Oppositiopuolueiden arvostelu on jatkunut pitkälti samasta asetelmasta kuin tiistaina. Oppositio kritisoi hallitusta menojen lisäyksistä ja erilaisten verojen korotuksista.
Hallituksen talouspoliittisia linjauksia moitittiin löperöiksi ja hallituksen tavoitetta 60 000 uuden työllisen saamisesta Suomeen pidettiin suhdannesyistä epärealistisena, koska hallitusohjelmassa ei esitetty selkeitä keinoja, joilla tuohon tavoitteeseen päästään.
Rinne vastaili muistuttaen että tehtävä ei ole helppo, mutta että yhtäkään keinoa ei jätetä tutkimatta.
Tämän jälkeen Rinne muistutti yhä uudelleen siitä, että hallitusohjelmassa on perälautoja, joissa pysyviä menolisäyksiä tarkastetaan, jos niiden rahoittamiseksi välttämätön työllisyyden paraneminen ei toteudu kaavaillun mukaisesti.
Muutoin keskustelu aaltoili teemasta toiseen kunkin kansanedustajan omaksi kokemien aihepiirien mukaan.
”Tässä käydään maan ja taivaan välillä kaikki asiat läpi”, konkarikansanedustaja Ilkka Kanervahttps://www.hs.fi/haku/?query=ilkka+kanerva (kok) tiivisti keskustelun tunnelman. Näin ollen oli hänen mukaansa turha enää lisätä soppaan keskustelua hallitusohjelman ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.
Järkevän keskustelun mahdollisuutta heikensi Kanervan mielestä sekin, että moni vastuuministeri ei keskustelun toisena päivänä ollut eduskunnan täysistunnossa paikalla.
Kokoomuksen kansanedustaja Jukka Koprahttps://www.hs.fi/haku/?query=jukka+kopra laski peräti yhdeksän ministerin olevan poissa toisen päivän keskusteluista.
”Uimarannallako he ovat aurinkoa ottamassa?” hän kysyi.
Vasemmistoliiton Hanna Sarkkinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=hanna+sarkkinen selitti poissaolojen johtuvan siitä, että ministereillä on Suomen EU-puheenjohtajuuteen liittyviä menoja.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpohttps://www.hs.fi/haku/?query=petteri+orpo jatkoi tiistaina aloittamaansa hallitusohjelman moittimista siitä, että sen talouspolitiikka on rakennettu ”höttöiselle” pohjalle.
Orpon mukaan hallitusohjelma voi johtaa lopulta siihen, että nykyisiäkin etuja joudutaan leikkaamaan.
”Tuokaa minulle yksi ekonomisti, joka puoltaa tätä talouspoliittista linjaa. Ei löydy”, Orpo väitti.
Pääministeri Rinne vastasi Orpolle, että hallitusohjelma jättää hallitukselle 300 miljoonaa euroa pelivaraa ja että pysyvien menojen lisäyksiä vastaan on tehty verojen korotuksia ja muita toimia.
Vuonna 2020 tilannetta arvioidaan toteutuneen kehityksen perusteella. Silloin määritellään, mitä pysyville menoille muuttuneessa tilanteessa ehkä tehdään, jos tavoitteet eivät täyty, Rinne sanoi.
Rinteen mukaan hallitusohjelman talouspolitiikka edustaa vastasyklisen talouspolitiikan periaatteita, jota nykyinen kansainvälinen keskustelu suosittaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Rannehttps://www.hs.fi/haku/?query=lulu+ranne arvosteli hallitusohjelmaa siitä, että hallituksen panostukset ilmaston lämpenemistä vastaan estävät lasten hankkimisen Suomessa.
”Hallitus on ajamassa Suomea ahdinkoon”, Ranne sanoi.
Hänen mukaansa Suomella ei ole varaa sekä ilmastotoimiin että lapsimyönteiseen politiikkaan. ”Suomessa on siis estettävä elinkustannusten nousu.”
Moni kansanedustaja korosti vastauksissaan Ranteelle sitä, että ilmastotoimia tehdään nimenomaan lasten tulevaisuuden varalle.
Vihreiden Iiris Suomelan https://www.hs.fi/haku/?query=iiris+suomelanmukaan hiilineutraalisuudessa kysymys on siitä, onko maailma enää tulevaisuudessa elinkelpoinen, vai sellainen, joista lapset joutuu vuosikymmeniä kärsimään.
”Se on meidän lasten ja ihmisten tulevaisuuden takia se ilmastopolitiikka”, Suomela selitti.
Keskustelun yllättävimmästä avauksesta vastasi kokoomuksen taloustuntija Juhana Vartiainenhttps://www.hs.fi/haku/?query=juhana+vartiainen.
Hän ehdotti, että valtion omaisuutta myytäisiin kymmenellä miljardilla eurolla ja että tämä summa annettaisiin yliopistojen pääomittamiseen.
”Miettikääpä sitä näiden maapähkinärahojen sijasta”, Vartiainen sanoi.
Oppositiossa moni on vastustanut hallitusohjelman linjausta siitä, että hallitus myisi neljän vuoden aikana valtion yhtiöomistuksia kolmen miljardin euron edestä.
Vartiaisen mukaan Juha Sipilänhttps://www.hs.fi/haku/?query=juha+sipilan (kesk) hallituksen aikana työllisyyden nousu tuli osittain itsestään suhdanneloikan ansiosta vuosina 2017 ja 2018.
Työttömille ”keppiä” antamalla saatiin Vartiaisen mukaan aikaan ”ehkä 40 000 työllisen kasvu”.
”Mutta nyt ei voida laskea mitään minkään suhdanneautomatiikan varaan. Koko 60 000 pitää tehdä erilaisilla reformeilla.”
Vartiaisen arvion mukaan työmarkkinajärjestöiltä on turha pyytää työllisyyttä lisääviä uudistusehdotuksia, koska ne ovat perinteisesti vastustaneet toimia, joilla työllisyyttä saadaan ylös.
Rinne vastasi tähän lupaamalla, että hallituksessa mitään keinoja työllisyyden parantamiseksi ei suljeta ennalta pois.
HS seurasi keskustelua hetki hetkeltä aiemmin päivällä. Lue seuranta täältä:
Suora lähetys jatkuu, HS-seuranta keskustelusta loppuu
Keskustan Hannu Hoskosen puhuessa keskustelussa oli jonossa 57 puheenvuoropyyntöä. HS:n seuranta hallitusohjelmasta käytävästä keskustelusta päättyy keskiviikon osalta tähän. Eduskunta äänestää torstaina Antti Rinteen hallituksen luottamuksesta.
"Pian kehyskunnissa ei kenellekään ole varaa asua." Kokoomuksen Heikki Vestman varoitti hallitusta ruuhkamaksujen sallimisen vaaroista.
Ensimmäisen kauden kansanedustaja Heikki Vestman (kok) Sipoosta maalaili puheenvuorossaan uhkakuvia siitä, miten ruuhkamaksut Uudellemaalle mahdollistava laki voisi heikentää kehyskuntalaisten elinmahdollisuuksia.
Samoin Vestman kertoi vastustavansa polttoaineiden veronkorotuksia. Hänen mukaansa nämä maksut ja veronkorotukset osuvat erityisesti ahkeriin pieni- ja keskituloisiin ja näiden ihmisten verotus kiristyy.
Pääministeri Antti Rinne (sd) vastasi korjaavansa Vestmanin puheen ”vaihtoehtoisen todellisuuden maailmaa”.
”Pieni- ja keskituloisten verotus tulee keventymään”, Rinne sanoi.
Hän korosti sitä, että polttoaineiden osalta korotukset vastaavat hallituskaudella vain normaalia kuluttajahintojen normaalia korotusta.
Rkp:n kansanedustaja Anders Adlercreutz lohdutti Vestmania sillä, että jos hallitus päättää säätää lain ruuhkamaksujen sallimisesta, niin näiden maksujen tasosta päättävät kaupungit.
”Eli maksut ovat pitkälti taitavien kokoomuspoliitikkojen käsissä. Maksut tulevat, jos kokoomuspoliitikot sitä haluavat.”
Adlercreutz kiinnitti huomiota myös siihen, että Vestman paheksui sekä bensaverojen korotuksia että ruuhkamaksuja, jotka eivät perustu kulutukseen.
Tässä logiikka hänestä ontui.
Jatkopuheenvuoroissa Vestmanin piti selvänä, että jos hallitus säätää ruuhkamaksulain, Uudenmaan kaupungit tulevat myös sitä käyttämään.
Hän ihmetteli, eivätkö keskustelijat tunne maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-suunnitelmaa, joka voisi toteutuessaan tarkoittaa hänen mukaansa jopa 1600 euron lisävuosikustannusta kehyskuntalaiselle.
”Ette tunne Uudenmaan työtätekevien arkea”, Vestman vastasi keskustan Mikko Kärnälle, joka piti hyvänä sitä, että miljardien eurojen arvoisen joukkoliikenteen käyttöön Uudellamaalla kannustetaan.
Vestman muistutti, että kehyskunnissa asuvien elämä on erilaista kuin Kalliossa.
”Jos päätätte ruuhkamaksulaista, vastuu on teidän”, hän varoitti hallitusta.
Vestmanin mukaan ruuhkamaksut lisäävät eriarvoisuutta Uudellamaalla.
”Ymmärrän,että tämä sopii helsinkiläisille. Pian kehyskunnissa ei ole enää kenelläkään varaa asua.”
Vartiainen: Myydään valtion omaisuutta 10 miljardilla ja annetaan rahat yliopistoille: "Miettikääpä sitä näiden maapähkinärahojen sijasta!"
Puheenvuoronsa aluksi kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen ehdotti, että valtion omaisuutta myytäisiin 10 miljardilla eurolla ja pääomitetaan tällä summalla yliopistoja.
"Miettikääpä sitä näiden maapähkinärahojen sijasta!"
Vartiainen perää hallitukselta uudistuksia, jotka voisivat nostaa työllisyyttä. Hänen mukaansa sellaisia ei hallitusohjelmassa ole, eikä suhdanteesta ole apua odotettavissa.
"Meillä ei enää ole näköpiirissä sellaista elpymisloikkaa työllisyydessä ja tuotannossa, joka oli 2017 ja 2018", hän sanoo.
"Sipilän hallituksen aikana työllisyyden nousu tuli osittain itsestään. Saatiin aikaan ehkä 40 000 työllisen kasvu. Mutta nyt ei voida laskea mitään minkään suhdanneautomatiikan varaan. Koko 60 000 pitää tehdä erilaisilla reformeilla."
Vartiaisen mukaan hallituksen ajatuksena näyttää olevan, että työllisyyttä lisäävät uudistukset tilataan työmarkkinajärjestöiltä.
"Mutta nämä järjestöt ovat Suomessa ja muuallakin vastustaneet näitä toimia, joilla työllisyyttä saadaan ylös", Vartiainen sanoo.
Vartiainen kertoi kirjoittaneensa epäilyistään siitä, että 60 000 uuden työllisen tavoitteeseen ei tässä suhdannetilanteessa enää päästä, kun hallitusohjelmassa ei ole yhtään konkreettista keinoa, jolla tavoitetta edistäisi.
Sanojensa vakuudeksi Vartiainen luki bloginsa kommettiosioon keskustan hallitusneuvottelija Vesa Vihriälän kommentin, jossa Vihriälä myönsi, ettei konkreettisia keinoja hallitusohjelmassa esitetä.
"Luitte vain osan Vihriälän vastauksesta, ja olette aivan liian hätäinen arvioinnissanne", pääministeri Antti Rinne vastasi edustaja Vartiaiselle.
Vastaus sai aikaan naurunremahduksen salissa.
Hän viitasi hallitusohjelman perälautoihin eli toimiin, joihin hallitus on sopinut ryhtyvänsä, jos työllistämistavoite ei näytä täyttyvän.
"Plus 60 000 on kova tavoite", Rinne sanoi. Hän kertoi ymmärtävänsä täysin, jos tavoitetta pidetään haastavana.
Erilaisten keinovalikoiman osalta Rinne kertoi hallituksen olevan avoimin mielin.
"Mitään keinoja ei suljeta ennalta pois. Voitte olla rauhassa edustaja Vartiainen ,kyllä tämä tulee toteutumaan ihan hyvin."
Pidettyjä puheenvuoroja 75, puheenvuoropyyntöjä jäljellä nyt 74 kappaletta.
Hallitusohjelmasta haluaa lausua vielä moni.
Ilkka Kanervan mukaan keskustelu ulko- ja turvallisuuspolitiikasta on mahdotonta keskustelun sekavuuden ja ministerien poissaolojen tähden : "Tässä käydään maan ja taivaan välillä kaikki asiat läpi"
Eduskunnan konkariedustaja Ilkka Kanerva (kok) moitti toisen päivän hallitusohjelmakeskustelua siitä, että siinä oli lukuisten pienten ja suurien teemojen ja ministerien poissaolojen takia käytännössä mahdotonta käydä keskustelua ulko- ja turvallisuuspolitiikasta
"Tässä käydään maan ja taivaan välillä kaikki asiat läpi", Kanerva sanoi.
Kanervan mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikka jää keskustelussa jalkoihin.
"Tämä on huomattavan huono keskustelukulttuurin malli", Kanerva sanoi.
Hän pyysi puhemiestä ottamaan huomiion miten keskustelukulttuuria voisi tältä osin jatkossa parantaa.
Käytännössä tähän voisi puuttua puhemiesneuvostossa.
Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko: 25-34-vuotiaiden korkeakoulutettujen osuus tarkoitus nostaa 50 prosenttiin nykyisestä 41 prosentista.
Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk) otti kantaa työllisyyshuoliin summaamalla tulkintanaan sen, että "koulutuksella, tutkimuksella ja osaamisella on joka tapauksessa keskeinen rooli".
Saarikko korosti kolmea asiaa. Ensinäkin sitä, että opiskelijan koulutuksen saavutettavuuteen opiskelijan oikeutena panostetaan ja toiseksi sitä, että korkeakouluille tarjotaan oikeutta kehittää vakaasti työrauhan oloissa omia uudistuksia.
Kolmas tärkeä työllisyyden parantamiseen keskittyvä hallituksen koulutustoimi on Saarikkon mukaan korkeakoulutettujen määrän kasvattaminen.
Saarikkon mukaan hallitusohjelma linjaa, että 25-34-vuotiaiden korkeakoulutettujen osuus tulisi nostaa 50 prosenttiin nykyisestä 41 prosentista.
Kokoomuksen Kopra syyttää hallitusta parlamentarismin halveksunnasta: "Missä on hallituksen yhdeksän ministeriä, uimarannalla aurinkoako ottamassa?"
Kokoomuksen edustaja Jukka Kopra moitti hallitusta siitä, että yhdeksän ministeriä oli poissa hallitusohjelman toisen päivän keskustelusta ja kysyi missä nuo ministerit ovat:
”Uimarannallako aurinkoa ottamassa?”
Kopran mukaan kyseessä oli parlamentarismin halveksunta, koska kyseessä oli tärkeä keskustelu hallitusohjelmasta.
Vasemmistoliiton 1. varapuheenjohtaja Hanna Sarkkinen vastasi Kopralle moittien häntä populistiseksi.
Hän vetosi vastauksessaan siihen, että poissaolevilla ministerillä on erilaisia Suomen EU-puheenjohtajuuteen liittyviä tehtäviä.
Petteri Orpo ja Antti Rinne ottivat taas yhteen taloudesta: "Tuokaa yksikin ekonomisti, joka puoltaa tätä talouspoliitista linjaa. Ei löydy", Orpo ruoski.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo jatkoi yhä hallitusohjelman moittimista sen talouslinjauksista.
”Talouspolitiikka on rakennettu höttöiselle pohjalle. Tämä hallitusohjelma ei toimi.”
Orpon mukaan hallituksen ohjelma voi johtaa velkakierteiseen ja siihen, että pahimmillaan nykyisiäkin etuja joudutaan leikkaamaan.
Hän peräänkuulutti pikaisia uusia talouden kasvuun johtavia toimia, kun Suomen Pankkikin oli tuoreessa arvioissaan ollut huolissaan talouden hiljentymisestä.
”Tuokaa minulle yksi ekonomisti joka puoltaa tätä talouspoliittista linjaa. Ei löydy!”, Orpo jyrähti.
Pääministeri Antti Rinne (sd) vastasi Orpolle toteamalla, että hän on jo useaan otteeseen esittänyt ”hyvin selkeästi” miten ohjelma antaa 1,9 ,miljardia euroa pelivaraa , josta jää 300 miljoonaa euroja varoja.
Näiden lisäksi pysyvien menojen lisäyksiä vastaan on tehty verojen korotuksia ja muita toimia, Rinne selitti.
Vuonna 2020 tilannetta arvioidaan toteutuneen kehityksen perusteella ja silloin määritellään, mitä pysyville menoille muuttuneessa tilanteessa ehkä tehdään, jos tavoitteet eivät täyty, Rinne sanoi.
Hän suositti Orpolle tutustumista kansainväliseen talouskeskusteluun.
Hänen mukaansa hallitusohjelman talouspolitiikka edustaa juuri sitä vastasyklisen talouspolitiikan periaatteita, jota nykyinen kansainvälinen keskustelu nimenomaan suosittaa.
Kokoomuksen Terhi Koulumies moitti hallitusohjelman unohtaneen Helsingin
Kokoomuksen kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Terhi Koulumies olisi toivonut hallitukselta panostusta Helsingin designmuseoon ja valitteli sitä, että Helsinkiä ei ole otettu hallitusohjelmassa juurikaan huomioon.
Sdp:n edustaja, itähelsinkiläinen Eveliina Heinäluoma kehotti Helsingin asemasta huolestuneita perehtymään erityisesti hallitusohjelman lähiöiden kehitystä koskevaan ohjelmaan. "Tämä jos mikä on kaupunkipolitikkaa", Heinäluoma sanoi.
Hän kehotti kokoomusta ja perussuomalaisia liittymän mukaan lähiötalkoisiin.
Perussuomalaisten Lulu Ranne moitti hallitusta siitä, että hallituksen panostukset ilmaston lämpenemistä vastaan estävät lasten hankkimisen Suomessa
”Aloitan alusta, eli vauvoista”, perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne sanoi. Hän piti vauvattomuutta koko länsimaiden haasteena.
Hallituksen tavoitteet ovat erittäin hyviä, mutta kaukana arjesta, Ranne arvioi. Hän moitti hallitusta siitä, että perheiden perustaminen on ilmastovastainen teko hallitusohjelman perusteella.
”Hallitus on ajamassa Suomea ahdinkoon”, Ranne sanoi.
Hänen mukaansa Suomella ei ole varaa sekä ilmastotoimiin että lapsimyönteiseen politiikkaan.
”Suomessa on siis estettävä elinkustannusten nousu.”
Aiheesta käytiin debattia.
Vihreiden Iiris Suomelan mukaan hiilineutraalisuudessa kysymys on siitä, onko maailma enää tulevaisuudessa elinkelpoinen, vai sellainen, joista lapset joutuu vuosikymmeniä kärsimään.
"Se on meidän lasten ja ihmisten tulevaisuuden takia se ilmastopolitiikka."
Vasemmistoliiton Katja Hänninen muistutti siitä, kuinka hallitus korottaa erilaisia lapsiperhetukia ja toteuttaa historiallisen maksuttoman toisen asteen uudistuksen.
"Tämä on lapsiperheystävällinen hallitus."
Perussuomalaisten Ville Tavio oli huolissaan öljylämmitteisten omakotitalojen energiaremonteista ja siitä, kuka joutuu näiden remonttien maksumieheksi.
Keskustan kansanedustaja Hilkka Kempin mukaan hallitusta ei voi kutsua sosialistihallitukseksi ”edes hyvin nukutun yön jälkeen”, hän sanoi.
Syyksi Kemppi mainitsi sen, että yrittäjien verotukseen tai pääomatulojen verotukseen ei puututtu. Kemppi myös korosti, että toisin kuin oppositio on pelotellut, hallitus ei nosta ansiotuloverotusta.
- Valtioneuvosto Seuraa
- Antti Rinne Seuraa
- Budjetti Seuraa
- Eduskunta Seuraa
- Hallitus Seuraa
- Juha-Pekka Raeste Seuraa
- Politiikka Seuraa
- Talous Seuraa
Kommentit