SAK:n ja EK:n näkemykset ovat kaukana toisistaan, kun historiallinen työllisyys­seminaari kokoontuu: ”Olo on kuin Salvador Dalín näyttelyssä”

Hallituksen kunnianhimoisen työllisyystavoitteen jahtaaminen alkaa keskiviikkona, kun joukko ministereitä ja työmarkkinajohtajia kokoontuu pohtimaan työllisyyttä parantavia keinoja.

Tapaaminen on merkittävä, koska hallituksen ohjelma on rakennettu sille perustalle, että suomalaisia saadaan töihin selvästi enemmän kuin nykyään.

Tavoitteeksi hallitusohjelmaan kirjattiin, että työllisiä on vaalikauden lopulla 60 000 enemmän kuin ennusteet povaavat. Hallituspuolueet myös päättivät, että tehtyjä menolisäyksiä arvioidaan uudelleen syksyllä 2020, jos työllisyyttä lisääviä keinoja ei ole saatu kokoon riittävästi.

Työllisyyden parannuskeinoja ei hallitusohjelmassa juuri esitetty, vaan niistä pyritään sopimaan yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Keskiviikon seminaarilta ei vielä odoteta varsinaisia tuloksia, mutta symbolisesti se on merkittävä, jopa historiallinen. Hallitus palauttaa valtaan kolmikantaisen valmistelun, jossa hallitus yhdessä työntekijöiden ja työnantajien kanssa sopii työelämää koskevista asioista.

Kasvun ja luottamuksen seminaari -nimellä järjestettävässä keskiviikon kokouksessa pyritään luomaan lähtölaukaus ja luottamus työmarkkinatoimijoiden yhteistyölle.

Seminaarissa tilanteen esittelevät pääministeri Antti Rinnehttps://www.hs.fi/haku/?query=antti+rinne, valtiovarainministeri Mika Lintilä https://www.hs.fi/haku/?query=mika+lintilaja työministeri Timo Harakkahttps://www.hs.fi/haku/?query=timo+harakka. Työntekijöitä edustavat keskusjärjestöjen puheenjohtajat eli SAK:n Jarkko Elorantahttps://www.hs.fi/haku/?query=jarkko+eloranta, STTK:n Antti Palola https://www.hs.fi/haku/?query=antti+palolaja Akavan Sture Fjäder https://www.hs.fi/haku/?query=sture+fjadersekä joukko liittojohtajia.

Työnantajien edustajia ovat muun muassa Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) Jyri Häkämieshttps://www.hs.fi/haku/?query=jyri+hakamies, Kuntatyönantajien (KT) työmarkkinajohtaja Markku Jalonen https://www.hs.fi/haku/?query=markku+jalonenja Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=mikael+pentikainen. Mukaan on kutsuttu myös toimialaliittojen edustajat.

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyserot työllisyyden lisäämisen keinoista nousevat oletettavasti pintaan jo keskiviikkona, sillä ne ovat merkittäviä.

Näkemykset voi karkeasti jaotella niin, että työnantajat painottavat ”kovia toimia”, joille on laskettavissa työllisyyttä lisäävä vaikutus. Usein näihin liittyy sosiaaliturvaa heikentävä elementti.

Esimerkiksi keskiviikkona EK julkisti keinovalikoimansahttps://www.hs.fi/talous/art-2000006146027.html, jossa keskeisessä osassa oli ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen. Mallissa työttömyysturva olisi alussa nykyistä parempi mutta heikkenisi asteittain työttömyyden pitkittyessä. Se loisi työttömille nykyistä suuremman kannustimen työpaikan etsimiseen entistä varhaisemmin.

EK esittää myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentämistä.

Työntekijöiden puoli taas painottaa ”pehmeitä keinoja”, joille on vaikeampi laskea työllisyyttä lisäävää vaikutusta. Tästä esimerkkejä ovat työvoimapalvelujen resurssien ja palkkatuen käytön lisääminen sekä panostukset koulutukseen ja työhyvinvointiin.

Tällaisilla keinoilla on helpommin myös pääministeripuolue Sdp:n tuki, mutta pääministeri Rinne on korostanut, että mitään keinoja ei ole suljettu pois työllisyyden kohentamisessa.

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen https://www.hs.fi/haku/?query=juhana+vartiainensanoo olevansa ”äärimmäisen utelias” keskiviikon tapaamisesta. Vartiainen on jo ennen poliitikon uraansa perehtynyt taloustutkijana työllisyyden kohentamisen keinoihin.

”Karu totuus on, että vain kovat keinot yleensä tepsivät”, Vartiainen sanoo.

Hän odottaa erityisesti sitä, miten eri osapuolet kommentoivat mahdollisuutta ansioturvan porrastamisesta.

”Reipas ansioturvan porrastus alaspäin työttömyyden pitkittyessä on sellainen keino, jolla voidaan oikeasti lisätä työllisyyttä.”

SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta https://www.hs.fi/haku/?query=ilkka+kaukorantaon täysin toisella linjalla.

”Itse toivoisin, että uskallettaisiin panostaa vaikeammin mitattavissa oleviin keinoihin.”

Kaukoranta ei ole lainkaan vakuuttunut siitä, että työttömyysturvan porrastus olisi pienimmän tuskan tie työllisyyden kohentamisessa.

Hänen mukaansa porrastaminen kuulostaa ensi alkuun hyvältä, varsinkin jos siihen on liitetty työttömyyden alkuvaiheeseen parannus työttömyyskorvaukseen. Työllisyysvaikutukset syntyvät kuitenkin työttömyysturvan leikkauksista. Jos halutaan merkittäviä työllisyysvaikutuksia, leikkausten tulisi olla merkittäviä.

”Jos hallitus haluaa, että lähdetään leikkauslinjaan, tästä tulee hyvin hankalaa. SAK:n intresseissä ei ole sosiaaliturvan leikkaaminen”, Kaukoranta sanoo.

Yhtenä vaikuttavana keinona työllisyyden lisäämiseksi pidetään sellaista perhevapaauudistusta, joka merkittävällä tavalla kannustaisi pienten lasten vanhempia nopeammin töihin. Tällainen uudistus kuitenkin kaatui jo hallituksen kokoamisvaiheessa keskustan vastustukseen.

Hallituksen keskeisiä toimia työllisyyden kohottamiseksi on näillä näkymin ainakin palkkatuen lisääminen.

Rinne sanoi kesäkuun alussa, että hallituksella on suunnitelmissa rakentaa digitaalinen alusta, josta työtön voi saada tiettyjen edellytysten täyttyessä työnhakuun 760 euron arvoisen palkkatukisetelin.

Kriitikoiden mukaan palkkatuki on tehotonta ja kallista.

Hallituksen työllisyystavoitteen vaikeutta lisää se, että tavoite pitäisi saavuttaa näillä näkymin ilman vetoapua talouden suhdanteista. Talousennusteita on viime aikoina muutettu alaspäin.

”Onhan tämä hankalan näköinen yhtälö, se on selvää”, Kaukoranta sanoo.

Haastetta lisää hänen mukaansa se, että työllisyystavoite on asetettu vuoteen 2023, joten toimien pitäisi ehtiä vaikuttaa vaalikauden aikana. Monet työllisyyttä parantavat keinot, esimerkiksi koulutukseen panostaminen, tuottavat tuloksia vasta pidemmällä aikavälillä.

Kokoomuksen Vartiainen menee hankalan yhtälön kuvailussa pidemmälle. Hän näkee siinä jopa absurdeja piirteitä.

”Minulla on jollain tavalla Liisa Ihmemaassa -olo tai kuin olisin Salvador Dalínhttps://www.hs.fi/haku/?query=salvador+dalin näyttelyssä. Vasemmistohallitus on luvannut todella kovan työllisyyskasvun, mutta vasemmistopuolueet ja palkansaajien keskusjärjestöt ovat vanhastaan armotta vastustaneet sellaisia keinoja, joilla tällainen tavoite toteutettaisiin.”

Lisäys 19.6. klo 10.40: Seminaarissa työnantajia edustaa myös Kuntatyönantajat.