppoisilta näyttävät siihen nähden nämä panostukset, joita hallitus lupailee. Tämä tulevaisuus on rakennettu hauraalle jäälle", Lepomäki sanoi.

Keskusta puolustaa hallituksessa oloaan, osa x

Yksi toistuva teema päivän keskustelussa on ollut keskustan sisäinen dialogi siitä, miksi puolue yleensä on hallituksessa. Alun perin puolueen matka kävi kohti oppositiota, kun se kärsi pahan vaalitappion.

Useampaan kertaan keskustalaiset ovat vakuutelleet sitä, että sen kannatti mennä tappiosta huolimatta hallitukseen vaikuttamaan, koska se sai paljon tärkeitä asioita läpi neuvotteluissa.

”Meillä oli kymmenen kynnyskysymystä, joista 11 saatiin läpi”, keskustan kansanedustaja Jouni Ovaska sanoi omassa puheenvuorossaan.

Orpo ja Rinne ottivat yhteen siitä, mitä suljettujen ovien takana puhuttiin

Pääministeri Antti Rinteen ja kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon välille puhkesi salissa tiukka sanakopu.

Kiista alkoi siitä, kun Rinne viittasi hallitustunnustelujen aikana Orpon kanssa käytyihin keskusteluihin. Rinteen mukaan Orpo olisi ollut valmis edistämään samoja asioita, joita hän nyt arvostelee.

Tällä Rinne ilmeisesti viittasi siihen, että kokoomus olisi ollut valmis rahoittamaan menoja valtion omaisuuden myynnillä.

Orpo syytti tiukasti Rinnettä vääristelystä. Orpon mukaan kokoomus ei olisi suostunut pysyvien käyttömenojen rahoittamista valtion omaisuuden myynnillä. Kokoomuksen linja oli Orpon mukaan se, että omaisuuden myynnillä voitaisiin rahoittaa ainoastaan ”pysyvän hyvän luomista”, esimerkiksi yliopistojen pääomitusta tai liikenneinfrastruktuuria.

”Emme olisi suostuneet VM:n [valtiovarainministeriön] kehyksen ylittämiseen, jonka te nyt teette erilaisin konstein”, Orpo sanoi. ”Minusta on todella ikävää, että tämän yhteistyön te aloitatte tällä tavalla: vääristelemällä keskusteluja, joita olemme käyneet.”

Orpon mukaan Rinne vaati kokoomusta hallitustunnusteluissa hyväksymään sen, että Sdp:n vaalilupaukset hoidetaan kaikissa talouden tilanteissa. Tähän kokoomus ei Orpon mukaan suostunut.

”Me emme siksi varmasti ole jatkossa [hallituksessa], että me emme hyväksyneet sitä, että te sanoitte, että kuittaatteko sen, että kaikissa talouden tilanteissa Sdp:n vaalilupaukset hoidetaan.”

Rinne kiisti, että Sdp olisi tällaista vaatinut. Hänen mukaansa sen näkee hallitusohjelmasta, jossa kaikki Sdp:n toiveet eivät ole toteutuneet sen tahtomalla tavalla.

Orpon ja Rinteen tyylit ovat poikenneet toisistaan tänään huomattavasti. Orpo on ollut sävyltään ärhäkkä. Rinne puolestaan on esiintynyt korostetun rauhallisesti.

Onko hallitus valmis perumaan menolisäyksiä?

Petteri Orpo härnää hallitusta edelleen siitä, että talouden kestävyys on hänen mukaansa höttöisellä pohjalla. Hän kysyy Rinteeltä, mitä sitten tehdään, jos työllisyystavoite ei täyty. Onko hallitus valmis todella perumaan menolisäyksiä?

Rinne ei vastaa suoraan. Sen sijaan hän muistuttaa mystisesti Orpoa hallitustunnustelujen aikana käydyistä keskusteluista. ”Aika paljon siitä kritiikistä, jota nyt esitätte, olitte valmiita itse viemään eteenpäin”, Rinne sanoo.

Immonen: Veronalennukset ovat "sumutusta"

Perussuomalaisten Olli Immonen sanoo, että hallituksen tuloveron alennukset pienituloisille ovat ”sumutusta”. Immosen mukaan tuloveron alennukset kuluvat todellisuudessa kuluttajien näkökulmasta elinkustannusten nousuun, kun hallitus nostaa esimerkiksi öljylämmityksen ja polttoaineiden hintaa verotuksella.

Rinne vastaa, että esimerkiksi polttoaineen veronkorotukset astuvat voimaan asteittain ja ovat maltillisia. Rinne arvelee, että markkinoiden hinnanmuutokset vaikuttavat polttoaineen hintaan enemmän kuin veromuutokset.

Orpo: "Todelliset hallitusneuvottelut" käydään syksyllä 2020

Petteri Orpo jatkoi vielä hallituksen taloudenpidon arvostelua. Orpon mukaan hallitusohjelmassa kaikki on rakennettu sille ”toiveelle”, että työllisten määrä kasvaa huomattavasti.

”Hyvät asiat on rakennettu hiekalle”, Orpo sanoi.

Hän viittasi muun muassa Suomen Pankin tuoreeseen talousennusteeseen, jonka pohjalta työllisyystavoitteen saavuttaminen näyttää vaikealta.

”Miksi ette välitä ekonomistien ja talousasiantuntijoiden puheista?” Orpo kysyi hallitukselta.

Orpo arveli, että ”todelliset hallitusneuvottelut” tullaan käymään syksyllä 2020. Hallitus on luvannut silloin tarkastella työllisyyden kasvua seuraavan vuoden budjettia tehdessään. Jos työllisten määrä ei ole kasvanut toivotusti, hallitus ei voi lisätä menoja suunnitelmiensa mukaisesti.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Poliisit tutkivat tunteja kuolleen vauvan tapausta New Yorkissa, ensi­hoitajat totesivat lapsen jo kuolleeksi – vasta oikeus­lääkäri tajusi, että kyseessä oli nukke

    2. 2

      Tokmanni myy juhannustorttua, joka näyttää aivan runebergintortulta – soitimme, ja sitten paljastui jotain vielä järkyttävämpää

    3. 3

      Väestöliitto jakoi ihmiset kahteen tyyppiin sen mukaan, kuinka he käyttäytyvät parisuhteessa – Testaa, kumpaan ryhmään kuulut

    4. 4

      Maailman parhaaksi valittua suomalaista tv-sarjaa on pidetty kommunistien propagandana ja suuruudenhulluuden huipentumana

      Tilaajille
    5. 5

      Katajanokalla on niin erityislaatuinen 355-neliöinen jugendasunto, ettei sen arvoa voi mitata rahassa

    6. 6

      ”Kukkaisekonomi” Mari Männistö nousee Helsingin kulttuurijohtajaksi – vasemmistoliiton ja perussuomalaisten edustajat vastustivat päätöstä

    7. 7

      Suomalaisten keskipalkka kahdeksanneksi korkein Euroopassa, listaus näyttää 32:n maan palkkaerot

    8. 8

      Kun Riku Rantala halusi lahjoittaa Suomelle muovi­pussillisen rahaa, valtio keksi ohjeistaa kansalaisia lahjoituksista – Poliisihallitukselle tämä ei käynyt

    9. 9

      Tiedustelupalvelu: Saksassa asuu lähes 13 000 väkivaltaista äärioikeistolaista

    10. 10

      Kieli viestii voinnistasi: Nämä merkit kielessä kertovat stressistä, puutos­tiloista tai jopa suolisto­sairaudesta

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tokmanni myy juhannustorttua, joka näyttää aivan runebergintortulta – soitimme, ja sitten paljastui jotain vielä järkyttävämpää

    2. 2

      Maailman parhaaksi valittua suomalaista tv-sarjaa on pidetty kommunistien propagandana ja suuruudenhulluuden huipentumana

      Tilaajille
    3. 3

      Katajanokalla on niin erityislaatuinen 355-neliöinen jugendasunto, ettei sen arvoa voi mitata rahassa

    4. 4

      Väestöliitto jakoi ihmiset kahteen tyyppiin sen mukaan, kuinka he käyttäytyvät parisuhteessa – Testaa, kumpaan ryhmään kuulut

    5. 5

      Suomalaisten keskipalkka kahdeksanneksi korkein Euroopassa, listaus näyttää 32:n maan palkkaerot

    6. 6

      Kieli viestii voinnistasi: Nämä merkit kielessä kertovat stressistä, puutos­tiloista tai jopa suolisto­sairaudesta

      Tilaajille
    7. 7

      Toistakymmentä ihmistä jahtasi epäiltyä kissavarasta Vallilassa keskellä yötä – 21-vuotias Boris-kissa löytyi punavuorelaisesta galleriasta

    8. 8

      Taapero, parisuhde kriisissä ja rakennus­työmaa – Kun kuukautiset olivat myöhässä, kolmen lapsen äidillä oli edessään kipeä ratkaisu

      Tilaajille
    9. 9

      Omakotitalon saa pääkaupunkiseudulla jopa alle 100 000 eurolla – tällainen on halvimpien talojen kunto

    10. 10

      Poliisit tutkivat tunteja kuolleen vauvan tapausta New Yorkissa, ensi­hoitajat totesivat lapsen jo kuolleeksi – vasta oikeus­lääkäri tajusi, että kyseessä oli nukke

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mummotunnelissa pariudutaan perinteisellä tyylillä

      Tilaajille
    2. 2

      Psykologi Pertti Hakkarainen on kohdannut satoja raiskaajia ja sanoo, että monilla on heistä väärä käsitys – Siksi uhri ei voi tunnistaa tekijää etukäteen

      Tilaajille
    3. 3

      JVG:n jättihitti näkyy yhä somepäivityksissä, vaikka sen sanoitus on vuosien ajan ymmärretty väärin – VilleGalle paljastaa salaisuuden Häissä-kappaleen menestyksen taustalta

      Tilaajille
    4. 4

      1950-luvulla keksittiin poltto­moottori, joka olisi voinut leikata suuren osan autojen päästöistä, mutta sitä ei koskaan otettu laajasti käyttöön

      Tilaajille
    5. 5

      Nike sijoitti urheilumuoti­kauppaansa realistisen näköisen nais­malli­nuken, ja vihan, ilkeilyn ja kommentoinnin määrä kasvoi käsittämättömäksi

    6. 6

      Tokmanni myy juhannustorttua, joka näyttää aivan runebergintortulta – soitimme, ja sitten paljastui jotain vielä järkyttävämpää

    7. 7

      Ennennäkemätön romahdus yhdessä Suomen parhaista lukioista: 35 opiskelupaikkaa täyttämättä, sisään jopa 7,0:n keskiarvolla

    8. 8

      Onko toivo jo mennyt? HS:n erikoisartikkeli vie Amazoniaan, missä maailman keuhkot yskivät uhkaavasti

      Tilaajille
    9. 9

      MTV:n entinen päällikkö joutuu käräjille epäiltynä seksikumppaneiden salakuvaamisesta

    10. 10

      Tyhjenevä saksalais­kaupunki houkuttelee uusia asukkaita ilmaisella asumisella: Suomalainen pariskunta tarttui tarjoukseen

      Tilaajille
    11. Näytä lisää