Suurten toiveiden sairaala

Länsi-Pohjan keskussairaala Kemissä siirtyi vuosi sitten miljardisopimuksella yksityisen yrityksen hoitoon. Sairaala on näytön paikka niin Mehiläiselle kuin elämänsä suurimman päätöksen tehneille kuntapäättäjillekin.

Perämeren perukassa Kemissä on keskussairaala, joka on Suomessa hyvin poikkeuksellinen. Se on tavanomainen pieni sairaala, jossa leikataan, hoidetaan, synnytetään ja elvytetään kuten muissakin keskussairaaloissa. Yhdellä tavalla sairaala kuitenkin erottuu muista.

Sairaala on pääosin yksityisen yrityksen, Mehiläisen, hoidossa. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ulkoisti suurimman osan toiminnoista Mehiläiselle vuosi sitten.

Moni asia on ennallaan, mutta paljon on myös muuttunut. Verovaroin rahoitettu sairaala toimii nyt yksityisen liiketoiminnan periaatteilla.

”Me haluaisimme, että tämä tunnustettaisiin valtakunnallisena pilottikohteena. Että seurattaisiin, miten täällä onnistutaan ja mitä muut voivat oppia, eikä meitä pelkästään syyllistettäisi”, sanoo Tornion kaupunginhallituksen jäsen Outi Keinänen.

Keinänen on yksi ulkoistamispäätöksen tehneistä: hän on keskustalainen kuntapäättäjä, joka istuu nyt kuntien ja Mehiläisen yhteisyrityksen hallituksessa.

Pitkään valmisteltu ulkoistamispäätös oli monella tavoin kuohuttava.

Ensinnäkin kyse on yrityksestä, jonka lisänimi ”pörriäinen” on tullut symboloimaan koko yksityistä terveysalaa. Monien mielestä pörriäiset eivät voitontavoittelunsa takia sovellu toimimaan julkisessa terveydenhuollossa.

Yritykset ovat vuosikaudet tarjonneet kunnille keikkalääkäreitä, hoitaneet kokonaisia terveyskeskuksia ja ottaneet pienten kuntien koko sote-palvelut hoitoonsa, mutta Länsi-Pohja oli harppaus sinne, missä liikkuvat terveydenhuollon isot rahat.


Keskussairaalapalvelut ovat erikoissairaanhoitoa, joka on ollut lähes kokonaan kilpailulle altistumatonta julkista toimintaa. Erikoissairaanhoito on Suomen terveydenhuollon helmi, mutta laatu vie paljon rahaa, yli kolmanneksen 20 miljardin euron terveydenhuoltomenoista. Ja menot vain kasvavat.

Ulkoistuspäätös oli kuohuttava myös siksi, että alueen kunnat toimivat vastoin valtiovallan tahtoa. Valtio yritti ja yrittää edelleen estää vastaavat ulkoistukset.

Tämä johtuu siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon suuri uudistus vaikeutuu huomattavasti, jos kunnat lukitsevat kaikki nykyiset rakenteet ennalleen terveysyritysten avulla.

Lisäksi Suomessa on paljon pieniä sairaaloita, joiden ympäriltä väestö harvenee. Valtio on yrittänyt keskittää vaativinta päivystystoimintaa, synnytyksiä ja leikkauksia, vain osaan sairaaloista.


Länsi-Pohjan alueelta mennään Oulun yliopistolliseen sairaalaan kaikkein vaativimpaan hoitoon, mutta oma keskussairaala on hoitanut muun muassa ympärivuorokautisen päivystyksen, synnytykset ja tekonivelleikkausten kaltaisen peruskirurgian.

Alueella oli pelkona, että sairaaloiden keskittäminen ja maakuntauudistus johtavat Länsi-Pohjan alasajoon ja toimintojen siirtämiseen laajan päivystyksen sairaalaan Rovaniemelle. Leikkaukset olisivat vähentyneet, synnytykset ehkä siirtyneet muualle ja ympärivuorokautinen päivystys vaarantunut.

Huolta ryyditti se, että Länsi-Pohjan alue – jota myös Meri-Lapiksi sanotaan – ei ole identiteetiltään lappilainen. Välit muun Lapin maakunnan kanssa ovat täynnä vanhoja jännitteitä. Asukkaat kokevat alueensa Pohjanmaan jatkeeksi, ja kulkusuunta on Ouluun eikä Rovaniemelle.



Kuntien huoli ei koskenut vain sitä, että asukkaiden palvelut voisivat heiketä ja välimatkat hoitoon venyä. Kuntia huoletti myös se, että ne menettäisivät keskussairaalan kaltaisen ison työllistäjän ja paljon hyvätuloisia veronmaksajia.

Synnytysosaston kohtalo on yhä vaakalaudalla. Sillä on synnytysten vähyyden takia poikkeuslupa vuoden 2020 loppuun.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) sanoo HS:lle poikkeusluvan ehtona olleen, että Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ja Lapin sairaanhoitopiiri toimittavat ministeriöön yhteisen suunnitelman maakunnallisesta synnytysten järjestämisen mallista tämän vuoden loppuun mennessä. Tällaista ei ole vielä ministeriöön tullut.

”Nykyinen poikkeuslupa on siis voimassa, mutta se edellyttää vuoden 2019 aikana synnytystoiminnasta sopimista koko alueella, jotta synnytykset voivat jatkua 31.12.2019 jälkeen Länsi-Pohjassa”, Kiuru sanoo. Synnytykset voivat siis päättyä jo vuosi poikkeusluvan takarajaa aiemmin, jos alueella ei päästä asiasta sopuun.


Suomessa oli ulkoistuspäätöksen aikaan voimassa laki, jonka mukaan laajoihin ja pitkäkestoisiin ulkoistamissopimuksiin piti liittää irtisanomisehto, jos ulkoistus koski yli 50:tä prosenttia kunnan tai kuntayhtymän sote-palveluista.

Jos Lappiin olisi viime hallituskaudella syntynyt maakunta, se olisi voinut halutessaan irtisanoa sopimuksen korvauksetta. Tämä olisi ollut Mehiläiselle iso riski.

Länsi-Pohjan alueen päättäjät onnistuivat kiertämään tämän ehdon, koska Mehiläiselle siirtyi vain ydinosa sairaalasta. Kiinteistö on edelleen kuntayhtymän, samoin laboratorio ja psykiatrian palvelut.

Lakia tiukennettiin Länsi-Pohjan ulkoistuksen jälkeen, ja se on yhä voimassa sote-uudistuksen kaatumisesta huolimatta. Irtisanomisehto pitää sisällyttää pitkiin sopimuksiin, jos ulkoistus koskee yli 30:tä prosenttia sote-palveluista.

Linja tiukkenee entisestään: uusi hallitus aikoo Krista Kiurun mukaan kiristää lakia pikaisella aikataululla, mistä linjattiin selkeästi jo hallitusohjelmassa.

Nyt sairaalaa johtaa Mehiläinen Länsi-Pohja -yhteisyrityksen toimitusjohtaja Lasse Männistö.

Entinen kokoomuksen kansanedustaja Männistö loikkasi muutama vuosi sitten politiikasta terveysbisnekseen kuten pari muutakin tunnettua kokoomuslaista. Kokoomuksen ja terveysyritysten läheisiä suhteita ei katsottu hyvällä, kun sote-uudistus oli viime kaudella kuumimmillaan.

Männistö itse asiassa palasi sinne, mistä lähti politiikkaan. Hän on koulutukseltaan kauppatieteen maisteri ja aloitti työuransa Mehiläisen sittemmin ostamassa Mediverkossa.


Männistön ura Mehiläisessä on ollut nousujohteinen. Ensin hän johti Mehiläiselle ulkoistettuja terveysasemia muun muassa Espoossa, sitten yhtiön tekemää kokonaisulkoistusta Siikalatvan kunnassa. Asuinpaikka on yhä Helsinki, josta Männistö lennähtää viikoittain Kemiin.

Mukana on usein Männistön oikea käsi, muutosjohtaja Karoliina Saari, joka on koulutukseltaan sairaanhoitaja ja kätilö. Hän on monessa liemessä keitetty ammattilainen ja ilmeisen tarpeellinen linkki Männistön ja henkilöstön välillä.

Vaikka työntekijät marssivat ennen ulkoistuspäätöstä ”Länskän” eli oman sairaalansa puolesta, Mehiläinen herätti silti huolta. Työntekijät pelkäsivät yt-neuvotteluita ja irtisanomisia, mutta niitä ei ole tullut.

Muutoksia sen sijaan on tullut.

Mehiläisellä ja kunnilla on viidentoista vuoden sopimus, jonka mukaan sopimushinnan pohjana ovat vuoden 2016 menot vähennettynä kahdella prosentilla ensimmäisten kahden vuoden ajan. Kolmannesta vuodesta eteenpäin hinta voi nousta perustuen kaavaan, jonka osat ovat väestön kokonaismäärä, ikääntyneiden osuus väestöstä ja peruspalveluhintaindeksin kehitys.

Hinnannousun ennuste kahden ensimmäisen vuoden jälkeen on 1,8 prosenttia. Mehiläinen ei siis voi nostaa hintaa holtittomasti vedoten esimerkiksi kysynnän kasvuun.

”Talousyhtälössä hyppäsimme tietyllä tavalla pimeään. Ennen käynnistystä ei voinut tietää, mitä sairaala on syönyt”, Männistö sanoo.

Kunnat siis vaativat sopimuksella Mehiläistä parantamaan tuottavuutta ja vähentämään sairaalan kuluja.


Liikkeenluovutuksen seurauksena yhteisyritykseen tuli 910 työntekijää, joista noin sata on lääkäreitä. Kuluista 70 prosenttia on henkilöstömenoja, joten on selvää, mihin Mehiläisen tutka on ensisijaisesti kohdistunut. Loput 30 prosenttia kuluista tulee hoitotarvikkeista ja lääkkeistä.

Männistön mukaan Mehiläinen on käynyt tarkasti läpi, mikä on palveluiden kysyntä eri paikoissa eri aikoina, ja pyrkinyt kohdentamaan työntekijät mahdollisimman tarkasti. Yhteisyritys haluaa hoitajat kiertämään niin, että jos jossain on hiljaisempaa, mennään sinne, missä on tarvetta.

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestöön Tehyyn järjestäytyneiden sairaanhoitajien luottamushenkilö Marika Kaniin sanoo kulttuurinmuutoksen kunnalliselta yksityiselle puolelle olleen hurja. Kaniin työskentelee anestesiahoitajana Länsi-Pohjan sairaalassa.

”Hankalimmalta on tuntunut se, että tämä on Mehiläisellekin ensimmäinen näin iso yksikkö. Monessa asiassa on rynnitty liian nopeasti eteenpäin.”

Työntekijät marssivat keväällä ulos lomarahojen maksuun liittyneen epäselvyyden jälkeen. Kaniin kertoo, että tämä näyttää lisänneen Mehiläisen valmiutta kuunnella työntekijöiden viestejä.

”Näin suuressa muutoksessa harvoin päästään kerralla hyvään tulokseen, mutta nyt tuntuu siltä, että on löydetty työnantajan kanssa yhteinen tapa kehittää toimintaa.”

Karoliina Saaren mukaan työn määrä ei ole lisääntynyt mutta työprosessia seurataan enemmän kuin ennen – minkä osa voi kokea kyttäämisenä. Työntekijöiden työaika halutaan käyttää tehokkaasti siihen, mihin heidät on koulutettu.

Palveluprosessia on muutettu: nyt hoidon tarpeen arviointi tehdään sairaanhoitopiirissä keskitetysti yhdessä paikassa, Keminmaan terveyskeskukseen sijoitetussa puhelinpalvelussa.


Kun aikaisemmin alueen terveyskeskuksissa tehtiin ajanvarauksia ja arvioitiin hoidon tarvetta arkisin kello 8–16, uusi palvelu toimii takaisinsoittoperiaatteella joka päivä kello 7–21. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni asia saataisiin hoidetuksi puhelimessa ilman lääkärissäkäyntiä.


Kysyntää yritetään ohjata myös digiklinikalle, joka toimii ympäri vuorokauden ja on kuntalaisille maksuton. Siinäkin ajatuksena on, että etävastaanotto hoitaisi lievät vaivat ja reseptien uusinnat, kun taas terveyskeskuksiin tulisivat vain ne, joiden vaivat vaativat tarkempaa tutkimusta. Digiklinikka hoitaa jo yli sata käyntiä viikossa.

Etävastaanotot tekevät tuloaan myös julkisesti järjestettyyn terveydenhuoltoon, mutta valtavirtaa ne eivät vielä ole.

Eri puolilla taloa puhutaan nyt uudella tavalla asiakaslähtöisyydestä. Esimerkiksi leikkausosastolla se tarkoittaa, että asiakkaat tulevat toimenpiteisiinsä porrastetusti eivätkä kertarysäyksellä kello 7.15 kuten aiemmin. Tuntien odottelut ovat jääneet pois.

Länsi-Pohjassa myös mitataan asioita enemmän kuin ennen. Yhteisyrityksen lääketieteellisen johtajan Paavo Uusimaan mukaan kehityskohteina ovat asiakaslähtökohdan lisäksi mittarit, joilla saa esiin syvällisempää tietoa laadusta ja potilasturvallisuudesta, kustannuksista ja henkilöstön tilanteesta.

Toiminnan entistä tiukempi seuranta ja sen vieminen entistä nopeammin käytäntöön on Uusimaan mukaan suurin muutos, mikä Mehiläisen myötä on tullut.

”Myös julkisella puolella tutkitaan ja mitataan asioita, mutta tietoa ei käytetä yhtä paljon. Se ei siellä yhtä ketterästi johda toimintojen muuttamiseen.”

Henkilökunnalta on kysytty kehittämisehdotuksia. Karoliina Saaren mukaan niitä tuli heti alkajaisiksi 20 sivullista.

”Onhan täällä byrokratia ollut hidasta. Oli monta pientä asiaa, joissa tuntui kummalliselta, ettei niitä ole aiemmin tehty.”

Kiireellisen hoidon palvelulinjan johdossa oleva Outi Nyberg sanoo sairaalan kouluttaneen jo aiemmin henkilökuntaa lean-ajatteluun eli prosessien sujuvoittamiseen ja turhan työn vähentämiseen. Ulkoistamisesta opittua on voitu soveltaa matalalla kynnyksellä.

”Ovet ikään kuin avautuivat.”

Ikänsä julkisella puolella työskennellyt Uusimaa toivoo, että Länsi-Pohjan kokemuksia katsottaisiin kiinnostuneesti ja otettaisiin niistä oppia.

”Tuomme privaattipuolelta sen, mikä meiltä puuttuu, ja säilytämme julkisen hyvät puolet eli esimerkiksi luottamuksen terveydenhuollon vakauteen – sen, että täältä saa laadukkaat palvelut ympäri vuorokauden kaikille tasavertaisesti.”

Entä mitä miettivät kaiken alullepanijat eli alueen kuntapäättäjät nyt, vuoden toiminnan jälkeen?


Yhteisyrityksen hallituksessa istuu Kemin valtuuston jäsen, vasemmistoliittoa edustava Sari Moisanen, joka johti ulkoistamispäätöksen aikaan kaupunginhallitusta. Päätös jakoi valtuuston täysin ja meni lopulta läpi yhden äänen enemmistöllä.

”Minäkin äänestin vastaan. Vastustin niin pitkälle kuin pystyin, sitten loppui kynnet, ja nyt istun tässä. Nyt sitten haluan tehdä tästä Suomen parhaan erikoissairaanhoidon paikan”, Moisanen sanoo.

”Meille tämä on osoittautunut tosi hyväksi. Tämän tietäen äänestäisin nyt toisin.”

Fakta

15 vuoden ulkoistus


 Mehiläisen ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin sopimus kattaa kuuden kunnan erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen sekä Kemin, Tornion ja Keminmaan perusterveydenhuollon.

 Tämä tarkoittaa 60 000 asukkaan erikoissairaanhoitoa ja noin 53 000 asukkaan perusterveydenhuoltoa.

 Ulkoistuksen kesto on viisitoista vuotta ja sen arvo sopimusaikana noin 1,2 miljardia euroa.

 Pohjana on yhteisyritys, josta Mehiläinen omistaa 81 prosenttia, Kemi ja Tornio kumpikin 7,6 prosenttia, Keminmaa 2,7 prosenttia ja Simo 1,1 prosenttia.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Ikoninen keittiökaappi luotiin ennen kaikkea kestämään, ja siksi tuhannet keittiöt ympäri Suomea ovat toistensa kopioita

    2. 2

      Tutkimuksissa on löydetty ylivertainen päästövähennyskeino, mutta ilmastotekolistoilta se puuttuu kokonaan

      Tilaajille
    3. 3

      Maria Tuominen haluaa murtaa romaneja koskevia stereo­typioita, mutta yksi niistä pitää hänen mukaansa paikkansa: ”Telkkari huutaa, urut huutaa, koirat huutaa ja lapset huutaa”

    4. 4

      Kaksi tutkijaa jäi loukkuun Puolan syvimpään luolaan: Pelastajat pelkäävät tutkijoiden hengen puolesta ja varautuvat jopa viikkojen operaatioon

    5. 5

      Jyrki Sukula pani kuppiloita kuntoon, mutta sitten hän sai ikäviä uutisia – Nyt Sukula kertoo, miksi suosikkisarja päättyi

      Tilaajille
    6. 6

      Pulaa ruuasta ja lääkkeistä, ruuhkia ja mielenosoituksia: vuodettu salainen asiakirja ”Operation Yellowhammer” paljastaa brittihallituksen valmistautumisen kovaan brexitiin

    7. 7

      Miksi koirankakkaa pusseineen ei saa panna biojätteisiin?

    8. 8

      Britannia vei kansalaisuuden Isisin joukkoihin liittyneeltä ”Jihadi-Jackilta”

    9. 9

      Uusi miesihanne on peräkamarinpoika, joka pukeutuu haudassakin rippipukuun

    10. 10

      70-luvulla rakennettu omakotitalo voi olla riskiostos, mutta Anu Turklinin tasakattoinen punatiilitalo hurmasi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tutkimuksissa on löydetty ylivertainen päästövähennyskeino, mutta ilmastotekolistoilta se puuttuu kokonaan

      Tilaajille
    2. 2

      Jyrki Sukula pani kuppiloita kuntoon, mutta sitten hän sai ikäviä uutisia – Nyt Sukula kertoo, miksi suosikkisarja päättyi

      Tilaajille
    3. 3

      Maria Tuominen haluaa murtaa romaneja koskevia stereo­typioita, mutta yksi niistä pitää hänen mukaansa paikkansa: ”Telkkari huutaa, urut huutaa, koirat huutaa ja lapset huutaa”

    4. 4

      Kävelyvauhti saattaa paljastaa, millainen on ikääntyneen kuolemanriski

    5. 5

      Uusi miesihanne on peräkamarinpoika, joka pukeutuu haudassakin rippipukuun

    6. 6

      Helsinkiin ilmestyi uusia kaupunkipyöriä, joilla voi ajaa yli 40 kilometrin tuntivauhtia ympäri vuoden

    7. 7

      HS matkusti Sea Islands -saarille, joilla Yhdysvaltain orjuuden perintö yhä elää: ”On vastenmielistä, että ihmiset tulevat tänne eivätkä edes tiedä, että me olemme olemassa”, kuningatar Quet sanoo

      Tilaajille
    8. 8

      ”Hullu maalishow – hysteriaa Suomessa”: Näin jalkapalloilija Teemu Pukin hattutempusta kirjoitettiin Ruotsissa ja Englannissa

    9. 9

      Juha Rautaheimo on selvittänyt satoja henkirikoksia: ”Täydellinen rikos pitäisi tehdä yksin”

    10. 10

      70-luvulla rakennettu omakotitalo voi olla riskiostos, mutta Anu Turklinin tasakattoinen punatiilitalo hurmasi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kalle Oikari jätti Audinsa Helsinki-Vantaalle pysäköitynä, ja loman aikana joku oli ajanut sillä 130 kilometriä

    2. 2

      Festareiden silmiinpistävät: Helsinkiläinen Otto, joka laittoi Flow-festivaalille ihan tavalliset vaatteet

    3. 3

      Jalkapallo. Kielletty. Farkut. Kielletty. Seurustelu. Kielletty – Nuoret naiset kertovat, miten heidän elämäänsä rajoitetaan Suomessa perheen kunniaan vedoten

      Tilaajille
    4. 4

      HS matkusti Sea Islands -saarille, joilla Yhdysvaltain orjuuden perintö yhä elää: ”On vastenmielistä, että ihmiset tulevat tänne eivätkä edes tiedä, että me olemme olemassa”, kuningatar Quet sanoo

      Tilaajille
    5. 5

      Suomalainen kauppa löysi maailman­laajuisen asiakas­kunnan: ”Meillä on paljon asiakkaita, joilla ei ole puutetta rahasta”

      Tilaajille
    6. 6

      Tuomas Rajala erosi, kun perheen toisen lapsen syntymään oli kaksi kuukautta – Nyt hänellä on eronneille miehille yksi elintärkeä neuvo

      Tilaajille
    7. 7

      Vain viisivuotiaan kerrostalon keittiökalusteet näyttävät ikivanhoilta – lykkäävätkö valmistajat sekundaa hitas-taloihin?

    8. 8

      Internetissä leviää video, joka näyttää bisneseliitin ”hupimetsästyksen” järjettömyyden – kokoomuksen ex-johtaja Pertti Salolainen raivostui: "Oksennan. Te tyhmät!"

    9. 9

      Näistä merkeistä tietää, että ystävyys kannattaa lopettaa

      Tilaajille
    10. 10

      Washington Post: Monimiljonääri Epsteinin ruumiinavauksessa todettiin kieliluun murtuma, joka herättää kysymyksiä

    11. Näytä lisää