Politiikka
Rinteen hallituksen isosta avustajajoukosta nousi kohu: Näin Sdp:n puoluesihteeri perustelee valtiosihteerie
Pääministeri Antti Rinteen https://www.hs.fi/haku/?query=antti+rinteen(sd) viiden puolueen hallitus on saamassa huomattavasti suuremman joukon avustajia kuin Juha Sipilän https://www.hs.fi/haku/?query=juha+sipilan(kesk) hallituksen ministereillä oli.
Valtiosihteereitä on tulossa yhteensä 15 ja erityisavustajia noin 70. Pääministeri on saamassa seitsemän, muut puolueiden puheenjohtajat viisi ja loput ministerit kukin kolme avustajaa, kerrotaan Rinteen esikunnasta.
Edellisellä Juha Sipilän https://www.hs.fi/haku/?query=juha+sipilan(kesk) kolmen puolueen hallituksella oli neljä valtiosihteeriä ja 42 poliittista erityisavustajaa.
Myös ministereitä on Rinteen hallituksessa enemmän eli 19, kun Sipilän hallituksessa heitä oli lopulta 17.
Suuri avustajajoukko tarkoittaa myös suurempia menoja.
Ministereitten erityisavustajien palkkaus on valtioneuvoston kanslian mukaan 4 500–7 100 euroa kuukaudessa riippuen koulutuksesta ja kokemuksesta. Pääministerin valtiosihteerin palkka on yli 12 000 euroa ja muiden valtiosihteereiden noin 9 800 euroa kuukaudessa.
Kasvavista avustajakuluista on noussut julkisuudessa kohuhttps://www.iltalehti.fi/politiikka/a/9336b175-7f44-49ab-a42a-e4f77f86d070.
Miksi Rinteen hallitus päätti moninkertaistaa valtiosihteerien määrän ja kasvattaa huomattavasti avustajakuntaa?
”Valtionhallinto on iso koneisto. Asiat eivät saa seisahtua ja jäädä hoitamatta sen takia, ettei poliittinen valmistelu toimi”, selittää pääministeripuolue Sdp:n puoluesihteeri Antton Rönnholmhttps://www.hs.fi/haku/?query=antton+ronnholm.
Puolueet sopivat valtiosihteerien ja erityisavustajien määristä ja jakautumisesta puolueiden kesken hallitusneuvotteluissa. Asiaa valmistelivat puoluesihteerit omassa pöydässään.
Rönnholmin mukaan etenkin EU-puheenjohtajuuskausi teettää töitä vielä myös sen jälkeen, ja valtiosihteereitä tarvitaan eri kokouksiin sijaistamaan ministereitä. Siihen eivät erityisavustajat kelpaa.
”Kyllä meidän pitää saada EU-puheenjohtajuuskaudesta maksimaalisesti irti”, Rönnholm sanoo ja huomauttaa, että nyt avustajien määrissä palataan Sipilän kautta edeltäneiden hallitusten aikaan.
Myös kansainvälisessä vertailussa Suomen avustajakunnat ovat Rönnholmin mukaan pieniä, ja esimerkiksi Ruotsissa ollaan ”eri sfääreissä”. Yhdellä ministerillä on 8–9 erilaista poliittista avustavaa henkilöä”, sanoo Tukholmasta keskiviikkona tavoitettu Rönnholm.
Rönnholmin mukaan juuri edellisen hallituksen aikana kävi ilmi, että suuret uudistukset, kuten sote, edellyttävät huolellista valmistelua.
”Asiat pitää asettaa mittasuhteeseen. Mikä on se hinta, jos ne jumittuvat?”sanoo Rönnholm, joka on itsekin on ollut erityisavustajana sekä liikenne- ja viestintäministeriössä että valtiovarainministeriössä.
Kokemuksensa perusteella Rönnholm sanoo, että töitä erityisavustajilla kyllä riittää. ”Rekrytointi ei aina ole helppoa, sillä etenkään perheelliset eivät helposti lähde 16-tuntisia työpäiviä paiskimaan”, Rönnholm sanoo.
Rinteen hallituksen aikeita palkata enemmän avustajia kuin Sipilän hallitus on arvostellut esimerkiksi EK:n johtava asiantuntija Jukka Manninenhttps://www.hs.fi/haku/?query=jukka+manninen Twitterissä.
Mannisen mukaan puolueiden rahoitus on vääristynyt, kun esimerkiksi puoluetuki on laskenut, kun taas avustajien palkkausmenot ovat nousseet ja nousevat yhä.
Manninen vertaa tilannetta Jyrki Kataisen https://www.hs.fi/haku/?query=jyrki+kataisenhallitukseen, jossa oli myös 19 ministeriä, mutta yhteensä vain 48 valtiosihteeriä ja erityisavustajaa.
Hallitusneuvos Kari Peltonen https://www.hs.fi/haku/?query=kari+peltonenvaltioneuvoston kansliasta tähdentää, että puolueet ovat neuvotteluissaan itsenäisesti päättäneet uuden hallituksen avustajien määrän, vaikka pääministerin valtiosihteeri toimii valtioneuvoston kansliassa.
Peltonen muistuttaa kuitenkin, että poliittisten valtiosihteerien määrä on eri hallituksissa vaihdellut. Sipilän hallituksessa se painui poikkeuksellisen pieneksi, kun yhtä hallitusryhmää kohti oli vain yksi valtiosihteeri.
Sipilän hallitus korosti ensin niukkuutta ministereitten ja avustajien määrissä. Alkuun oli määrä tulla toimeen jopa 12–14 ministerillä, mutta lopulta päädyttiin 17:ään, kun esimerkiksi oikeus- ja työministerin yhdistelmäpestin saanut Jari Lindström https://www.hs.fi/haku/?query=jari+lindstrom(sin) uupui työtaakkansa alle.
”Tarkoitus aikoinaan oli, että poliittiset valtiosihteerit sidottaisiin ministereihin, ei niinkään ministeriryhmiin. Ja onhan nyt tulossa myös Suomen puheenjohtajakausi EU:ssa, joka teettää kovasti töitä”, Peltonen sanoo.
Valtiosihteerit nimittää valtioneuvosto, mutta erityisavustajat kutsuu töihin ministeri. Esimerkiksi elinkeinoministeri Katri Kulmuni https://www.hs.fi/haku/?query=katri+kulmuni(kesk) kutsui erityisavustajakseen hallintotieteen maisteri Kari Jääskeläisenhttps://www.hs.fi/haku/?query=kari+jaaskelaisen, joka aiemmin työskenteli liikenneministerin erityisavustajana.
Myös valtiovarainministeri Mika Lintilä https://www.hs.fi/haku/?query=mika+lintila(kesk) kertoi tiistaina erityisavustajistaan, joihin kuuluu muiden muassa oikeustieteen kandidaatti Jukka Ihanushttps://www.hs.fi/haku/?query=jukka+ihanus. Hän oli myös elinkeinoministeri Lintilän erityisavustajana edellisessä hallituksessa sekä aiemmin toimihenkilökeskusjärjestö STTK:ssa johtaja.
Tähän mennessä valtiosihteereistä on virallisesti nimitetty vasta pääministerin valtiosihteeri, joka on oikeustieteen kandidaatti Raimo Luomahttps://www.hs.fi/haku/?query=raimo+luoma. Luoma toimi tähän asti Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajana. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa valtiovarainministerin valtiosihteerinä sekä virkamiehenä työ- ja elinkeinoministeriössä.
Valtioneuvoston kansliaan on nimitetty valtiosihteeri pääministerin toimikaudeksi vuodesta 1990 lähtien. Pääministerin valtiosihteeri johtaa pääministerin lähimpänä apuna asioiden valmistelua valtioneuvostossa ja seuraa hallitusohjelman toteutumista.
Sisäministeri Maria Ohisalon https://www.hs.fi/haku/?query=maria+ohisalon(vihr) valtiosihteeriksi on tulossa eduskunnasta pudonnut Olli-Poika Parviainenhttps://www.hs.fi/haku/?query=olli-poika+parviainen, joka jo avusti Ohisaloa Luxemburgissa EU:n sisä- ja oikeusministerikokouksessa.
Keskustan valtiosihteereiksi olisivat Iltalehden mukaan https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/9336b175-7f44-49ab-a42a-e4f77f86d070pääsemässä eduskunnasta niinikään pudonneet Juha Rehulahttps://www.hs.fi/haku/?query=juha+rehula, Tuomo Puumala https://www.hs.fi/haku/?query=tuomo+puumalaja Kimmo Tiilikainenhttps://www.hs.fi/haku/?query=kimmo+tiilikainen.
Muille ministereille kuin pääministerille alettiin palkata valtiosihteereitä Matti Vanhasen https://www.hs.fi/haku/?query=matti+vanhasen(kesk) punamultahallituksen aikana vuonna 2005.
Valtiosihteeri on ministerin”oikea käsi” ja eräänlainen varaministeri, kun taas erityisavustajat hoitavat enemmän juoksevia asioita.
Poliittisten valtiosihteerien järjestelmä on herättänyt pitkin matkaa keskustelua ja arvostelua siitä, mikä on virkamiesten ja näiden ”varjovallankäyttäjien” työnjako, ja missä vaiheessa poliittinen ohjaus tulee kuvioihin esimerkiksi lakien valmistelussa.
Toisaalta hallituksia on paljon arvosteltu juuri heiveröisestä lainvalmistelusta. Sekä valtiosihteereille että erityisavustajille on riittänyt yllin kyllin töitä, koska myös uudistuksia on neljän vuoden vaalikausiin mahdutettu paljon.
Valtiosihteereitä on tulossa yhteensä 15 ja erityisavustajia noin 70. Pääministeri on saamassa seitsemän, muut puolueiden puheenjohtajat viisi ja loput ministerit kukin kolme avustajaa, kerrotaan Rinteen esikunnasta.
Edellisellä Juha Sipilän https://www.hs.fi/haku/?query=juha+sipilan(kesk) kolmen puolueen hallituksella oli neljä valtiosihteeriä ja 42 poliittista erityisavustajaa.
Myös ministereitä on Rinteen hallituksessa enemmän eli 19, kun Sipilän hallituksessa heitä oli lopulta 17.
Suuri avustajajoukko tarkoittaa myös suurempia menoja.
Ministereitten erityisavustajien palkkaus on valtioneuvoston kanslian mukaan 4 500–7 100 euroa kuukaudessa riippuen koulutuksesta ja kokemuksesta. Pääministerin valtiosihteerin palkka on yli 12 000 euroa ja muiden valtiosihteereiden noin 9 800 euroa kuukaudessa.
Kasvavista avustajakuluista on noussut julkisuudessa kohuhttps://www.iltalehti.fi/politiikka/a/9336b175-7f44-49ab-a42a-e4f77f86d070.
Miksi Rinteen hallitus päätti moninkertaistaa valtiosihteerien määrän ja kasvattaa huomattavasti avustajakuntaa?
”Valtionhallinto on iso koneisto. Asiat eivät saa seisahtua ja jäädä hoitamatta sen takia, ettei poliittinen valmistelu toimi”, selittää pääministeripuolue Sdp:n puoluesihteeri Antton Rönnholmhttps://www.hs.fi/haku/?query=antton+ronnholm.
Puolueet sopivat valtiosihteerien ja erityisavustajien määristä ja jakautumisesta puolueiden kesken hallitusneuvotteluissa. Asiaa valmistelivat puoluesihteerit omassa pöydässään.
Rönnholmin mukaan etenkin EU-puheenjohtajuuskausi teettää töitä vielä myös sen jälkeen, ja valtiosihteereitä tarvitaan eri kokouksiin sijaistamaan ministereitä. Siihen eivät erityisavustajat kelpaa.
”Kyllä meidän pitää saada EU-puheenjohtajuuskaudesta maksimaalisesti irti”, Rönnholm sanoo ja huomauttaa, että nyt avustajien määrissä palataan Sipilän kautta edeltäneiden hallitusten aikaan.
Myös kansainvälisessä vertailussa Suomen avustajakunnat ovat Rönnholmin mukaan pieniä, ja esimerkiksi Ruotsissa ollaan ”eri sfääreissä”. Yhdellä ministerillä on 8–9 erilaista poliittista avustavaa henkilöä”, sanoo Tukholmasta keskiviikkona tavoitettu Rönnholm.
Rönnholmin mukaan juuri edellisen hallituksen aikana kävi ilmi, että suuret uudistukset, kuten sote, edellyttävät huolellista valmistelua.
”Asiat pitää asettaa mittasuhteeseen. Mikä on se hinta, jos ne jumittuvat?”sanoo Rönnholm, joka on itsekin on ollut erityisavustajana sekä liikenne- ja viestintäministeriössä että valtiovarainministeriössä.
Kokemuksensa perusteella Rönnholm sanoo, että töitä erityisavustajilla kyllä riittää. ”Rekrytointi ei aina ole helppoa, sillä etenkään perheelliset eivät helposti lähde 16-tuntisia työpäiviä paiskimaan”, Rönnholm sanoo.
Rinteen hallituksen aikeita palkata enemmän avustajia kuin Sipilän hallitus on arvostellut esimerkiksi EK:n johtava asiantuntija Jukka Manninenhttps://www.hs.fi/haku/?query=jukka+manninen Twitterissä.
Mannisen mukaan puolueiden rahoitus on vääristynyt, kun esimerkiksi puoluetuki on laskenut, kun taas avustajien palkkausmenot ovat nousseet ja nousevat yhä.
Manninen vertaa tilannetta Jyrki Kataisen https://www.hs.fi/haku/?query=jyrki+kataisenhallitukseen, jossa oli myös 19 ministeriä, mutta yhteensä vain 48 valtiosihteeriä ja erityisavustajaa.
Hallitusneuvos Kari Peltonen https://www.hs.fi/haku/?query=kari+peltonenvaltioneuvoston kansliasta tähdentää, että puolueet ovat neuvotteluissaan itsenäisesti päättäneet uuden hallituksen avustajien määrän, vaikka pääministerin valtiosihteeri toimii valtioneuvoston kansliassa.
Peltonen muistuttaa kuitenkin, että poliittisten valtiosihteerien määrä on eri hallituksissa vaihdellut. Sipilän hallituksessa se painui poikkeuksellisen pieneksi, kun yhtä hallitusryhmää kohti oli vain yksi valtiosihteeri.
Sipilän hallitus korosti ensin niukkuutta ministereitten ja avustajien määrissä. Alkuun oli määrä tulla toimeen jopa 12–14 ministerillä, mutta lopulta päädyttiin 17:ään, kun esimerkiksi oikeus- ja työministerin yhdistelmäpestin saanut Jari Lindström https://www.hs.fi/haku/?query=jari+lindstrom(sin) uupui työtaakkansa alle.
”Tarkoitus aikoinaan oli, että poliittiset valtiosihteerit sidottaisiin ministereihin, ei niinkään ministeriryhmiin. Ja onhan nyt tulossa myös Suomen puheenjohtajakausi EU:ssa, joka teettää kovasti töitä”, Peltonen sanoo.
Valtiosihteerit nimittää valtioneuvosto, mutta erityisavustajat kutsuu töihin ministeri. Esimerkiksi elinkeinoministeri Katri Kulmuni https://www.hs.fi/haku/?query=katri+kulmuni(kesk) kutsui erityisavustajakseen hallintotieteen maisteri Kari Jääskeläisenhttps://www.hs.fi/haku/?query=kari+jaaskelaisen, joka aiemmin työskenteli liikenneministerin erityisavustajana.
Myös valtiovarainministeri Mika Lintilä https://www.hs.fi/haku/?query=mika+lintila(kesk) kertoi tiistaina erityisavustajistaan, joihin kuuluu muiden muassa oikeustieteen kandidaatti Jukka Ihanushttps://www.hs.fi/haku/?query=jukka+ihanus. Hän oli myös elinkeinoministeri Lintilän erityisavustajana edellisessä hallituksessa sekä aiemmin toimihenkilökeskusjärjestö STTK:ssa johtaja.
Tähän mennessä valtiosihteereistä on virallisesti nimitetty vasta pääministerin valtiosihteeri, joka on oikeustieteen kandidaatti Raimo Luomahttps://www.hs.fi/haku/?query=raimo+luoma. Luoma toimi tähän asti Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajana. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa valtiovarainministerin valtiosihteerinä sekä virkamiehenä työ- ja elinkeinoministeriössä.
Valtioneuvoston kansliaan on nimitetty valtiosihteeri pääministerin toimikaudeksi vuodesta 1990 lähtien. Pääministerin valtiosihteeri johtaa pääministerin lähimpänä apuna asioiden valmistelua valtioneuvostossa ja seuraa hallitusohjelman toteutumista.
Sisäministeri Maria Ohisalon https://www.hs.fi/haku/?query=maria+ohisalon(vihr) valtiosihteeriksi on tulossa eduskunnasta pudonnut Olli-Poika Parviainenhttps://www.hs.fi/haku/?query=olli-poika+parviainen, joka jo avusti Ohisaloa Luxemburgissa EU:n sisä- ja oikeusministerikokouksessa.
Keskustan valtiosihteereiksi olisivat Iltalehden mukaan https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/9336b175-7f44-49ab-a42a-e4f77f86d070pääsemässä eduskunnasta niinikään pudonneet Juha Rehulahttps://www.hs.fi/haku/?query=juha+rehula, Tuomo Puumala https://www.hs.fi/haku/?query=tuomo+puumalaja Kimmo Tiilikainenhttps://www.hs.fi/haku/?query=kimmo+tiilikainen.
Muille ministereille kuin pääministerille alettiin palkata valtiosihteereitä Matti Vanhasen https://www.hs.fi/haku/?query=matti+vanhasen(kesk) punamultahallituksen aikana vuonna 2005.
Valtiosihteeri on ministerin”oikea käsi” ja eräänlainen varaministeri, kun taas erityisavustajat hoitavat enemmän juoksevia asioita.
Poliittisten valtiosihteerien järjestelmä on herättänyt pitkin matkaa keskustelua ja arvostelua siitä, mikä on virkamiesten ja näiden ”varjovallankäyttäjien” työnjako, ja missä vaiheessa poliittinen ohjaus tulee kuvioihin esimerkiksi lakien valmistelussa.
Toisaalta hallituksia on paljon arvosteltu juuri heiveröisestä lainvalmistelusta. Sekä valtiosihteereille että erityisavustajille on riittänyt yllin kyllin töitä, koska myös uudistuksia on neljän vuoden vaalikausiin mahdutettu paljon.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Valtioneuvosto Seuraa
- Juha Sipilä Seuraa
- Politiikka Seuraa
- Marjukka Liiten Seuraa
Kommentit