Politiikka |HS seuraa

Halla-aho: Populistiset liikkeet tuoneet Eurooppaan pitkä­kestoisen muutoksen, ”johon kannattaisi henkisesti valmistautua” – HS seurasi Kultaranta-keskustelua

Pääministeri Antti Rinne ja perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho keskustelivat Kultarannassa turvallisuudesta.

Voivatko kansallismieliset pureutua globaaleihin ongelmiin?

Rinne tivaa Halla-aholta Schengen-sopimuksesta

Halla-aho: Tässä ei käydä hyvien ja pimeiden voimien kamppailua

Naantali

Presidentti Sauli Niinistön isännöimät Kultaranta-keskustelut jatkuivat maanantaina keskustelulla eurooppalaisesta turvallisuudesta.

Pääministeri Antti Rinne (sd) ja perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sivusivat tilaisuudessa tuttuja teemoja: Schengen-sopimusta, EU:n puolustusyhteistyötä, nationalismia, ilmastonmuutosta ja Afrikka-suhteita.

”Tästä pitää uskaltaa puhua suoraan. Meidän etumme on, että autamme Afrikkaa kehittymään”, Rinne sanoi.

Kiivaimmat puheenvuorot syntyivät siirtolaisuudesta ja Schengen-sopimuksesta.

”Jos 100–200 miljoonaa ihmistä lähtee Afrikasta liikkeelle, pistämmekö rautaa rajalle ja estämme tänne tulemasta vai mitä meidän pitää tehdä?” Rinne kysyi Halla-aholta.


Halla-ahon mukaan Schengen-järjestelmää pitäisi uudistaa niin, että laittoman siirtolaisuuden torjunta olisi laillinen peruste sisärajavalvonnan palauttamiseksi. Rinne ei pitänyt tätä hyvänä ratkaisuna.

Sekä Rinne että Halla-aho kertoivat olevansa huolissaan Euroopan sananvapauden ja demokratian tilasta. Tosin syyt huoleen poikkeavat.

Rinne mainitsi esimerkiksi tuomioistuinten politisoitumisen ja vapaan lehdistön rajoittamisen. Halla-aho taas arvosteli ”liberaalin ajattelun hegemoniaa”.

Halla-ahon mukaan eri puolilla Eurooppaa demokraattisten vaalien tuloksia pidetään ongelmallisena ja samalla demonisoidaan äänestäjiä. ”Ikään kuin demokratia uhkaisi demokratiaa.”


Populistisiin liikkeisiin on suhtauduttu normaalin kehityskulun häiriönä ja ajateltu, että liikkeet menevät ajan mittaan ohitse, Halla-aho sanoi. Sen sijaan kyseessä voi hänen mukaansa olla pitkäaikainen muutos.

”Tämä on skenaario, johon kannattaisi henkisesti valmistautua paremmin kuin on nyt tehty. Pitäisi muistaa se, ettei tässä käydä mitään hyvien voimien ja pimeyden voimien kamppailua.”

Kansallismielisyys herätti keskustelua Kultaranta-keskustelujen kutsuvieraissakin.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen kysyi Halla-aholta, minkälaisena kansainvälisen yhteistyön lähtökohtana hän pitää kansallismielisten arvojen paremmuuden korostamista.

”En kerta kaikkiaan pysty näkemään minkäänlaista ristiriitaa kansallismielisyydessä ja kansainvälisessä yhteistyössä”, Halla-aho vastasi.


Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mukaan kansallisvaltioiden roolin korostaminen on vääränlaista politiikkaa aikakaudella, jolla pitäisi ratkaista globaaleja ongelmia. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah taas huomautti, ettei terve kansallismielisyys ole paha asia.

”Silloin hurrataan jääkiekon maailmanmestaruudelle ja ollaan ylpeitä omasta isänmaasta. Sitten kun puhutaan nationalismista, äärimielisestä kansallismielisyydestä, asetutaan toisten yläpuolelle.”

Sdp:n veteraanipoliitikko Erkki Tuomioja taas esitti kysymyksen: tarkoittavatko Halla-ahon puheet ”demonisoinnista”, että Euroopan tulee vaieta esimerkiksi siitä, että Yhdysvaltojen presidentti irtautuu kansainvälisistä sopimuksista ja Turkissa pannaan oppositiokansanedustajia vankilaan ja mitätöidään vaalituloksia?

”Tuomioja ymmärsi nyt päin seiniä sen, mitä sanoin. En suinkaan puolustanut sitä kehitystä, mikä esimerkiksi Turkissa on käynnissä”, Halla-aho vastasi Tuomiojalle.

Keskustelussa Rinne ja Halla-aho ottivat myös kantaa EU:n puolustusyhteistyön syventämiseen. Tämä on asia, jota esimerkiksi komissio toivoo Suomen edistävän pian alkavalla puheenjohtajuuskaudellaan.

”Luulen, että Suomen kanta tähän pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön tulee olemaan aika pragmaattinen. Se on kulkuväylien ja hankintojen kautta yhteistyön hakemista”, Rinne sanoi.


Sunnuntaisessa keskustelussa presidentti Niinistö esitti tapahtuman päävieraalle, Saksan liittopresidentille Frank-Walter Steinmeierille, kysymyksen siitä, minkälainen on unioni, jonka turvallisuus perustuu ulkoiseen apuun. Tätä kysymystä myös panelistit pohtivat.

”Oleellista on, että kaikki unionin jäsenmaat arvioisivat samalla tavalla unionin turvallisuuspoliittista ulottuvuutta”, Rinne sanoi. Hänen mukaansa tämä pätee retorisella tasolla kohtalaisen hyvin mutta konkretia puuttuu.

Halla-ahon mukaan ongelma on edelleen se, että lähes kaikki EU-maat ovat myös Nato-maita. Hänen on vaikea nähdä, että Natoon kuuluvilla EU-jäsenillä olisi halukkuutta kehittää EU:n omia, Natolle päällekkäisiä puolustusvelvoitteita.

”En pidä järkevänä asiana, jos Suomi ripustautuu sellaisiin tulkinnanvaraisiin ja epämääräisiin turvallisuustakuisiin.”

Sotilaallinen liittoutumattomuus ja siihen liittyvä uskottava oma puolustus pysyvät Rinteen mukaan Suomen turvallisuuspoliittisena ratkaisuna vielä pitkään.

Kutsuvieraille ja median edustajille pidettävän keskustelun puhujina olivat myös Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola ja Helsingin Sanomien Berliinin-kirjeenvaihtaja Anna-Liina Kauhanen.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskittyvät Kultaranta-keskustelut järjestetään seitsemättä kertaa.



Tapahtumaan osallistuu noin sata kutsuvierasta, joiden joukossa on poliitikkoja ja eri alojen asiantuntijoita.

Helsingin Sanomat seurasi tilaisuutta paikalla presidentin kesäasunnolla Naantalissa.

Näin keskustelu eteni:

Keskustelijat pohtivat lopuksi tarvitaanko intressipohjaista ulkopolitiikkaa

Kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok) esitti kysymyksen siitä, riittääkö arvopohjainen ulkopolitiikka. "Pitäisikö sen rinnalla olla myös toinen raide, joka pyrkisi lähestymään asioita erilaisten intressien pohjalta?"

"Molempiä ulottuvuuksia tarvitaan", Rinne sanoi.

"Se oli virkistävä puheenvuoro ja kysymys. En näkisi, että arvopohjainen ulkopolitiikka olisi ristiriidassa intressipohjaisen ulkopolitiikan kanssa", Halla-aho taas vastasi.

Keskustelu päättyi juuri. Nyt Kultaranta-keskustelujen ohjelmassa siirrytään pienryhmäkeskusteluihin, jotka eivät ole medialle avoimia.

Rinne: Suomella pragmaattinen kanta EU:n puolustusyhteistyöhön

Yksi Suomen puheenjohtajuuskaudella käsiteltävistä on asioista on todennäköisesti EU:n puolustusyhteistyö ja sen syventäminen. "Luulen, että Suomen kanta tähän pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön tulee olemaan aika pragmaattinen. Se on kulkuväylien ja hankintojen kautta asioiden nivomista yhteen", Rinne totesi.

Eilisessä keskustelussa Niinistö esitti kysymyksen siitä, minkälainen on unioni, jonka turvallisuus perustuu ulkoiselle avulle. Tätä kysymystä myös panelistit pohtivat. "Oleellista on se, että kaikki unionin jäsenmaat arvioisivat samalla tavalla unionin turvallisuuspoliittista ulottuvuutta", Rinne sanoi. Hänen mukaansa tämä pätee retorisesti kohtalaisen hyvin, mutta pinnan alla on jakolinjoja.

Halla-ahon mukaan presidentin esittämän kysymyksen vastaus riippuu siitä, miten EU:n olemuksen hahmottaa. "En pidä järkevänä asiana sitä, jos Suomi ripustautuu sellaisiin tulkinnanvaraisiin ja epämääräisiin turvallisuustakuihin", Halla-aho sanoi.

Rinteen mukaan sotilaallinen liittoutumattomuus on keskeinen elementti Suomen turvallisuuspolitiikassa tulevaisuudessakin.

Voivatko kansallismieliset pureutua globaaleihin ongelmiin?

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen kysyi Halla-aholta, pitääkö hän ristiriitaisena kansallisaatteen edistämistä kansainvälisissä kysymyksissä. Halla-aho ei ymmärrä kysymystä. En pysty näkemään ristiriitaa, hän sanoi. Halla-ahon mukaan hän voi samanaikaisesti ajatella, että "suomalaisella on oikeus elää suomalaisen näköistä elämää" ja samalla tunnistaa, että tämä "oikeus" on myös muiden valtioiden kansalaisilla.

Aihe viritti keskustelua kutsuvieraissa. Sekä kokoomuksen Petteri Orpo että kristillisdemokraattien Sari Essayah pitivät aiheessa lyhyet puheenvuorot. Essayahin mukaan kansallisaatetta ja kansallisvaltiota käytetään usein väärin. Niissä ei sinänsä ole vikaa, Essayah sanoi, vaan vaarat piilevät äärinationalismissa.

Tämän jälkeen presidentti Niinistö esitti kehitysyhteistyöstä kysymyksen Rinteelle. Hän pohti, aikooko Suomi edistää kehitysyhteistyöhankkeiden koordinoimista EU-puheenjohtajana.

"Yllättävästi jää miettimään joskus, onko toimijoilla mahdollisesti itsekkäitäkin pyrkimyksiä", Niinistö sanoi ja viittasi alan toimijoiden valtavaan määrään.

Rinteen mukaan jonkinlaista vastakaikua koordinoinnin edistämiselle ja Afrikan unionin yhteistyön tiivistämiselle löytyy. Hän kuitenkin halusi korostaa, että kansalaisyhteiskunta on tehnyt paljon. "Sitä ei pidä unohtaa."

Rinne tivaa Halla-aholta Schengen-sopimuksesta

Keskustelussa on nyt pureuduttu Schengen-sopimukseen, jota Halla-ahon mukaan pitäisi uudistaa. Tästä Rinne jatkoi jälleen Afrikkaan liittyvillä asioilla ja painotti, että Afrikan tukeminen on myös siirtolaisuuden kannalta tärkeää.

"Kysymys kuuluu, kun sanot, että Schengen pitäisi laittaa kuntoon. Jos se 100-200 miljoonaa ihmistä lähtee liikkeelle, pitäisikö laittaa rautaa rajalle, vai?" Rinne kysyi Halla-aholta.

"Pitää olla realisti ja ymmärtää se, ettei Eurooppa voi luoda afrikkalaisille hyvinvointivaltioita", Halla-aho totesi tähän.

Halla-aho: Tässä ei käydä hyvien ja pimeiden voimien kamppailua

Anna-Liina Kauhasen mukaan Suomen pitäisi pitää Saksaan tiiviimpää yhteyttä. "Toivoisin, että Antti olisi pian Berliinissä tapaamassa Merkeliä", Kauhanen sanoi.

"Suunnitteilla on", Rinne vastasi. Hän halusi tässä kohtaa kääntää keskustelua Afrikkaan. Hän toivoo yhteiseurooppalaisia toimenpiteitä. "Meidän etu on, että autamme Afrikkaa nyt kehittymään", Rinne sanoi. Hän on puhunut Afrikka-suhteiden merkityksestä monet kerrat aikaisemminkin.

Halla-aho viittasi puheenvuorossaan jälleen siihen, ettei demokraattisesti valittuja päättäjiä saa demonisoida.

"Yksi ongelma tässä keskustelussa tai analyysissä on ollut se, että meillä on vallinnut niin pitkään tietyn liberaalin ajattelun hegemonia", Halla-ano sanoi. Hänen mukaansa suhtautuminen esimerkiksi populistisiin liikkeisiin on ollut se, että ne ovat poikkeumia tavallisessa kehityksessä ja menevät pois tietyn ajan kuluessa. Mitä näemme Euroopassa ja maailmalla voi merkitä hyvinkin pitkäaikaista muutosta, hän sanoi. " Se on skenaario, johon kannattaisi henkisesti valmistautua paremmin kuin on nyt tehty."

"Pitäisi muistaa se, ettei tässä käydä hyvien voimien ja pimeyden voimien kamppailua", Halla-aho summasi. Hän myös totesi, että ihmisillä on kilpailevia käsityksiä siitä, minkälainen on hyvä yhteiskunta ja turvallisuus.

Tähän Rinne totesi näin: "Minusta ratkaisu ei ole se, mitä Jussin porukka esittää, että rajat kiinni."

Aaltola: Eurooppaan on tullut melankoninen ilmapiiri

Ulkopoliittisen instituutin Mika Aaltolan mukaan Eurooppaan on syntynyt melankolian ilmapiiri. "Elämme regression ja taantuman aikakautta", Aaltola sanoi.

Eilen presidentti Niinistö ja Saksan liittopresidentti Steinmeier puhuivat keskustelussaan optimismista. Aaltolan mukaan on hyvä olla huolissaan joistain asioista, sillä se voi olla myös tie optimismiin.

Rinne kysyi eilen presidenteiltä, pitävätkö he ongelmien juurisyinä globaaleja vai kansallisia asioita. Rinteen mukaan ongelmia pitäisi ratkoa mahdollisimman lähellä ihmisiä. Hän on erityisen huolissaan ilmastonmuutoksesta. "Samaan aikaan Euroopassa on aika epämääräinen tilanne joidenkin valtioiden sisällä", Rinne kuvaili yleiseurooppalaisia huolia.

Rinne: Rauhan ylläpitäminen yhdistää EU-maita

Niinistö pohti eilisissä puheenvuoroissaan sitä, mikä on Euroopalle yhteistä. Tästä syystä Seuri kysyi keskustelijoilta aluksi, mitkä heidän mielestään ovat näitä yhdistäviä tekijöitä.

Pääministeri Rinteen mukaan yhteistä on rauhan ylläpitäminen. "Siitä olen huolissaan, että nämä yhteiset arvot, jotka luovat ilmapiiriä, ovat uhattuina", Rinne sanoi. Hän viittasi ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion rapautumiseen.

Jussi Halla-aho kertoi olevansa yhtä mieltä Rinteen kanssa siitä, että demokratia ja sananvapaus ovat uhattuina. Näemme tilanteen pääministerin kanssa ehkä eri tavalla, Halla-aho kuvaili. Halla-ahon mukaan ongelma on se, että demokraattisten vaalien tuloksia eri puolilla Eurooppaa pidetään ongelmina. "Ikään kuin demokratia uhkaisi demokratiaa."

Keskustelu valmiina alkamaan

Presidentin kesäasunnon pihalle pystytetty teltta on nyt täyttynyt kutsuvieraista, jotka istuvat pyöreiden pöytien äärillä.

Myös keskustelijat ovat jo paikoillaan teltan päädyssä olevalla lavalla.

Keskustelutilaisuus alkaa hetken kuluttua. Sen moderaattorina toimii Ylen toimittaja Olli Seuri.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Katsastaja hylkäsi vantaalaismiehen auton ”katkenneiden takajousien” takia, vaikka jouset olivat täysin ehjät

    2. 2

      Halveksittuja karkureita vai vakaumuksensa löytäneitä sodanvastustajia? HS selvitti, mitä reservinkieltäytyjien leirillä tapahtuu

      Tilaajille
    3. 3

      Venäläinen toimittaja löysi Putinin tyttären ja paljasti Skripalin epäillyt myrkyttäjät – Nyt hän esittää hurjia väitteitä ”Putinin kokista” ja kertoo erikoisesta kaksossynnytyksestä

    4. 4

      Onko tässä Helsingin hienoin kattoterassi? Tavallisen kalliolaisen kerrostalon katolta voi nähdä hyvällä säällä jopa Tallinnaan

    5. 5

      Harri Virtasen elämä särkyi, kun äiti pysäytti auton keskellä metsätietä: vasta aikuisena Virtanen toipui, ja nyt hän auttaa myös toisia pois trauman kierteestä

      Tilaajille
    6. 6

      Ajatus Karjalan myymisestä takaisin Suomelle oli Venäjän hätäratkaisu rahapulaan vuonna 1991, kertoo silloinen varaulkoministeri Andrei Fjodorov HS:lle

      Tilaajille
    7. 7

      ”Se oli lähestulkoon pahinta maailmassa” – Pekka Niemen musiikkimakua paheksuttiin arvostetussa musiikkikoulussa, mutta sen ansiosta hän pääsi esiintymään suomalaisella jättifestarilla

      Tilaajille
    8. 8

      Rantamuoti on elänyt pitkistä lahkeista niukkoihin naruihin, uusin trendi on salliva kehopositiivisuus – ”Rannalla pitäisi olla oikeus olla sellaisena kuin on”

    9. 9

      Yhdysvalloissa hikoillaan poikkeuksellisen kuuman helleaallon alla, New Yorkiin julistettiin lämpötilasta johtuva hätätila

    10. 10

      Suomenkin pitäisi lopettaa ”tamponivero”, esittävät EU-parlamentti ja järjestöt – katso laskurista, paljonko säästäisit kuukautis­menoissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kadonneeksi ilmoitettu 8-vuotias tyttö löytyi hukkuneena Kangasniemellä

    2. 2

      Parisuhde loppui Halla-ahon vuoksi, liian vihreitä sukulaisia ja sisällissota aina vain – Näin politiikka riitauttaa suomalaisia

    3. 3

      Katsastaja hylkäsi vantaalaismiehen auton ”katkenneiden takajousien” takia, vaikka jouset olivat täysin ehjät

    4. 4

      Rosa Meriläistä nöyryytettiin kansanedustajana julkisesti, ja niitä traumoja hän työstää vielä 15 vuoden jälkeen: ”Yritin kestää sen kaiken yksin”

      Tilaajille
    5. 5

      Ihosyöpäluomi on usein ”melko mitättömän näköinen”, kertoo ihotautilääkäri

    6. 6

      Halveksittuja karkureita vai vakaumuksensa löytäneitä sodanvastustajia? HS selvitti, mitä reservinkieltäytyjien leirillä tapahtuu

      Tilaajille
    7. 7

      Frendit ja Seinfeld ikääntyivät – toinen teki sen arvokkaasti, toinen on niin homofobinen, että sitä katsoessa täytyy irvistää

      Tilaajille
    8. 8

      Sähkökaappien sotkeminen oli jatkuva ongelma Vantaalla, kunnes kaappeihin ilmestyi kiinalaisten rakastama Matti

    9. 9

      Venäläinen toimittaja löysi Putinin tyttären ja paljasti Skripalin epäillyt myrkyttäjät – Nyt hän esittää hurjia väitteitä ”Putinin kokista” ja kertoo erikoisesta kaksossynnytyksestä

    10. 10

      Trump lupasi maksaa itse Ruotsissa pidätetyn räppäri Asap Rockyn takuut, Stefan Löfvenin mukaan hallitus ei aio puuttua asiaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Harri Virtasen elämä särkyi, kun äiti pysäytti auton keskellä metsätietä: vasta aikuisena Virtanen toipui, ja nyt hän auttaa myös toisia pois trauman kierteestä

      Tilaajille
    2. 2

      Synkkä puhelu sai päivystäjän itkemään kesken hätäpuhelun: Saana Välimaa kertoo vaativasta mutta kiittämättömästä työstä luolassa Uudellamaalla

      Tilaajille
    3. 3

      Frendit ja Seinfeld ikääntyivät – toinen teki sen arvokkaasti, toinen on niin homofobinen, että sitä katsoessa täytyy irvistää

      Tilaajille
    4. 4

      VR vaihtoi kesäkuussa siivousyhtiötä, nyt likaiset junat ihmetyttävät niin matkustajia kuin henkilökuntaakin

    5. 5

      Töölöläinen Liisa Eskelinen etsii Facebookissa kumppania pitkän kriteerilistan avulla: lapseton, äänestänyt kaikissa vaaleissa ja prioriteettina yhteinen aika

    6. 6

      Kotona ei ole vessaa eikä jääkaappia – Tiina Malinen muutti itse rakentamaansa minivaunuun vuonna 2016 ja on pärjännyt vähemmällä kuin luuli    

    7. 7

      Bloggari Maria Nordin aiheutti sukupuoliristiriitaa käsittelevällä Pride-päivityksellään somemyrskyn, soitimme riidan osapuolille

    8. 8

      Tarja Myllyrinne asuu ensimmäisessä kerroksessa yhdellä Helsingin meluisimmista kaduista: Tällainen on hänen kotinsa

      Tilaajille
    9. 9

      Tässä yksinkertainen ohje, jonka avulla jokainen voi laihtua pysyvästi 5–10 kiloa

    10. 10

      Finnair oli jättää yksin matkustavan nuoren ulos koneesta ylivarauksen takia – Lentoyhtiö kertoo, miten ylivaraustilanteet ratkaistaan

    11. Näytä lisää